Kouluissa on vuosittain useita tuhansia maahanmuuttajataustaisia oppilaita, jotka aloittavat opintonsa Suomessa yläkouluikäisinä. Näiden oppilaiden osaamisen kehittymistä haastaa perusopetuksen suorittaminen samaan aikaan, kun he opettelevat koulun opetuskieltä. Jo muutaman vuoden sisällä koulun aloituksesta oppilaan pitäisi pystyä siirtymään toisen asteen opintoihin. Kaikissa kouluissa ei ole käytössä oppilaan osaamisen ja mahdollisten oppimisvaikeuksien kartoittamiseksi toimintatapoja, linjauksia tai tarpeeksi resursseja.

Suurin osa luonto- ja ympäristöalan opiskelijoista on aikuisia ja vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneita. Tutkinnon suorittaneiden vahvuuksia ovat kestävään kehitykseen ja vastuullisuuteen liittyvä osaaminen. Sen sijaan opiskelijoiden yrittäjämäisessä toiminnassa ja digitaidoissa on parannettavaa. Myös oppilaitosten ja työelämän on tarpeen kehittää yhteistyötään.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus kiittää mahdollisuudesta lausua yliopistojen koulutusvastuuesityksistä.

LUT-yliopisto: Tekniikan koulutusala, rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, tekniikan kandidaatin/DI:n/tohtorin tutkinto

LUT-yliopisto perustelee hakemuksessaan hyvin rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutusvastuuesityksensä. Vaikka rakennusalan työllistyminen ei ole tällä hetkellä kovin hyvää, tilanne voi olla erilainen esimerkiksi viiden vuoden päästä. LUT-yliopisto korostaa hakemuksessaan muun muassa ilmastomuutoksen vaikutusta rakentamiseen. 

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus kiittää mahdollisuudesta lausua ammattikorkeakoulujen koulutusvastuuesityksistä. 

Korkeakoulujen auditoinnit ovat tukeneet korkeakouluja toiminnan kehittämisessä ja omien tavoitteiden saavuttamisessa

Taideyliopisto sai Karvin auditointiryhmältä erityistä kiitosta opetuksesta, joka tukee opiskelijoiden taiteilijaksi kasvamista jo opiskeluaikana. Taideyliopisto vaalii suomalaisen yhteiskunnan sivistystä ja osallistuu aktiivisesti kulttuuripoliittiseen keskusteluun. Yliopistoyhteisöllä on myös halu ja rohkeus tarttua yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Korkeakoulutuksen kansainvälisyysosaamisen edistämisessä on paljon parannettavaa, paljastaa uusi raportti. Erot eri korkeakoulujen ja alojen välillä olivat suuria, eivätkä opiskelijat olleet tietoisia tarjolla olevista kansainvälistymismahdollisuuksista. Tulosten mukaan korkeakouluopetuksen kansainvälinen yhteistyö oli yllättävän vähäistä.