Turvallisuusalan perus- ja ammattitutkinnon arviointi

Takaapäin kuvattu vartija kauppakeskuksessa. — Kuva: Andrey Popov / Getty Images

Arvioinnin tavoite

Turvallisuusalan perus- ja ammattitutkinnon arviointi toteutettiin vuosina 2024–2025. Arvioinnin tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten hyvin opiskelijat ovat saavuttaneet tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet ja millaiset valmiudet he saavat työelämään ja jatko-opintoihin. Lisäksi tarkasteltiin koulutuksen järjestäjien pedagogisen toiminnan laatua.

Arvioinnin päätulokset

HOKSin laadinnan ja päivittämisen vastuunjaosta ja dokumentoinnista sopiminen toteutui pääsääntöisesti hyvin lähes kaikilla koulutuksen järjestäjillä. HOKSin päivittäminen opiskelijan yksilöllisten tarpeiden mukaan toteutui järjestäjien mielestä paremmin kuin opiskelijoiden mielestä. Työelämän edustajien osallistuminen HOKSin laadintaan työelämässä oppimisen osalta oli selkeä kehittämisen kohde molemmissa tutkinnossa. Osa työpaikkaohjaajista myös koki, että oppilaitokset eivät varmistaneet, että he tiesivät opiskelijan HOKSiin kirjatut työelämässä oppimisen tavoitteet. Opiskelijoiden yksilöllisissä valinnanmahdollisuuksissa oli kehitettävää useilla koulutuksen järjestäjillä.

Useilla ammattitutkinnon järjestäjillä oli kehitettävää opiskelijoiden aiemmin karttuneen osaamisen selvittämisessä ja huomioimisessa opintojen suunnittelussa, tuen tarpeiden selvittämisessä ja opintoihin soveltuvien oppimisympäristöjen suunnittelussa. HOKS-prosessin toimivuuden seurannassa, arvioinnissa ja kehittämisessä oli kehitettävää monilla koulutuksen järjestäjillä molemmissa tutkinnoissa.

Näyttöjen toteuttaminen työpaikoilla ja työelämän osallistuminen näyttöjen arviointiin ei toteudu tavoitteiden mukaisesti. Vajaa puolet perustutkinnon ja reilu neljäsosa ammattitutkinnon näytöistä järjestettiin työpaikoilla. Sekä perus- että ammattitutkinnon järjestäjät perustelivat oppilaitosnäyttöjä turvallisuustekijöillä ja alan työtehtävien luonteella. Lisäksi järjestäjien mukaan perustutkinnossa työelämänäyttöjen järjestämistä vaikeutti opiskelijoiden alaikäisyys ja ammattitutkinnossa soveltuvien työpaikkojen puute. Lähes puolet perustutkinnon ja ammattitutkinnon näyttöjen arvosanoista oli päätetty ilman työelämän edustajaa.

Turvallisuusalan perustutkinto-opiskelijoiden osaaminen on näyttöjen ja yhteisten tutkinnon osien arvosanojen perusteella keskimäärin hyvää. Arviointia oli mukautettu ja ammattitaitovaatimuksista ja osaamistavoitteista poikettu hyvin harvoin. Turvallisuusalan perus- ja ammattitutkinnosta valmistuvien osaamisen keskeisiä ammatillisia vahvuuksia ovat monipuolinen ammatin perusosaaminen sekä asiakaspalvelu- ja vuorovaikutustaidot. Toisaalta osalla opiskelijoista näissä on myös kehitettävää. Kehitettävää on myös valmistuvien kyvyssä kirjoittaa työn vaatimia erilaisia raportteja, tietoteknisessä osaamisessa ja kielitaidossa. Myös työelämätaidoissa on kehitettävää.

Turvallisuusalan koulutuksissa opintojen keskeyttäminen on yleistä. 2021 tutkinnon suorittamisen aloittaneista opiskelijoista puolet oli kolme vuotta myöhemmin valmistunut turvallisuusalan perustutkinnosta. Vastaavasti ammattitutkinnosta oli kaksi vuotta opintojen aloittamisen jälkeen valmistunut 69 prosenttia. Molemmissa tutkinnoissa kokonaan ammatilliset opinnot oli keskeyttänyt viidesosa ne aloittaneista.

Opiskelijat ovat keskimäärin tyytyväisiä saamansa koulutukseen ja kokivat sen parantaneen heidän valmiuksiaan työelämään siirtymiseen, siellä toimimiseen tai jatko-opintoihin. Noin puolet perus- ja ammattitutkinnon järjestäjistä arvioi, että tutkinnon suorittaneilla on riittävät valmiudet korkeakouluopintoihin.

Viime vuosina turvallisuusalan perustutkinnon suorittaneiden työllisyystilanne on vuosi valmistumisen jälkeen ollut parempi kuin ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden keskimääräinen työllisyystilanne. Turvallisuusalan ammattitutkinnon suorittaneilla työllisten osuus on ollut samaa tasoa kuin ammattitutkinnon suorittaneilla keskimäärin. Koulutuksen järjestäjien mukaan valmistuneiden työllistymistä edistävät niin työelämälähtöinen koulutus, järjestäjien hyvät työelämäverkostot ja onnistuneet työelämäjaksot kuin opiskelijoiden asiakaspalvelu- vuorovaikutustaidot, asenne ja motivaatio.