Luonnontieteet ja työelämä – jatkuvaa vuoropuhelua tulevaisuuden osaamisesta

Luonnontieteet ovat avainasemassa globaalien haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen, energiakriisien ja teknologisen murroksen ratkaisemisessa. Korkeatasoinen tutkimukseen pohjautuva koulutus ei kuitenkaan yksin riitä – tarvitaan myös aktiivista vuorovaikutusta yhteiskunnan ja erityisesti työelämän kanssa. 

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) vuosina 2023–2025 toteuttama luonnontieteellisen koulutusalan arviointi osoittaa, että työelämäyhteistyö ja jatkuva oppiminen ovat avaintekijöitä alan vaikuttavuuden ja ajankohtaisuuden varmistamisessa tulevaisuudessa.

Työelämäyhteistyö – paljon tehty, mutta vielä on kehitettävää

Karvin arvioinnin mukaan luonnontieteellisen koulutuksen yhteys työelämään on vahvistunut: koulutusohjelmiin on sisällytetty työelämätaitoja, kuten projektiosaamista, viestintää, tekoälyosaamista ja kestävyyden teemoja. Myös opinnäytteet, harjoittelut ja vierailijaluennot ovat yleisiä yhteistyömuotoja. 

Arviointiaineistossa toistui kuitenkin viesti siitä, että yhteistyö on usein yksittäisten henkilöiden varassa eikä perustu systemaattisiin ja pitkäjänteisiin rakenteisiin tai yhteisiin tavoitteisiin. Arvioinnissa suositeltiin yliopistoja tekemään yhteistyötä työelämän kanssa nykyistä ennakoivammalla otteella. Työelämän edustajat tulisi saada aktiivisesti osallistumaan koulutusohjelmien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Työelämätoimijat haluavat nykyistä vahvemmin olla mukana keskustelemassa siitä, millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan – ei vain vastaanottamassa valmiita osaajia. Työelämäyhteistyö on mahdollisuus tuoda koulutukseen ajankohtaisia asioita, näkökulmia ja osaamista, jotka rikastuttavat opetusta ja motivoivat opiskelijoita.

Arvioinnin mukaan luonnontieteellisen koulutusalan koulutusohjelmien tulisi

• rakentaa pysyvää ja systemaattista yhteistyötä muiden koulutusohjelmien ja yliopistojen kanssa
• lisätä vuoropuhelua yritysten, tutkimuslaitosten ja julkishallinnon kanssa
• tukea kansainvälisten opiskelijoiden integrointia työmarkkinoille esimerkiksi työelämäverkostojen, mentoroinnin ja harjoittelujen kautta.

Arvioinnin päätöswebinaarissa Orion Pharman Vice president Leena Otsomaa toi kommenttipuheenvuorossaan esiin luonnontieteellisen koulutuksen roolin kriittisenä osana Suomen kestävää tulevaisuutta. Hänen mukaansa yrityksillä voisi olla nykyistä isompi rooli osaamisen kehittämisessä. Yliopistot ja työelämä voivat yhdessä tehdä luonnontieteellisen koulutusalan kehittämiseen liittyvästä yhteistyöstä systemaattista ja vaikuttavaa.   

Jatkuva oppiminen – työelämälähtöistä osaamisen päivittämistä 

Luonnontieteellinen osaaminen ei ole koskaan "valmis" – ja sama pätee koulutukseen. Luonnontieteellisen koulutusalan arviointi osoittaa, että jatkuva oppiminen on noussut entistä tärkeämmäksi luonnontieteellisen koulutuksen osa-alueeksi, mutta sen toteutus on vielä hajanaista eikä sitä tehdä yhdessä työelämän kanssa. 

Arvioinnissa tunnistettiin selkeä tarve kehittää jatkuvaa oppimista kokonaisuutena: koulutusten suunnittelun tulee pohjautua ennakointitietoon ja tiiviiseen vuoropuheluun työelämän kanssa. Useissa yliopistoissa jatkuva oppiminen nähdään edelleen erilliseksi toiminnoksi, vaikka sen pitäisi olla kiinteä osa koulutuksen ja tutkimuksen kokonaisuutta. Arvioinnin mukaan työelämän edustajat toivovat koulutusta, joka on nopeasti käynnistettävää, kohdennettua ja työelämälähtöistä. Myös ajankohtaiset globaalit teemat, kuten kestävä kehitys ja tekoälyn eettinen käyttö, tulisi sisällyttää jatkuvan oppimisen sisältöihin.

Luonnontieteellisen koulutusalan arvioinnin mukaan yliopistojen tulisi

• tarjota täydennyskoulutusta, joka vastaa nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin
• kehittää digitaalisia ja joustavia oppimismuotoja, jotka soveltuvat työssäkäyville
• rakentaa selkeä yhteys tutkintokoulutuksen ja täydennyskoulutuksen välille siten, että opintoja voi täydentää elämän eri vaiheissa.

Myös tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie nosti arvioinnin päätöswebinaarissa pitämässään videopuheessa esiin jatkuvan oppimisen merkityksen. Hänen mukaansa tarvitsemme jatkossa enemmän osaamista ja enemmän osaajia eikä osaamisen lisääminen pysähdy tutkinnon suorittamiseen. Ministeri piti tärkeänä, että jatkuvan oppimisen tarjonnan sisältöjä suunnitellaan ja kehitetään yhdessä työelämän kanssa, jotta ne vastaisivat nykyistä enemmän työelämän osaamistarpeisiin. Hän kannusti myös työ- ja elinkeinoelämää osallistumaan jatkuvan oppimisen resursointiin entistä vahvemmin.

Kohti kestävää kumppanuutta

Luonnontieteellisen koulutusalan arviointi korostaa sitä, että tulevaisuuden luonnontieteellinen koulutus ei voi olla vain akateemisesti korkeatasoista, vaan sen on myös vastattava tulevaisuuden osaamistarpeisiin ja tuotettava työelämässä tarvittavia geneerisiä työelämätaitoja. Työelämäyhteistyö ja jatkuva oppiminen eivät ole irrallisia teemoja. Ne ovat kiinteä osa osaamisen kehittämistä ja monipuolistamista, joka alkaa peruskoulutuksesta ja jatkuu läpi työuran. 

Luonnontieteellisen koulutusalan on kyettävä muodostamaan luottamukseen perustuvia pitkäaikaisia kumppanuuksia työelämän kanssa. Työelämäyhteistyötä ja jatkuvaa oppimista on pidettävä strategisina keinoina vahvistaa yksilön osaamista sekä edistää sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua ja hyvinvointia yhteiskunnassa.

Blogi perustuu luonnontieteellisen koulutusalan arvioinnin päätöswebinaariin 12.6.2025 ja alla olevaan julkaisuun:

Lundell, J., Aho, S.-M., Eklin, T., Hirsto, L., Meinander, A., Moisio, S., Tolvanen, A., Nurkka, N. ja Saarilammi, M.-L. (2025). Luonnontieteellisen koulutusalan arviointi. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 3:2025.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on riippumaton viranomainen, joka vastaa koulutuksen kansallisesta arvioinnista. Arviointikeskuksen toimiala kattaa koko koulutusjärjestelmän varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Karvin arviointien lähestymistapana on kehittävä arviointi. Kehittävällä arvioinnilla tuetaan tavoitteiden saavuttamista sekä edistetään oppimista ja muutosta. Arvioinnilla pyritään myönteisiin vaikutuksiin jo arvioinnin aikana sekä hyödyntämään arvioinnin tuloksia ja suosituksia muutoksen tukena.