Kysely varhaiskasvatuksen henkilöstölle
Henkilöstökyselyn vastaajista (n = 6 731) valtaosa työskenteli varhaiskasvatuksen lastenhoitajan (48 %) tai varhaiskasvatuksen opettajan (42 %) tehtävänimikkeellä (Taulukko 3). Muita ammattiryhmiä, kuten sosionomeja, erityisopettajia ja avustajia oli 2–4 prosenttia tehtävänimikkeen mukaan. Muu tehtävänimike -ryhmään sisältyi pienemmät tehtävänimikeryhmät, muun muassa perhepäivähoitajat ja steinerpedagogiset varhaiskasvattajat. Osalla henkilöstöstä oli Vardaan merkitty kaksi tehtävänimikettä, esimerkiksi opettaja ja lastenhoitaja tai varhaiskasvatuksen avustaja ja lastenhoitaja. Näissä tapauksissa tehtävänimikkeeksi luokiteltiin kahdesta tehtävästä se, jossa oli korkeampi kelpoisuusvaatimus. Yksityisessä varhaiskasvatuksessa suurempi osa vastaajista työskenteli lastenhoitajana (yksityinen 52 %, kunnallinen 47 %), päiväkodin johtajana tai muulla tehtävänimikkeellä. Kunnallisella puolella opettajien (kunnallinen 42 %, yksityinen 38 %), erityisopettajien ja avustajien osuus oli suurempi. Ero ryhmien välillä oli tilastollisesti merkitsevä, mutta efektikooltaan pieni. [1 ]
Taulukko 3. Henkilöstökyselyyn vastanneiden senhetkinen tehtävänimike (n = 6718)
| Tehtävänimike | Yhteensä n | Yhteensä % | Kunnallinen n | Kunnallinen % | Yksityinen n | Yksityinen % |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja | 3193 | 47,5 | 2715 | 46,8* | 478 | 52,4* |
| Varhaiskasvatuksen opettaja | 2794 | 41,6 | 2445 | 42,1* | 349 | 38,3* |
| Varhaiskasvatuksen sosionomi | 180 | 2,7 | 159 | 2,7 | 21 | 2,3 |
| Varhaiskasvatuksen erityisopettaja | 152 | 2,3 | 152 | 2,6* | - | - |
| Varhaiskasvatuksen avustaja | 246 | 3,7 | 232 | 4,0* | 14 | 1,5* |
| Päiväkodin johtaja | 64 | 1,0 | 40 | 0,7* | 24 | 2,6* |
| Muu tehtävänimike | 89 | 1,3 | 63 | 1,1* | 26 | 2,9* |
| *Taulukossa on merkitty ne solut, joissa ryhmien väliset erot vastausvaihtoehdossa ovat tilastollisesti merkitseviä. | ||||||
Vastaajista 78 prosenttia oli kelpoisia toimimaan tehtävänimikkeensä edellyttämissä työtehtävissä, ja 19 prosenttia ei ollut kelpoisia (taulukko 4). Lisäksi osa oli kelpoisia vain toiseen kahdesta Vardaan merkityistä tehtävänimikkeestä ja pieni määrä vastasi, ettei tiennyt kelpoisuutta tehtäväänsä [2 ]. Ruotsinkielisten vastaajien keskuudessa ei-kelpoisia oli 25 prosenttia, kun suomenkielisen varhaiskasvatuksen vastaajista ei-kelpoisten osuus oli 18 prosenttia. Ero oli tilastollisesti merkitsevä mutta eron efektikoko oli pieni [3 ]. Kelpoisuuksissa ei ollut eroja kunnallisen ja yksityisen varhaiskasvatuksen välillä.
Taulukko 4. Henkilöstökyselyyn vastanneiden kelpoisuus tehtävään (n = 6711)
| Kelpoisuus tehtävään | Yhteensä n | Yhteensä % | Suomi n | Suomi % | Ruotsi n | Ruotsi % |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Kyllä | 5261 | 78,4 | 4956 | 78,9* | 305 | 70,6* |
| Ei | 1249 | 18,6 | 1140 | 18,2* | 109 | 25,2* |
| Kelpoinen toiseen kahdesta tehtävänimikkeestä | 139 | 2,1 | 133 | 2,1 | 6 | 1,4 |
| En tiedä | 62 | 0,9 | 50 | 0,8* | 12 | 2,8* |
| *Taulukossa on merkitty ne solut, joissa ryhmien väliset erot vastausvaihtoehdossa ovat tilastollisesti merkitseviä. | ||||||
Henkilöstön tutkintotaustat olivat vaihtelevia, ja erilaisia tutkintoja ja niiden yhdistelmiä oli yhteensä 154 [4 ]. Useamman tutkinnon suorittaneet luokiteltiin korkeimman tutkintonsa perusteella. Jos henkilöllä oli useita samantasoisia tutkintoja, luokittelu tehtiin uusimman tutkinnon perusteella. Luokittelun jälkeen 10 yleisintä tutkintoa kattoi yli 80 prosenttia vastaajista. Vastaajista valtaosa oli suorittanut sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon (29 %), sosionomi (AMK) -tutkinnon (15 %), kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon (10 %) tai lastenhoitajan tutkinnon (10 %). Muut luokat koostuivat eri aikakausina kelpoisuuden lastenhoitajan, opettajan ja erityisopettajan tehtäviin tuottaneista tutkinnoista. Muu-luokkaan sisältyi useita pienempiä vastaajaryhmiä, kuten steinerpedagogisen varhaiskasvattajan tutkinnon, kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinnon ja sosiaalialan opistotutkinnon suorittaneita.
Taulukko 5. Henkilöstökyselyyn vastanneiden koulutustausta (n = 6731)
| Tutkinto | n | % |
|---|---|---|
| Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja | 1949 | 29 |
| Sosionomi (AMK), sosiaaliala | 1023 | 15,2 |
| Kasvatustieteen kandidaatti | 679 | 10,1 |
| Lastenhoitaja | 664 | 9,9 |
| Opistoasteen lastentarhanopettaja/ULO | 322 | 4,8 |
| Päivähoitaja | 260 | 3,9 |
| Kasvatustieteen maisteri | 236 | 3,5 |
| Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto | 188 | 2,8 |
| Lapsi- ja perhetyön perustutkinto | 182 | 2,7 |
| Varhaiskasvatuksen erityisopettaja | 100 | 1,5 |
| Sosiaalikasvattaja | 77 | 1,1 |
| Sosionomi (ylempi AMK) | 37 | 0,6 |
| Perhepäivähoitajan ammattitutkinto | 35 | 0,5 |
| Muu | 368 | 5,5 |
| Ei varhaiskasvatusalan tutkintoa tai koulutusta | 601 | 8,9 |
Vastaajista yhdeksällä prosentilla ei ollut Vardan tietojen perusteella varhaiskasvatusalan tutkintoa tai koulutusta (taulukko 5). Useimmat näistä työntekijöistä (n = 601) työskentelivät varhaiskasvatuksen lastenhoitajana (57 %) ja osa varhaiskasvatuksen opettajana (21 %) tai varhaiskasvatuksen avustajana (17,5 %).
-
1:
χ²(6, N = 6718) = 95,34, p ≤ 0,001, Cramérin V = 0,12.
-
2:
En tiedä -vaihtoehto oli niiden vastaajien valittavissa, joiden taustatiedot eivät tulleet suoraan Vardasta
-
3:
χ²(3, N = 6711) = 32,66, p ≤ 0,001, Cramérin V = 0,07.
-
4:
Erilaisten tutkintonimikkeiden ja niiden yhdistelmien suuri määrä johtuu mm. siitä, että varhaiskasvatuksen tehtäviin on kelpoistuttu eri aikakausina eri koulutusten kautta. Tutkintoyhdistelmien taustalla on useimmiten kelpoistuminen toiseen tehtävään jatko-opintojen avulla. Ks. Vardan tietoluettelo kaikista tutkinnoista: https://virkailija.opintopolku.fi/varda/julkinen/koodistot/vardatutkinto