Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on myöntänyt Aalto-yliopistolle ja Lapin ammattikorkeakoululle excellence-laatuleiman osoituksena poikkeuksellisen laadukkaasta kehittämistyöstä. Molemmat korkeakoulut ovat toiminnassaan osoittaneet innovatiivista edelläkävijyyttä, pitkäjänteistä kehittämisotetta ja osallistavaa toimintakulttuuria.

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittaneet työllistyvät hyvin, mutta perustutkinnoista valmistuneiden työllistyminen on heikompaa ja siinä on selkeitä koulutusalakohtaisia eroja. Työllistyminen vaihtelee myös iän mukaan. Erityisesti perustutkinnoissa iältään nuorempien työllistyminen on aluksi heikompaa, mutta ero tasaantuu, kun tutkinnon suorittamisesta kuluu aikaa. 

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (jäljempänä Karvi) kiittää mahdollisuudesta antaa asiantuntijalausuntonsa julkisen talouden suunnitelmasta 2025–2028 (VNS 2/2024).

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (myöhemmin Karvi) kiittää mahdollisuudesta lausua kansalaisaloitteesta Muutos varhaiskasvatuslain henkilöstön mitoitukseen ja suhdelukujen toteutumiseen (KAA 1/2024 vp). Aloitteessa ehdotetaan muutoksia varhaiskasvatuslakiin (540/2018) siten, että varhaiskasvatuksessa siirryttäisiin ryhmäkohtaiseen henkilöstömitoitukseen päiväkotitasolla määriteltävän mitoituksen sijaan. Aloitteessa painotetaan, että säädettyjen suhdelukujen tulisi toteutua koko päivän ajan ja tämä tulisi huomioida lapsiryhmän henkilökunnan määrässä. 

Karvin uusimmat arvioinnit osoittavat, että ruotsin- ja suomenkielisten koulujen oppilaiden osaamisessa on paljon yhtäläisyyksiä. Esimerkiksi matematiikan keskimääräinen osaamistaso on sama sekä 3. luokalla että 9. luokalla. Ruotsinkielisten koulujen oppilaat ovat kuitenkin jonkin verran parempia englannin kielessä 7. ja 9. luokalla. Äidinkielen arvioinnit ruotsinkielisissä kouluissa osoittavat ennen kaikkea sen, miten tärkeää on panostaa jatkuvasti oppilaiden luku- ja kirjoitustaitoon. 

Suomalaista varhaiskasvatusta on uudistettu ja kehitetty merkittävästi kuluneen vuosikymmenen aikana. Samaan aikaan varhaiskasvatus on ollut painavien yhteiskunnallisten, taloudellisten ja koulutuspoliittisten keskustelujen ja toimenpiteiden kohteena. Päätöksenteon painopisteet ovat vaihdelleet ja ne ovat olleet ajoittain nopeatempoisia ja ristiriidassa varhaiskasvatuksen sisällöllisten tavoitteiden kanssa. Karvi julkaisee 17.4. varhaiskasvatusta koskevan politiikkasuosituksen.

Lukioiden erityisopettajien mielestä opiskelijoiden oppimisen tuen tarpeet ovat lisääntyneet viime vuosina, ja sama kehityssuunta tulee todennäköisesti jatkumaan. Vuoden 2018 lukiolakiuudistusta, jossa erityisopetuksen asemaa vahvistettiin, voidaan pitää oikeansuuntaisena toimenpiteenä. Jotta oppimisen tuki onnistuisi, se edellyttää resursseja, aikaa, suunnitelmallisuutta ja koko henkilöstön osaamisen vahvistamista.  

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (jäljempänä Karvi) kiittää mahdollisuudesta antaa asiantuntijalausuntonsa perusopetuksen oppimistulosten kehityksestä, mahdollisuuksien tasa-arvosta ja rahoituksesta.

Arvioinnin mukaan nuoret toivovat opiskelultaan ja opiskeluympäristöltään positiivisia vuorovaikutuskokemuksia vertaisten ja opettajien kanssa. He toivovat myös oppimistehtäviä, jotka ovat monipuolisia ja aktivoivia, sekä motivoivia opintoja, jotka linkittyvät tulevaisuuden suunnitelmiin. Nuorten kiinnittyminen kouluun ja opintoihin on laaja kokonaisuus, jonka edistämisessä tulee huomioida koko koulu- tai oppilaitosyhteisön toiminta.