Lukiokoulutuksen järjestämisen reunaehdot (LUKORE)

Toteutamme osana vuosien 2024–2027 kansallista koulutuksen arviointisuunnitelmaa Lukiokoulutuksen järjestämisen reunaehdot -arvioinnin (LUKORE). 

Lukiokoulutuksen järjestämisedellytykset ja saavutettavuus ovat olleet esillä koulutuspolitiikassa ja hallitusohjelmissa erityisesti 2010-luvun alusta lähtien. Ikäluokkien pieneneminen, kuntien toimintaympäristön eriytyminen ja julkisen talouden tilanne edellyttävät lukiokoulutuksen järjestämisen uudistamista, jotta koulutuksen saavutettavuus ja sivistyksellisten oikeuksien yhdenvertainen toteutuminen voidaan taata myös jatkossa erilaisilla alueilla sekä suomen ja ruotsin kielillä. Tarkasteltavaksi on tullut myös se, mitä kattava valtakunnallinen lukioverkko tulevaisuudessa tarkoittaa ja millaista kansallista ohjausta tarvitaan sen mahdollistamiseksi.

Arviointimme tehtävänä on muodostaa kokonaiskuva lukiokoulutuksen järjestämisen reunaehdoista ja niihin liittyvistä keskeisistä vahvuuksista ja kehittämiskohteista sekä kansallisesti että paikallisesti. Arvioinnissa tarkastellaan myös sitä, miten lukiokoulutuksessa on varauduttu ja varaudutaan toimintaympäristön muutoksiin, erityisesti lukioikäisten nuorten määrän vähenemiseen useilla alueilla. 

Arvioinnille laatimassamme hankesuunnitelmassa on kuvattu arvioinnin tausta, arviointi-kohteet ja -kysymykset sekä jo tiedossa olevat asiat arvioinnin teemasta.

Arvioinnin keskeiset käsitteet

Arvioinnissamme keskeisiä käsitteitä ovat lukiokoulutus, lukiokoulutuksen järjestäjä, lukiokoulutuksen järjestäminen, lukiokoulutuksen toteuttaminen, toimintaympäristö, saavutettavuus, lukiokoulutuksen järjestämisen reunaehto, tilannetietoisuus ja varautuminen.  Käsitteet on kuvattu yksityskohtaisemmin hankesuunnitelmassa.

Lukiokoulutuksella tarkoitetaan tässä arvioinnissa sekä nuorten että aikuisten tutkintotavoitteista lukiokoulutusta, joilla on omat opetussuunnitelmien perusteet ja paikalliset opetussuunnitelmat.

Lukiokoulutuksen järjestämisellä tarkoitetaan tapaa organisoida koulutuksen vastuut, juridinen omistajuus ja rahoitus. Järjestäjinä voivat olla kunnat, kuntayhtymät, rekisteröidyt yhteisöt ja säätiöt sekä valtion oppilaitokset. Toteuttamisella tarkoitetaan lukio-opintojen erilaisia toteuttamistapoja- ja muotoja. 

LUKOREn asiantuntijaryhmä

Arvioinnille on nimetty asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä tukea arvioinnin toteuttamista osallistumalla tiedonkeruiden suunnitteluun ja tulosten tulkintaan. Lisäksi asiantuntijaryhmä osallistuu arvioinnin johtopäätösten ja suositusten laadintaan.

Asiantuntijaryhmässä toimivat seuraavat henkilöt:

• Lukiokoulutuksen johtaja Mari Aalto, Tampereen kaupunki
• Rehtori Bob Karlsson, Kemiönsaaren kunta
• Rehtori Osmo Huhtala, Rovaniemen kaupunki
• Tutkijatohtori Suvi Jokila, Turun yliopisto
• Tutkija Marika Kettunen, Oulun yliopisto

Kestävä kehitys ja lukiokoulutuksen järjestäminen

Kestävä kehitys on yksi Karvin strategisista painopisteistä arviointisuunnitelmakaudella 2024–2027 ja se nivoutuu myös osaksi tätä arviointia. Kestävää kehitystä tarkastellaan arvioinnissa saavutettavuuden, tilannetietoisuuden ja varautumisen näkökulmista. 

Lukiokoulutuksen saavutettavuus edistää sosiaalista kestävyyttä, kun erilaisilla alueilla ja erilaisissa toimintaympäristöissä pyritään tarjoamaan mahdollisuus tutkintotavoitteisiin lukio-opintoihin. Saavutettavuus kattaa myös koulutuksen tarjoamisen molemmilla kansalliskielillä ja englanniksi. Varautuminen ja tilannetietoisuus edistävät taloudellista ja sosiaalista kestävää kehitystä. 

Arvioinnissa käytettävät aineistot

Arvioinnin suunnitteluvaiheessa hyödynnettiin laajalti valmiita tilastoja, Karvin aikaisempia arviointeja sekä muuta kirjallista aineistoa, kuten työryhmäraportteja. Lisäksi haastateltiin eri kokoisten lukioiden rehtoreita, viranomaistoimijoita ja sidosryhmiä. 

Arvioinnissa toteutetaan kolme kyselyä. Kysely kohdennetaan lukiokoulutuksen järjestäjille (kaikki), lukioiden rehtoreille (otos) sekä lukioiden henkilöstölle (otos). Kyselyt toteutetaan vuonna 2025.

Arvioinnissa kerätään tietoa myös jatkamalla suunnitteluvaiheessa aloitettuja verkkohaastatteluita. Lisäksi voidaan toteuttaa vierailuita erilaisiin lukioihin ja erilaisille alueille. Haastatteluiden ja vierailuiden kohteet ja ajankohdat täsmentyvät arvioinnin aikana.

Lisäksi arvioinnissa hyödynnetään muun muassa rahoitusta ja opiskelijamääriä koskevia tilastoja sekä erilaisia väestöennusteita.

Lisätietoja arvioinnista saatte seuraavilta henkilöiltä