4. kierros: Korkeakoulujen auditoinnit 2025-2030
Korkeakoulujen auditoinnit uusiutuvat neljännelle auditointikierrokselle
Korkeakoulujen 4. auditointikierroksen 2025–2030 pilottivaiheen auditointikäsikirja
Auditoinnin tehtävänä on varmistaa, että korkeakoulut ylläpitävät ja kehittävät toimintansa laatua, laatutyö vastaa eurooppalaisia laadunvarmistuksen periaatteita (ESG) sekä tukee korkeakoulujen strategista johtamista ja ydintehtävien laadukasta toteuttamista. Hyväksytty Karvin auditointi on osoitus siitä, että korkeakoulun toiminta ja laatujärjestelmä täyttävät sekä Karvin kansalliset että eurooppalaiset kriteerit.
Eurooppalaiset vaatimukset ja suomalaisten korkeakoulujen tarpeet yhdistyvät uudessa auditointimallissa
Korkeakoulujen neljännen auditointikierroksen suunnittelun lähtökohtana oli luoda malli, joka täyttää eurooppalaiset laadunhallinnan vaatimukset, jatkaa kolmen aiemman kierroksen pohjalta tehtyä kehittämistä ja vastaa suomalaisten korkeakoulujen tarpeisiin sekä haasteisiin.
Suomalaiset korkeakoulut ovat kehittäneet laatujärjestelmiään pitkäjänteisesti ja systemaattisesti. Korkeakoulujen auditointeja on toteutettu Suomessa jo parinkymmenen vuoden ajan.
– Tulevalla auditointikierroksella odotukset korkeakoulujen kehittämisen vaikuttavuudesta ja toimivuudesta ovat entistä korkeammalla. Odotuksena on, että korkeakoulut eivät pelkästään reagoi ongelmiin ja haasteisiin, vaan toimivat aktiivisesti ja ennakoivasti, osoittavat uudistumiskykyä muuttuvassa toimintaympäristössä sekä samalla varmistavat ja kehittävät toimintansa laatua ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta sanoo Sivistysala ry Sivistan toimitusjohtaja ja suunnitteluryhmän puheenjohtaja Susanna Niinistö-Sivuranta.
Auditoinnit toteutetaan kehittävällä otteella
Auditoinneissa huomioidaan korkeakoulujen erityispiirteet, profiilit ja tavoitteet. Auditoinnissa korkeakoulu ja auditointiryhmä tunnistavat toiminnan vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Tulevalla auditointikierroksella halutaan vahvistaa myös auditointien yhteyttä korkeakoulujen arjen toimintaan.
Auditoinnissa hyödynnetään aiempaa enemmän olemassa olevaa tietoa, kuten korkeakoulujen omia ja kansallisia palautekyselyjä. Myös arviointiasteikko uudistuu neliportaiseksi, seurantaa lisätään tyydyttävän tason arvioissa ja erinomaisella tasolla korkeakouluille myönnetään laatuleima excellence-maininnalla. Lisäksi malliin sisältyy korkeakoulun valitsema strateginen läpileikkaava teema, josta korkeakoulu saa kehittämispalautetta.
Auditointimallin kaksi arviointialuetta keskittyvät strategiseen johtamiseen laatujärjestelmän avulla sekä oppimista tukevaan opetukseen ja ohjaukseen
Neljännellä auditointikierroksella tarkastellaan muun muassa korkeakoulun strategista johtamista laatujärjestelmän avulla sekä korkeakoulujen ydintehtäviä, joista erityisesti korkeakoulutusta sekä sen kehittämistä niin korkeakoulun kuin koulutusohjelmien tasolla.
Strateginen johtaminen laatujärjestelmän avulla -arviointialueessa korostuvat laatujärjestelmän ja strategisen johtamisen yhteys. Lisäksi malli nostaa esiin korkeakoulun toimintakulttuurin, esimerkiksi avoimuuden ja osallisuuden näkökulmat.
Oppimista edistävä opetus ja ohjaus -arviointialueessa painottuvat pedagogiset lähtökohdat, opiskelijalähtöisyys, tutkimusperustaisuus, työelämänäkökulmat, kansainvälisyys ja jatkuva oppiminen.
Malli pilotoidaan kahdessa korkeakoulussa vuoden 2026 aikana. Varsinainen neljäs auditointikierros käynnistyy vuoden 2027 alussa.
Lisätietoa ja auditointiin ilmoittautuminen
