Korkeakoulutuksen kärkihankkeiden 2017–2022 arviointi

Arvioinnin päätösseminaari pidettiin to 17.8.2023.

• Arviointiraportti
• Lehdistötiedote
• Päätösseminaarin diaesitys 

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteuttaa vuosien 2022–2023 aikana opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman kansallisen arvioinnin, jonka tarkoituksena on arvioida opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamien korkeakoulutuksen kehittämishankkeiden (Kärkihanke 3) ja opettajankoulutuksen kehittämishankkeiden (Kärkihanke 1) vaikutuksia ja vaikuttavuutta. Arvioinnin tavoitteena on luoda kokonaiskuva tilanteesta tuottamalla tietoa Kärkihankkeiden 1 ja 3 toimeenpanosta, tulosten sekä toimintamallien vaikutuksista ja vaikuttavuudesta. Lisäksi tavoitteena on tuottaa tietoa valitun kehittämismallin toimivuudesta ja kestävyydestä sekä antaa suositukset korkeakoulutuksen ja opettajankoulutuksen kehittämisen tavaksi tulevaisuudessa. Korkeakoulutuksen kärkihankkeiden 2017–2022 arvioinnilla tuotetaan tietoa Karvin arviointisuunnitelman painopisteeseen Jatkuvan kehittämisen tukeminen.

Korkeakoulutuksen kehittämishankkeet (Kärkihanke 3) käynnistyivät vuosina 2017 ja 2018 ja niiden toimikausi oli kaksi vuotta. Hankkeiden keskeisiä teemoja olivat opintojen avoimuus ja joustavuus, yhteistyö koulutuksen järjestämisessä ja opiskelijoiden nopeampi työelämään siirtyminen sekä korkeakoulupedagogiikka ja erilaiset digitaaliset ratkaisut. Hankkeissa on kehitetty työelämäyhteistyötä ja avointa TKI-toimintaa. Toimikaudelle 2017–2019 rahoitettiin 17 hanketta ja toimikaudelle 2018–2020 rahoitus myönnettiin 19 hankkeelle.

Opettajankoulutuksen kehittämishankkeiden (Kärkihanke 1) keskeinen kehittämiskohde on ollut opettajien perus-, perehdytys- ja täydennyskoulutuksen jatkumon vahvistaminen. Hankkeissa on mm. vahvistettu opettajankoulutuksen verkostoja, kehitetty uusia toimintamalleja opettajien osaamisen kehittämiseen ja täydennyskoulutuksen sisältöihin sekä opiskelijavalintoihin. Lisäksi on tuettu koulutusjohtamisen kehittämistä. Opettajankoulutuksen kehittämishankkeet ovat pääosin kaksi- tai kolmivuotisia ja ne jakautuvat kahdelle toimikaudelle 2017–2020 ja 2020–2021. Osa hankkeista jatkuu vuodelle 2022. Opettajankoulutuksen kehittämishankkeita on yhteensä 57 (45 hanketta ja 12 osahanketta). Opettajankoulutusverkostojen ja -hankkeiden toiminnan tueksi ja vaikutusten varmistamiseksi asetettiin uusi Opettajankoulutusfoorumi ajalle 2019–2022.

Korkeakoulutuksen kärkihankkeiden 2017–2022 arvioinnin suunnittelu- ja arviointiryhmään on nimetty seuraavat henkilöt:

• professori Helka-Liisa Hentilä, Oulun yliopisto (puheenjohtaja)
• professori Harri Jalonen, Vaasan yliopisto
• opiskelija Emmi Lainpelto, Tampereen ammattikorkeakoulu
• johtaja Pekka Risku, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
• vararehtori Kirsi Viskari, Tampereen ammattikorkeakoulu
• erityisasiantuntija Kyösti Värri, Kuntaliitto.

Korkeakoulutuksen arviointijaosto on 15.6.2022 hyväksynyt hankesuunnitelman.

Arvioinnin kohderyhmänä ovat kaikki suomalaiset korkeakoulut, jotka ovat olleen mukana korkeakoulutuksen kehittämishankkeissa (Kärkihanke 3) tai opettajankoulutuksen kehittämishankkeissa (Kärkihanke 1).

Arviointi toteutetaan  kolmessa vaiheessa alla olevan taulukon mukaisesti. Arviointiaineiston hankinnassa käytetään useita aineistonhankintamenetelmiä. Myös aineisto kerätään kolmessa vaiheessa siten, että seuraava tiedonkeruuvaihe täydentää ja syventää edeltäneissä vaiheissa saatua arviointitietoa. Osa tiedonkeruusta toteutetaan yhdessä Korkeakoulupedagogiikan tila ja uudistaminen -arvioinnin kanssa. Korkeakoulutuksen kärkihankkeiden ja Korkeakoulupedagogiikan tila ja uudistaminen -arviointien yhteinen päätösseminaari pidetään Helsingissä to 17.8.2023 kello 9-16.