Pienten osaamiskokonaisuuksien laadunhallinta
Microcredentials eli pienet osaamiskokonaisuudet on EU-tasolla nostettu keinoksi vastata työelämän ja yhteiskunnan nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin. Tiiviissä yhteistyössä yritysten ja muiden toimijoiden kanssa suunniteltuina ne tarjoavat ratkaisuja osaamisvajeisiin ja joustavia mahdollisuuksia osaamisen päivittämiseen.
Pienellä osaamiskokonaisuudella tarkoitetaan tutkintoa suppeampaa, ennalta määriteltyä osaamiskokonaisuutta, jonka laajuus on ilmoitettu (1–59 ECTS), osaamistavoitteet kuvattu, arviointi tehty luotettavin menetelmin ja josta opiskelijalle annetaan sähköinen todistus. Pienet osaamiskokonaisuudet voivat EU:n ja MICROBOL-hankkeen määritelmien mukaan olla tutkintojen osia tai kokonaan tutkintojen ulkopuolista tarjontaa.
Suomessa pienten osaamiskokonaisuuksien kehittämiskärkenä ovat erityisesti sellaiset tutkintojen ulkopuoliset koulutusratkaisut, jotka pohjautuvat korkeakoulujen erityisosaamiseen ja tutkimus- ja TKI-toimintaan, vastaavat tietyn määritellyn kohderyhmän osaamistarpeeseen, edistävät uuden osaamisen syntymistä ja ovat kaupallistettavissa.
Karvi laatii itsearviointimallin korkeakoulujen tueksi vuonna 2026
Karvi laatii pienten osaamiskokonaisuuksien laadunhallinnan itsearviointimallin tukemaan korkeakoulujen kehittämistyötä. Itsearviointimalli korvaa Koulutuksen arviointisuunnitelmaan (2024–2027) kirjatun kertaluonteisen korkeakoulujen pienten osaamiskokonaisuuksien laadunvarmistusmenettelyiden arviointikierroksen. Itsearviointimallin käyttö on korkeakouluille vapaaehtoista.
Karvin itsearviointimallin kehittämishanke toteutetaan Jotpan pilotoinnin hankinnan ja pienten osaamiskokonaisuuksien kansallisen viitekehyksen valmistuttua. Korkeakouluja informoidaan erikseen itsearviointimallin testaamisvaiheesta, joka ajoittuu vuoteen 2026.
Hankkeen tuloksena syntyy itsearviointimalli, joka jää korkeakoulujen käyttöön tukemaan pienten osaamiskokonaisuuksien sisäistä laadunhallintaa.
Pienten osaamiskokonaisuuksien laadunhallinnan ulkoinen arviointi auditointien yhteydessä
Suomessa on vahvistettu kansalliseksi linjaukseksi, että pienten osaamiskokonaisuuksien laadunhallinta on kiinteä osa korkeakoulujen laatujärjestelmiä. Ulkoinen arviointi toteutetaan kunkin korkeakoulun auditoinnin yhteydessä.
Karvin neljännen auditointikierroksen pilottivaiheen käsikirjassa vuosille 2025-2030 pienten osaamiskokonaisuuksien laadunhallinta sijoittuu arviointialueen II Oppimista edistävä opetus ja ohjaus ja osa-alueen Jatkuva oppiminen alle (Karvi 2025, 14-15).
Korkeakoulujen pohtiessa pienten osaamiskokonaisuuksien sisäistä laadunhallintaa on hyvä huomioida, että pienten osaamiskokonaisuuksien kansallinen viitekehysluonnos on jo itsessään laatulista, jota kannattaa hyödyntää esimerkiksi hyväksyttäessä pieniä osaamiskokonaisuuksia koulutustarjontaan.
Karvi kuuli korkeakouluja pienten osaamiskokonaisuuksien kehittämisen vaiheesta
Koska Karvilta puuttui ajantasainen tilannekuva pienten osaamiskokonaisuuksien kehittämisestä ja laadunhallinnasta korkeakouluissa, Karvi toteutti keväällä 2025 kuulemiskierroksen.
Kuulemisiin osallistui 20 asiantuntijaa:
- yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen jatkuvan oppimisen vastuuhenkilöitä
- allianssiyhteistyössä microcredentials-kehittämisestä vastaavia henkilöitä
- korkeakoulujen laatupäälliköitä
- Digivision ja Jotpan asiantuntijoita.
Kierros päättyi huhtikuussa 2025 Karvin ja OKM:n keskusteluun, jossa sovittiin Karvin hankkeen liittämisestä kansalliseen pienten osaamiskokonaisuuksien kehittämistyöhön sekä itsearviointimallin laatimisesta.
Hyviä käytänteitä ja kehittämishaasteita
Karvin toteuttamien kuulemisten perusteella hyviä käytäntöjä on syntymässä mm. korkeakoulujen kehittämis- ja yhteistyöhankkeissa (ml. Digivisio, Jotpa ja Joppi) sekä allianssiyhteistyössä.
Keskeiset pienten osaamiskokonaisuuksien laadunhallinnan kehittämishaasteet liittyvät:
- työelämäyhteistyön kanavoimiseen koulutustarjonnaksi
- ketterien tuotanto- ja laadunhallintaprosessien luomiseen
- osaamistavoitteiden määrittelyyn tutkimus- ja TKI-lähtöisessä tarjonnassa
- joustaviin opintopolkuihin ja hyväksilukujen sujuvoittamiseen
- kaupallisen ja tutkimus-/tki-lähtöisen tarjonnan palautejärjestelmien yhteensovittamiseen tutkintokoulutuksen laadunhallintamenettelyiden kanssa.
Kansainvälistä taustaa
Pienistä osaamiskokonaisuuksista on laadittu runsaasti EU-tason politiikkalinjauksia, oppaita ja selvityksiä:
- Euroopan Unionin neuvosto laati 2022 suosituksen eurooppalaisesta viitekehyksestä microcredentials-osaamiskokonaisuuksia varten (EU 2022).
- Microcredentials-käsitettä selkiytettiin MicroBol-hankkeessa (Microbol 2022).
- Microcredentials-kehittämistyötä tukemaan on tuotettu lukuisia kansainvälisiä oppaita (mm. Cimea 2020; Cedefop 2025) ja selvityksiä (mm. ENQA 2023a; OECD 2023a; OECD 2023b).
- ENQAn työryhmä selvitti vuonna 2023 eurooppalaisten korkeakoulutuksen laadunvarmistuksen periaatteiden (ESG 2015) soveltuvuutta pienten osaamiskokonaisuuksien sisäiseen ja ulkoiseen laadunvarmistukseen (ENQA 2023b).
- Eurooppalaisia politiikkatavoitteita osaamisen uudistamiselle on määritelty EU:n Union of Skills -agendassa (EU 2025).
- Ajankohtaista eurooppalaisessa keskustelussa on myös pienten osaamiskokonaisuuksien kehittäminen yhä vahvemmin tunnustettaviksi kvalifikaatioiksi ja sijoitettaviksi kansallisiin sekä eurooppalaisiin tutkintojen viitekehyksiin (mm. QUATRA 2025).
Lähteitä
Bosquet, P. & Haapamäki, J. (2024). Korkeakoulujen pienet osaamiskokonaisuudet - mitä ja miksi ja miten. Oppijan tietovirtojen ja VIRTA-opintotietopalvelun ohjausryhmän ja KOOTuki-ryhmän yhteiskokous 29.5.2024.
Cedefop. (2025). Microcredentials for labour market education and training. Project on the role microcredentials playing in supporting labour market-related and employment-relevant education, training and learning.
CIMEA. (2020). Micro-credentials for higher education. Approaches developed in the EHEA using peer support.
OECD. (2025). Empowering the Workforce in the Context of a Skills-First Approach. OECD Skills Studies.
ENQA. (2023a). Iminqa. Approaches to Quality Assurance of Micro-credentials. A report on policies and practices to assure the quality of micro-credentials in the European Higher Education Area.
ENQA. (2023b). Quality assurance of microcredentials. Expectations within the Context of the Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area.
ESG. (2015). Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area (ESG). Brussels, Belgium.
EU. (2022). A European approach to micro-credentials. Council of the European Union (EU) Recommendation on a European approach to micro-credentials for lifelong learning and employability.
EU. (2025). Union of skills. Investing in people for a competitive European Union.
Jotpa. (2024). Pienten osaamiskokonaisuuksien pilotointi käynnistyy seitsemässä korkeakoulussa. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (Jotpa). Tiedote 22.10.2024.
Karvi (2025). Korkeakoulujen auditoinnit 2025–2030. Pilottivaiheen auditointikäsikirja. Karvin julkaisuja 4:2025.
MICROBOL (2022). Micro-credentials linked to the Bologna Key Commitments. Common Framework for Micro-credentials in the EHEA.
OECD. (2023a). Public policies for effective micro-credential learning. OECD EDUCATION POLICY PERSPECTIVES. No 85.
OECD. (2023b). Micro-credential policy implementation in Finland, the Slovak Republic, Slovenia and Spain. OECD EDUCATION POLICY PERSPECTIVES. No 86.
OKM. (2024). Pienten osaamiskokonaisuuksien kansallinen viitekehys/linjaus. LUONNOS huhtikuu 2024.
QUATRA. (2025). QUATRA – TPG A project between Rome and Tirana. Activities and outcomes.
