Kehittävä arviointi maahanmuuttotaustaisten oppilaiden koulunkäyntivalmiuksia tukevassa toimenpideohjelmassa

Toteutamme kehittävän arvioinnin maahanmuuttotaustaisten oppilaiden oppimis- ja koulunkäyntivalmiuksia perusopetuksessa tukevaan toimenpideohjelmaan vuosina 2022–2024.

KIEPPI-arviointi kohdistuu myöhään maahan tulleisiin, erityisesti vuosiluokkien 7–9 oppilaisiin, jotka ovat käyneet koulua Suomessa enintään neljä vuotta. Arviointi tarkastelee jo olemassa olevia ja hanketoiminnan avulla kehitettäviä käytänteitä, opetusjärjestelyjä ja oppimisen tuen muotoja, joiden avulla kehitetään maahanmuuttotaustaisten oppilaiden opetuskielen taitoa ja koulunkäyntivalmiuksia. Toimenpideohjelman kehittävällä arvioinnilla tuemme opetuksen järjestäjien pitkäjänteistä kehittämistyötä, toiminnan vaikuttavuutta ja tähtää pysyvien toimintamallien luomiseen.     

Arvioinnin tulokset julkistetaan alkusyksystä 2024. Raportti sisältää konkreettisia ratkaisuja ja toimenpide-ehdotuksia alue- ja valtionhallinnon sekä opetuksen järjestäjän ja koulun tasoille Suomeen muuttaneiden oppilaiden oppimisen tukemiseksi sekä vieraskielisten oppilaiden perustaitojen ja kielitaidon vahvistamiseksi. 

Arvioinnin tavoitteet:

• Tuottaa tietoa perusopetuksen ajankohtaisesta tilasta ja kartoittaa myöhään maahan tulleiden (vuosiluokkien 7–9 oppilaiden, jotka ovat käyneet koulua Suomessa enintään neljä vuotta) koulunkäyntitaustoista sekä oppimista mahdollisesti haastavista asioista, niiden tunnistamisesta sekä ennaltaehkäisemisestä
• Kiinnittää huomiota käytänteisiin ja kehittämistoimiin, joilla tuetaan heikommassa asemassa olevien ja vähäiset koulunkäyntivalmiudet omaavien maahanmuuttotaustaisten oppilaiden perustaitoja
• Tukea, seurata ja arvioida 60 kehittämishankkeen toteutusta yhdessä Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. 
• Tukea opetuksen järjestäjien pitkäjänteistä kehittämistyötä ja toiminnan vaikuttavuutta
• Luoda pysyviä toimintamalleja opetuksen ja oppimisen tueksi

Arviointikysymykset:

• Kuinka paljon Suomessa on tällä hetkellä perusopetuksen 7.−9. vuosiluokilla maahanmuuttotaustaisia oppilaita, joilla ei ole riittävää koulunkäyntitaustaa, opetuskielen taitoa tai muita koulunkäynnin kannalta tarpeellisia perustaitoja? 
• Kuinka perustaitojen (erityisesti opetuskielen taito) kehittymistä seurataan kouluympäristössä 7.−9.-luokilla niiden oppilaiden osalta, joilla on koulunkäyntiaikaa Suomessa vain 1−4 vuotta? 
• Miten (ja missä vaiheessa oppijan koulupolkua) opetuksen järjestäjät tunnistavat ja ennaltaehkäisevät haasteita, joita erityisesti traumaperäisiä ja neurologisia haasteita kokeneilla maahanmuuttotaustaisilla oppijoilla on? 
• Millä toimenpiteillä edistetään oppilaiden opetuskielen taitoa, opiskelu- ja koulunkäyntivalmiuksia sekä perustaitoja?
• Millä toimenpiteillä edistetään sujuvia integraatiokäytänteitä valmistavasta opetuksesta perusopetukseen sekä perusopetuksesta toiselle asteelle? 
• Mitkä tekijät ovat edistäneet tai estäneet maahanmuuttotaustaisten oppilaiden tuen tarpeeseen vastaamista? Millä keinoilla tunnistetaan oppimisvaikeudet, kun opetuskielen taito on heikko? 
• Millaisia (rakenteellisia tai lainsäädännöllisiä) muutoksia tarvittaisiin, jotta opetuksen järjestäjät ja koulut voisivat vastata paremmin maahanmuuttotaustaisten oppijoiden tuen tarpeeseen? 
• Miten opetuksen järjestäjät edistävät pitkäkestoista vaikuttavuutta ja luovat pysyviä toimintamalleja?
• Millaisia edistäviä ja estäviä tekijöitä hankemuotoiseen kehittämiseen liittyy?

Karvin vuoden 2020–2023 koulutuksen arviointisuunnitelmassa on asetettu painopisteitä, joihin arviointisuunnitelmakauden arvioinneissa tuotetaan tietoa. Arviointi tuottaa tietoa painopisteisiin yhdenvertaisuuden edistäminen, oppimisen ja osaamisen kehittäminen sekä koulutusjärjestelmän toimivuuden edistäminen.

Lisätietoa arvioinnista: