Pedagogiset ratkaisut ja monikielisyys voimavaraksi – Karvin arvioinnin havaintoja ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden työelämäpoluista

Karvi toteutti vuonna 2019 ensimmäisen kansallisen arvioinnin ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden tilanteesta korkeakoulutuksessa. Arvioinnissa korostuivat erityisesti työelämäyhteyksien vahvistamisen tarpeet.

Kesäkuussa 2025 järjestimme Pedaforumissa työpajan, jossa tarkastelimme, miten suositukset ovat jalkautuneet käytäntöön. Arvioinnin jälkeen kehittämistyötä korkeakouluissa on tehty paljon. Työelämäpolkujen sujuvoittaminen vaatii kuitenkin edelleen määrätietoista kehittämistä.

Yhä useampi korkeakouluopiskelija Suomessa on ulkomaalaistaustainen. He ovat tulevaisuuden asiantuntijoita, joita tarvitaan kipeästi eri puolilla maata. Siirtymä opinnoista työelämään ei kuitenkaan ole aina sujuva.

Tässä blogissa tarkastelemme ratkaisuja, jotka perustuvat Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) arviointiin ”Taustalla on väliä. Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat korkeakoulupolulla” (2019) ja Pedaforumin työpajaan (2025), jossa palasimme tarkastelemaan arvioinnin suosituksia viisi vuotta arvioinnin jälkeen. Työstimme erityisesti kysymystä, miten korkeakoulut ja työnantajat voivat yhdessä sujuvoittaa ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden työllistymistä ja juurtumista Suomeen.

Pedagogiset ratkaisut vahvistavat työelämävalmiuksia

Opiskelijoiden työelämävalmiuksia voidaan vahvistaa nykyistä enemmän jo opintojen aikana seuraavilla tavoilla:

• matalan kynnyksen harjoittelut
• moniammatilliset projektit
• simulaatio-oppiminen
• yritysyhteistyössä toteutettavat opintojaksot, jotka auttavat opiskelijoita kehittämään työelämätaitoja, kielitaitoa ja kulttuurista ymmärrystä – myös oman alan ulkopuolelta.

Myös opiskelijoiden minäpystyvyyden tukeminen on keskeistä. Moni tarvitsee lisää varmuutta ja kokemuksia omasta osaamisestaan. Sama pätee työnantajiin: kokemuksen lisääminen monimuotoisista tiimeistä madaltaa rekrytointikynnystä.

Kielitietoisuus on avainasemassa. Korkeakoulujen opetushenkilöstö tarvitsee valmiuksia selkeäkieliseen ja monikielisyyttä huomioivaan opetukseen. Näin tuetaan kaikkien opiskelijoiden oppimista – ei vain ulkomaalaistaustaisia. Tekoäly voi toimia tukena kielten oppimisessa, mutta sen hyödyntäminen vaatii pedagogista ja strategista suunnittelua.

Monikielinen yhteistyö kasvaa käytännön ratkaisuista

Toimiva työelämäyhteistyö syntyy käytännön ratkaisuista. Esimerkiksi parityöskentelymalli, jossa suomalainen ja ulkomaalaistaustainen opiskelija suorittavat harjoittelun yhdessä, tukee kulttuurien välistä oppimista ja tekee monikielisestä työskentelystä luontevaa. TOKASA-hankkeen tutkimusten mukaan harjoittelu on kaksikielisessä koulutuksessa vielä tärkeämpi kuin yksikielisessä – ammattitaidon lisäksi opitaan myös työkieli ja -kulttuuri.

Työyhteisön on tärkeää valmistautua monikieliseen työn arkeen, jos monikielisyys ei ole vielä osa rutiinia. Harjoittelukokemus vaikuttaa opiskelijan motivaatioon ja ammatilliseen kasvuun, joten perehdytykseen ja ohjeistukseen kannattaa panostaa. Usein asenne ratkaisee enemmän kuin täydellinen kielitaito – ”rallienglantikin” riittää.

Syksyllä 2025 Metropolian kaksikieliset tutkinto-ohjelmat hyödyntävät Myllypuron HyMy-kylää harjoitteluympäristönä. Siellä suomen- ja muunkieliset opiskelijat palvelevat ohjattuna oikeita asiakkaita. Kampuksen simulaatio-oppimisympäristöt tukevat sekä ammatillisten taitojen että kielitaidon kehittymistä. Pedagogisesti monipuolinen osaamispolku varmistaa, että sekä ammattiosaaminen että kielitaito vahvistuvat rinnakkain.

Kukaan ei voi toimia yksin – kumppanuuksia tarvitaan

Työelämäyhteyksien rakentaminen ei ole vain korkeakoulujen vastuulla. Myös työmarkkina- ja opiskelijajärjestöt voivat tehdä näkyväksi eri alojen kielitaitovaatimuksia ja tarjota esimerkiksi mentorointiohjelmia ja kummitoimintaa.

Webinaarit ja yhteistyöhankkeet tarjoavat työnantajille keinoja vahvistaa kieli- ja kulttuuritietoisuutta. Työelämäyhteistyön koordinaattorin rooli korkeakoulussa voi auttaa tekemään vuoropuhelusta systemaattista ja pitkäjänteistä.

Moninaisen työyhteisön rakentaminen lähtee työnantajan aloitteesta. Korkeakoulut tukevat ja tarjoavat ratkaisuja, kunhan työnantaja haluaa kumppanuutta.

Osallisuuden ja työelämäkytkösten vahvistamiseksi on tehty paljon

Vuonna 2019 tehdyn arvioinnin jälkeen voidaan todeta, että ulkomaalaisten opiskelijoiden osallisuuden vahvistamiseksi on tehty paljon. Esimerkiksi korkeakoulujärjestelmä tunnistaa systemaattisemman ulkomaalaistaustaiset opiskelijat kuin aiemmin. Tämä mahdollistaa paremmin kohdennetun erityistuen, kuten kieliklinikat. Myös korkeakoulujen henkilökunnan osaamista on kehitetty.  Myös yhteyttä työelämään on vahvistettu, vaikka tällä alueella on edelleen paljon kehitettävää.

Kaiken ytimessä on opiskelijan kokemus

Lopulta tärkein kysymys kuuluu:
Miten opiskelija kokee, että opinnot valmistavat häntä työelämään?

Yhtä oikeaa vastausta ei ole, mutta yksi on varmaa: ratkaisu löytyy vain yhteistyössä. Alumnit, työnantajat, opiskelijat ja korkeakoulut on tuotava saman pöydän ääreen. Tarvitaan rohkeutta kokeilla, keskustella ja kehittää – jotta koko osaamispotentiaali saadaan käyttöön Suomessa nyt ja tulevaisuudessa.