Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon ja tuotantotekniikan ammatti- ja erikoisammattitutkintojen arviointi
Arvioinnin tavoite
Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon sekä tuotantotekniikan ammatti- ja erikoisammattitutkintojen arviointi toteutettiin vuosina 2024–2025. Arvioinnin tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten hyvin opiskelijat ovat saavuttaneet tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet ja millaiset valmiudet he saavat työelämään ja jatko-opintoihin. Lisäksi tarkasteltiin koulutuksen järjestäjien pedagogisen toiminnan laatua.
Arvioinnin päätulokset
Opintojen henkilökohtaistaminen toteutuu kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnossa sekä tuotantotekniikan ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa pääasiassa hyvin. Valtaosalla koulutuksen järjestäjistä HOKSin laadinnan ja päivittämisen vastuunjaosta ja dokumentoinnista sopiminen, aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä opiskelijoiden eteneminen opinnoissaan oman aikataulun mukaan toteutuvat hyvin. Työelämän edustajien osallistuminen HOKSin laadintaan työelämässä oppimisen osalta oli selkeä kehittämisen kohde kaikissa kolmessa arvioidussa tutkinnossa. Osalla perus- ja ammattitutkinnon järjestäjistä on parannettavaa myös opiskelijoiden yksilöllisissä valinnan mahdollisuuksissa, HOKSin päivittämisessä opintojen aikana, puuttuvan osaamisen hankkimisen ja opintoihin soveltuvien oppimisympäristöjen suunnittelussa sekä ammattitutkinto-opiskelijoiden tuen tarpeiden selvittämisessä.
Näyttöjen toteuttaminen työpaikoilla ja työelämän osallistuminen näyttöjen arviointiin ei kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnossa ja tuotantotekniikan ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa toteudu tavoitteiden mukaisesti. Vajaa kolmasosa (29 %) perustutkinnon ja reilu puolet (56–58 %) ammatti- ja erikoisammattitutkintojen näytöistä järjestettiin työpaikoilla. Koulutuksen järjestäjät perustelivat oppilaitosnäyttöjä yleisimmin soveltuvien työpaikkojen heikolla saatavuudella ja perustutkinnon osalta myös opiskelijoiden alaikäisyydellä. Enemmistö perustutkinnon (60 %) ja noin kolmasosa ammatti- ja erikoisammattitutkinnon näytöistä oli arvioitu ilman työelämän edustajaa.
Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto-opiskelijoiden osaaminen on näyttöjen ja yhteisten tutkinnon osien arvosanojen perusteella keskimäärin hyvää. Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnosta ja tuotantotekniikan ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista valmistuvien osaamisen keskeisiä vahvuuksia ovat ammatin perustaidot, kuten alan keskeisten koneiden, laitteiden ja työvälineiden hallinta, hitsaus- ja koneistusosaaminen sekä työturvallisuusosaaminen. Toisaalta osalla perustutkinto-opiskelijoista näissä on myös kehitettävää. Lisäksi perustutkinnosta valmistuvilla on kehitettävää etenkin työelämätaidoissa. Kaikista tutkinnoista valmistuvilla parannettavaa on myös matemaattisessa osaamisessa sekä viestintä- ja vuorovaikutusosaamisessa, jossa haasteita arvioitiin olevan muun muassa luku- ja kirjoitustaidossa sekä kirjallisessa viestinnässä.
Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnossa ja tuotantotekniikan ammattitutkinnossa opintojen keskeyttäminen on yleistä. Vuonna 2021 perustutkinnon suorittamisen aloittaneista opiskelijoista reilu puolet oli kolme vuotta myöhemmin valmistunut kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnosta. Vastaavasti ammattitutkinnosta oli kaksi vuotta opintojen aloittamisen jälkeen valmistunut vajaa puolet. Molemmissa tutkinnoissa kokonaan ammatilliset opinnot oli keskeyttänyt neljäsosa aloittaneista.
Opiskelijat ovat keskimäärin tyytyväisiä saamansa koulutukseen ja kokivat sen parantaneen heidän valmiuksiaan työelämään siirtymiseen, siellä toimimiseen tai jatko-opintoihin. Vajaa puolet (42 %) koulutuksen järjestäjistä arvioi, että kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon suorittaneilla on riittävät valmiudet korkeakouluopintoihin. Sen sijaan enemmistö ammattitutkinnon (59 %) ja valtaosa (80 %) erikoisammattitutkinnon järjestäjistä arvioi tutkinnon suorittaneiden valmiudet riittäviksi korkeakouluopintoihin.
Vuosina 2019–2022 työttömien osuus vuosi valmistumisen jälkeen on vaihdellut kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnossa 15 ja 25 prosentin välillä. Tuotantotekniikan ammattitutkinnon vuonna 2022 suorittaneista noin 70 prosenttia oli päätoimisia työllisiä ja 15 prosenttia työttömänä vuosi valmistumisensa jälkeen. Koulutuksen järjestäjien mukaan motivaatio, asenne ja hyvät alan perustaidot vaikuttavat eniten opiskelijoiden työllistymiseen. Myös työelämässä oppiminen ja hyvät vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot ovat merkittäviä tekijöitä työllistymisen kannalta. Kaikissa tutkinnoissa merkittävänä työllistymistä vaikeuttavana tekijänä nähtiin alan suhdannevaihtelut ja niistä johtuva vaihteleva työllisyystilanne.
Arviointiraportti ja tiedote
- Arviointiraportti
- Tiedote: Työelämäyhteistyötä tulisi vahvistaa kone- ja tuotantotekniikan koulutuksessa
Arvioinnissa tuotettua materiaalia
Tulosesitteet arvioinnin keskeisistä tuloksista
Kehittämiswebinaarin aineistot
- Karvi: Arvioinnin johtopäätökset ja kehittämissuositukset
- 9.10 pidetyn kehittämiswebinaarin tallenne on katsottavissa tällä sivustolla viikolla 44 lähtien kahden viikon ajan.
Itsearviointiin liittyvää aineistoa
Lisätietoja arvioinnista
Paula Kilpeläinen
