Katsomusaineiden opetusta koskeva keskustelu nousee aika-ajoin esille, ja nyky-yhteiskunnassa keskustelulle on selvästi tilausta. Yhteiskunnalliset muutokset ovat asettaneet opetuksen järjestäjille uusia haasteita tarjota uskonnon opetusta yhä useammille ja entistä moninaisemmille ryhmille.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) kiittää mahdollisuudesta lausua Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio vuoteen 2040 -luonnoksesta.
Karvi on julkaissut ensimmäiset tulokset arvioinnista, jossa tarkastellaan ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työllistymistä, osaamista ja koulutuksen vastaavuutta työelämän tarpeisiin. Tulokset nostavat esille sekä vahvuuksia että kehittämiskohteita ammatillisessa koulutuksessa.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on julkaissut Opetussuunnitelmatyön kehittäminen korkeakouluissa -raportin, joka kokoaa yhteen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen näkemyksiä opetussuunnitelmatyön nykytilasta ja kehittämistarpeista.
Nyt julkaistava Karvin uusi Joda-järjestelmä on kehitetty oppimistulosten arviointien toteuttamisen tueksi. Kolmen vuoden kehitystyön tuloksena syntynyt järjestelmä tukee oppimistulosten arviointia entistä sujuvammin ja kokonaisvaltaisemmin – aina tehtävien laadinnasta tulosten analysointiin. Joda vastaa nykypäivän arviointitarpeisiin ja rakentaa pohjaa arviointityölle myös tulevaisuuden muutokset huomioiden.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) kiittää mahdollisuudesta antaa asiantuntijalausunto Opetushallituksen perusopetukseen valmistavan opetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelman muutoksiin. Lausunto perustuu Karvin toteuttamiin ajankohtaisiin arviointeihin sekä muuhun tutkimustietoon.
Karvin lausunnon pääkohdat ovat seuraavat:
Opetusministeri Anders Adlercreutz on nimittänyt Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen johtajan tehtävään ajalle 1.11.2025–28.2.2026 Karvin varajohtaja Hannele Seppälän (kuitenkin enintään siksi ajaksi, kunnes virka hakumenettelyllä täytetään).
Karvin johtaja Harri Peltoniemi jää eläkkeelle 31.10.2025.
Tutkimukseen perustuva opetus on suomalaisen korkeakoulutuksen kulmakivi. Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa sen toteutumista ohjaavat lait ja opetussuunnitelmat, mutta käytännön toteutus vaihtelee. Mitä tutkimusperustaisuus tarkoittaa arjen opetustyössä ja miten se näkyy opetuksessa ja koulutuksessa auditointien perusteella?
Tilastokeskus julkaisi viime viikolla uudet tilastot katsomusaineiden valinnoista perusopetuksessa. Elämänkatsomustiedon ja islamin suosio jatkaa tasaista kasvuaan, ja myös ortodoksisen uskonnon opiskelu on hienoisessa nousussa.
Opetushallituksen tilastopalvelu Vipusessa on seurattu uskonnon ja elämänkatsomustiedon oppilasmääriä vuodesta 2010 alkaen. Tilastoissa on mukana suurimmat uskonnot sekä elämänkatsomustieto toisena katsomusaineena. Viimeiset tiedot kerättiin vuodelta 2018.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus kiittää Opetushallitusta mahdollisuudesta lausua varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden luonnoksesta (OPH-5947-2025). Kokonaisuudessaan pidämme muutoksia lukuun 1 pääosin onnistuneina, ja lisäykset auttavat selkeyttämään merkittävää muutosta varhaiskasvatuksen suunnitteluvelvoitteissa.
