Korkeakoulutuksen kehittämisen kärkihankkeet vahvistivat korkeakoulujen välistä yhteistyötä ja saivat aikaan pysyviä muutoksia
Korkeakoulutuksen kärkihankkeina toteutettu kehittämistyö vahvisti korkeakoulujen välistä yhteistyötä ja henkilöstön osaamista. Kehittämishankkeissa saatiin aikaan useita pysyviä muutoksia. Jatkossa korkeakoulutuksen hankekehittämisessä tulee vahvistaa hankkeiden vaikuttavuuden arviointia ja varmistaa syntyneiden tulosten vakiinnuttaminen ja kehittämisen jatkuminen hankkeiden päättymisen jälkeen. Varmistamalla kehittämisrahoituksen jatkuvuus edistetään yhteistyöverkostojen ja koulutuksen kehittämiseen liittyvän hankeosaamisen ja -tuen kehittämistä, tulosten vakiinnuttamista sekä vaikuttavuuden arviointia.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on toteuttanut Korkeakoulutuksen kärkihankkeiden 2017–2022 arvioinnin. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoitti vuosina 2017–2022 opettajankoulutuksen kehittämishankkeita (kärkihanke 1) ja korkeakoulutuksen kehittämishankkeita (kärkihanke 3) yhteensä 92,7 miljoonalla eurolla. Kärkihanke 1 sisälsi yhteensä 45 kehittämishanketta ja kärkihanke 3 yhteensä 36 kehittämishanketta. Arvioinnissa tarkasteltiin kärkihankkeiden 1 ja 3 toimeenpanoa, tulosten vaikutuksia ja vaikuttavuutta sekä kärkihankemallin toimivuutta. Lisäksi arvioinnissa annetaan suosituksia korkeakoulutuksen ja opettajankoulutuksen kehittämiseen tulevaisuudessa. Arvioinnin teemoina olivat 1) korkeakoulutuksen ja opettajankoulutuksen kehittämishankkeiden vaikutukset ja vaikuttavuus korkeakoulutuksen kehittämisessä, 2) opettajankoulutuksen kehittämisohjelman tavoitteiden toteutuminen sekä 3) kärkihankemallin toimiminen ja korkeakoulutuksen kehittäminen tulevaisuudessa.
Korkeakoulujen välinen yhteistyö ja henkilöstön osaaminen vahvistuivat kehittämishankkeissa
Korkeakoulujen ja korkeakoulusektoreiden välinen yhteistyö kehittyi kärkihanketyössä. Kärkihankkeiden aikaan saamia pysyviä muutoksia olivat muun muassa ristiinopiskelun mahdollisuuksien ja yhteisen opintotarjonnan lisääntyminen, korkeakoulujen opiskelijavalintojen yhtenäistyminen, uudet yhteistyöverkostot, henkilöstön osaamisen vahvistuminen sekä joustavien opintopolkujen ja verkko-opiskelun lisääntyminen. Henkilöstön osaaminen vahvistui erityisesti hankkeiden synnyttämissä verkostoissa.
Korkeakoulujen ja kehittämishankkeiden välisessä yhteistyössä, kehittämishankkeiden koordinoinnissa sekä tulosten hyödyntämisessä ja viestimisessä oli myös haasteita. Korkeakoulujen johtamisen näkökulmasta kärkihankekokonaisuus oli pirstaleinen. Arviointiryhmä suositteleekin, että korkeakoulujen yhteistyössä toteutettavien hankkeiden tai muun yhteiskehittämisen valmisteluun varataan riittävästi aikaa. Hankkeiden ohjauksessa tulee kilpailuasetelman sijaan kannustaa olemassa olevien kehittämisverkostojen ja yhteistyön hyödyntämiseen nykyistä vahvemmin.
Opettajankoulutusfoorumin tuki oli tärkeä opettajankoulutuksen kehittämishankkeille
Opettajankoulutuksen kehittämishankkeet ovat edistäneet opettajankoulutuksen pitkäjänteistä strategista kehittämistä ja vahvistaneet opettajankoulutuksen tutkimusperusteisuutta. Arviointiryhmän mukaan jatkossa on varmistettava, että hankkeiden tulokset levitetään suunnitelmallisesti. Samalla pitää varmistaa, että myös muut kuin hankkeeseen osallistuneet korkeakoulut ja sidosryhmät pystyvät hyödyntämään hankkeiden tuloksia.
Arvioinnin mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön asettamalla korkeakoulujen edustajista ja eri sidosryhmistä koostuvalla Opettajankoulutusfoorumilla oli merkittävä rooli opettajankoulutuksen kehittämishankkeiden koordinoinnissa, yhteistyössä, seurannassa ja tulosten levittämisessä. Arviointiryhmä suosittelee, että Opettajankoulutusfoorumin ja muiden vastaavien yhteistyörakenteiden roolia hankeohjauksessa jatketaan sekä kehitetään ja laajennetaan alakohtaisten verkostojen hyödyntämistä myös muilla aloilla.
Korkeakoulutuksen kehittämisessä on kiinnitettävä huomiota vaikuttavuuden arviointiin ja varmistettava kehittämisrahoituksen jatkuvuus
Arviointi osoitti, että kehittämishankkeissa ei tehty systemaattista vaikuttavuuden arviointia suhteessa hankesuunnitelmissa esitettyihin tavoitteisiin. Vaikuttavuuden arviointi keskittyi pääasiassa hankkeiden aikaiseen toimintaan, kuten kohde- ja sidosryhmien osallistamiseen. Arviointiryhmä ehdottaa, että jatkossa kehittämisen vaikuttavuuden arviointia vahvistetaan hyödyntämällä vaikutusketjuajattelua hankkeen koko elinkaaren ajan. Vaikuttavuuden arviointi tulee erottaa hanketoiminnasta erilliseksi prosessiksi. Arviointi tulee toteuttaa ajallisesti riittävän etäällä hankkeen päättymisestä.
Arviointiryhmä pitää tärkeänä, että korkeakoulutuksen kehittämisrahoituksessa varmistetaan jatkuvuus. Tämä edistäisi yhteistyöverkostojen ja koulutuksen kehittämiseen liittyvän hankeosaamisen ja -tuen kehittämistä, tulosten vakiinnuttamista sekä vaikuttavuuden arviointia. Myös korkeakoulujen strategioiden ja kärkihankeohjauksen tai muun ohjausinstrumentin sisällölliseen ja ajalliseen synkronointiin sekä kehittämisen teemoihin tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.
– Korkeakoulutuksen kehittämisessä on tärkeää tunnistaa keskeiset kansallisesti edistettävät ja yhteiskunnallisesti merkittävät teemat, joihin on tarpeen kehittää yhteisiä ratkaisuja. Kansallisten kehittämiskohteiden ohella tulee mahdollistaa myös korkeakoulutuksen jatkuva kehittäminen ja yhteiset kokeilut, toteaa arviointiryhmän puheenjohtaja, professori Helka-Liisa Hentilä Oulun yliopistosta.
Päätösseminaari
Korkeakoulutuksen kärkihankkeiden 2017–2022 arvioinnin tulokset julkaistiin torstaina 17.8.2023 Korkeakoulupedagogiikan tila ja uudistaminen -arvioinnin kanssa yhteisessä päätösseminaarissa.
Lisätietoja ja haastattelupyynnöt
ArviointiasiantuntijaNiina Nurkka, puh. 029 533 5573, niina.nurkka@karvi.fi