Opiskelija, olisiko aika lähteä kansainväliseen vaihtoon?

Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus on vähitellen elpymässä koronapandemian jälkeen, mutta vaihtojen määrät ja kestot vaihtelevat paljon eri korkeakoulujen ja koulutusalojen välillä. Tässä blogissa tarkastelemme vuoden 2024 tilastoja, mistä korkeakouluista opiskelijat lähtevät vaihtoon aktiivisimmin, millaisia eroja yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä on sekä houkuttelevatko lyhyemmät liikkuvuusjaksot yhä useampia opiskelijoita.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) julkaisi syksyllä 2024 tiivistelmäjulkaisun Kansainvälisyysosaamisen kehittäminen korkeakouluissa (Huusko & Nurkka, 2024), jossa tarkasteltiin kansainvälisyysosaamisen kehittymistä opintohallinnon tilastopalvelu Vipusen sekä Korkeakoulupedagogiikan tila ja uudistaminen -arvioinnin (Toom ym., 2023) aineistojen pohjalta. Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälistymistä on vuosien ajan käsitelty monissa yhteyksissä. Viime aikoina esimerkiksi Kallio & Pohjola (2025) kirjoittivat lyhytkestoisista liikkuvuusjaksoista korkeakouluopiskelijoiden uusina mahdollisuuksina. Myös OPH (2023) uutisoi korkeakouluopiskelijoiden ulkomaanjaksojen määrän lisääntymisestä koronapandemian jälkeen.

Pohdimme tässä blogissa, onko korkeakouluopiskelijoiden kansainväliseen vaihtoon lähtemisessä tapahtunut muutoksia aikaisempaan julkaisuumme verrattuna sekä millaisia ala- ja korkeakoulukohtaisia eroja on kansainvälisten opiskelijaliikkuvuusjaksojen määrissä. Aikaisemmassa julkaisussa pohdimme myös syitä siihen, miksi opiskelijat eivät lähde kansainväliseen vaihtoon. Liikkuvuusjaksojen vähentymiseen ovat vaikuttaneet muun muassa pitkittynyt koronapandemia ja sen seuraukset, digitaalisten yhteyksien ja verkko-opiskelumahdollisuuksien parantuminen, matkustamisen vähentäminen ekologisten syiden takia, opiskelijoiden tiukentunut taloudellinen tilanne sekä perhesyyt (Huusko & Nurkka, 2024, s. 6). Myös opiskelijoiden työssäkäynti sekä levoton maailmantilanne vähentävät opiskelijoiden liikkuvuushalukkuutta. Opiskelijamäärät ovat kasvaneet erityisesti ammattikorkeakouluissa, mutta vaihtojen määrät eivät ole kasvaneet samassa suhteessa. Aloitamme tarkastelemalla korkeakoulujen välisiä eroja, sen jälkeen siirrymme koulutusalakohtaisiin vertailuihin ja lopuksi tarkastelemme liikkuvuusjaksoja niiden pituuden mukaan.

Kolmesta yliopistosta lähdetään kansainväliseen vaihtoon muita enemmän

Yliopisto-opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus ulkomaalaisiin korkeakouluihin on vähentynyt verrattuna koronapandemiaa edeltävään aikaan. Vuonna 2024 Svenska handelshögskolanista, Aalto-yliopistosta ja Taideyliopistosta lähti suhteellisesti eniten opiskelijoita ulkomaille liikkuvuusjaksolle. Samat yliopistot olivat myös vuoden 2022 tilastoissa kärkisijoilla (Huusko & Nurkka 2024, s. 7).

Niiden yliopistojen järjestyksellä, joissa kansainvälisten vaihtojen määrät ovat suhteellisesti pienimmät, on tapahtunut joitakin muutoksia. Vuonna 2024 tilastojen mukaan suhteellisesti vähiten kansainväliseen vaihtoon lähdettiin Helsingin, Oulun ja Itä-Suomen yliopistoista. Åbo Akademissa oli vuonna 2024 suhteessa enemmän vaihtoon lähteneitä opiskelijoita kuin vuonna 2022.

Kuviossa 1 esitetään yliopistoittain vuosina 2018, 2022 ja 2024 Suomesta kansainväliseen vaihtoon lähteneiden opiskelijoiden osuus (alle ja yli 3 kuukauden liikkuvuusjaksot) kaikista kyseisen yliopiston opiskelijoista.

KUVIO 1. Kansainväliseen vaihtoon lähteneiden opiskelijoiden suhteellinen osuus (%) kaikista kyseisen yliopiston opiskelijoista vuosina 2018, 2022 ja 2024 (Vipunen, 2025). Kuvion saa klikkaamalla suuremmaksi.

Useimmissa yliopistoissa vaihtoon lähteneiden opiskelijoiden suhteellinen osuus on hieman kasvanut vuodesta 2022 vuoteen 2024, mikä viittaa siihen, että kansainvälinen liikkuvuus on elpymässä pandemian jäljiltä. Erot yliopistojen välillä voivat johtua esimerkiksi alakohtaisista eroista, opiskelijamääristä tai vaihtomahdollisuuksien markkinoinnista ja kysynnästä yliopistossa.

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden kansainväliset vaihdot ovat edelleen harvinaisia

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus ulkomaalaisiin korkeakouluihin on vähentynyt huomattavasti verrattuna koronapandemiaa edeltäviin määriin. Kolmen kärkenä erottuvat Haaga-Helia, Savonia ja Metropolia Ammattikorkeakoulu, joista lähdetään eniten vaihtoon. Ammattikorkeakoulujen välillä ei ole kuitenkaan selkeää paremmuusjärjestystä vaihtoon lähtevien opiskelijoiden suhteellisessa osuudessa, sillä vuonna 2022 suhteellisesti eniten opiskelijoita lähti kansainväliseen vaihtoon Yrkeshögskolan Noviasta, Haaga-Heliasta sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.

Vuonna 2024 tilastojen mukaan suhteellisesti vähiten vaihtoon lähdettiin Laurea- ammattikorkeakoulusta, Humanistisesta ammattikorkeakoulusta ja Vaasan ammattikorkeakoulusta. Vuonna 2022 suhteellisesti vähiten vaihtoon lähdettiin Hämeen, Kajaanin ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakouluista. Lähes kaikissa ammattikorkeakouluissa liikkuvuusluvut ovat pieniä ja vaihtomäärät vaihtelevat vuosittain. Esimerkiksi vuonna 2018 opiskelijoita lähti suhteellisesti eniten vaihtoon Tampereen ammattikorkeakoulusta, mutta vaihtojen määrät ovat romahtaneet myös siellä. Kuvioissa 2 esitetään ammattikorkeakouluittain vuosina 2018, 2022 ja 2024 Suomesta kansainväliseen vaihtoon lähteneiden opiskelijoiden osuus (alle ja yli 3 kuukauden liikkuvuusjaksot) kaikista kyseisen korkeakoulun opiskelijoista.

KUVIO 2. Kansainväliseen vaihtoon lähteneiden opiskelijoiden suhteellinen osuus (%) kaikista kyseisen ammattikorkeakoulun opiskelijoista vuosina 2018, 2022 ja 2024 (Vipunen, 2025). Kuvion saa klikkaamalla suuremmaksi.

Muutamassa ammattikorkeakoulussa vaihtoon lähteneiden osuus kaikista opiskelijoista on noussut vuodesta 2022 vuoteen 2024. Tämä viittaa siihen, että kansainvälinen liikkuvuus on hiukan elpynyt pandemiavuosien jälkeen.

Kansainväliseen vaihtoon lähtemisessä on suuria alakohtaisia eroja

Opiskelijoiden lähtöhalukkuudessa vaihto-opintoihin oli suuria eroja myös eri koulutusalojen välillä (ks. kuvio 3). Eniten kansainväliseen vaihtoon lähtivät kaupan, hallinnon ja oikeustieteen opiskelijat, joita lähti kaksinkertainen määrä vuonna 2024 verrattuna seuraavaksi eniten vaihtoon lähteviin tekniikan alan opiskelijoihin. Terveys- ja hyvinvointialat olivat kolmannella sijalla ja alan opiskelijoiden ulkomaanvaihdot ovat lisääntyneet tasaisesti vuoden 2021 jälkeen. Vähiten vaihtoon lähtivät lääketieteen sekä maa- ja metsätalousalojen opiskelijat. Melkein yhtä vähän opiskelijoita lähti vaihtoon luonnontieteistä ja kasvatusalalta.

KUVIO 3. Suomesta ulkomaille lähtevien korkeakouluopiskelijoiden liikkuvuusjaksot aloittain 2018–2024 (alle ja yli 3 kk vaihdot) (Vipunen, 2025). Kuvion saa klikkaamalla suuremmaksi.

Kaikkien koulutusalojen vaihtomäärät putosivat voimakkaasti vuosina 2020 ja 2021, mikä selittyy koronapandemian aiheuttamilla matkustus- ja vaihtorajoituksilla. Vuodesta 2022 eteenpäin liikkuvuus on kasvanut lähes kaikilla aloilla, vaikka ei olekaan vielä täysin palautunut vuoden 2018 tasolle. Vuonna 2024 vaihtoon lähtevien opiskelijoiden määrä oli edelleen kasvussa lähes kaikilla aloilla, mikä viittaa liikkuvuuden palautumiseen pandemiaa edeltäneelle tasolle ainakin yliopistoissa.

Selvästi suosituimpia olivat yliopisto-opiskelijoiden yli kolmen kuukauden vaihtojaksot (ks. kuvio 4). Vuonna 2024 toiseksi suosituimpia olivat ammattikorkeakouluopiskelijoiden alle kolmen kuukauden vaihtojaksot. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden yli kolmen kuukauden vaihdot eivät ole palautuneet vielä lähellekään pandemiaa edeltävälle tasolle.

KUVIO 4. Korkeakouluopiskelijoiden alle ja yli kolmen kuukauden vaihtojaksot eroteltuina korkeakoulusektoreittain vuosina 2018–2024 (Vipunen, 2025). Kuvion saa klikkaamalla suuremmaksi.

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden alle kolmen kuukauden vaihdot ovat lisääntyneet eniten pandemian jälkeen samoin kuin yliopisto-opiskelijoiden yli kolmen kuukauden liikkuvuusjaksot. Lyhyet liikkuvuusjaksot ovat opiskelijoille pitkiä liikkuvuusjaksoja houkuttelevampia ja helpommin järjestettävissä. Yliopisto-opiskelijoiden alle kolmen kuukauden vaihtoja on selvästi vähiten, vaikka niissäkin näkyy määrien lisääntyminen jopa koronapandemiaa edeltävää aikaa suuremmaksi.

Opiskelijat hyötyvät liikkuvuusjaksolle lähtemisestä

Koronapandemian jälkeen korkeakouluopiskelijoiden kansainväliset vaihdot ovat jälleen kasvussa, mutta eivät ole vielä täysin palautuneet vuoden 2018 tasolle, kuten myös OPH (2023) uutisoi. Erityisesti kaupan, hallinnon ja oikeustieteen opiskelijat lähtevät vaihtoon muiden koulutusalojen opiskelijoita aktiivisemmin, kun taas esimerkiksi lääketieteen, maa- ja metsätalousalan sekä luonnontieteiden opiskelijoiden vaihdot ovat edelleen harvinaisia. Myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä on suuria eroja: suhteellisesti eniten vaihtoon lähdetään Svenska handelshögskolanista, Aalto-yliopistosta ja Taideyliopistosta, kun taas monissa ammattikorkeakouluissa liikkuvuusjaksot ovat yhä harvinaisia. Tämä tarkoittaa, että vaihtopaikkoja on edelleen hyvin tarjolla ammattikorkeakouluopiskelijoille eikä kilpailu paikoista ole kiristynyt.

Kansainvälinen liikkuvuusjakso tarjoaa opiskelijoille paljon muutakin kuin opintopisteitä: se kehittää kielitaitoa, laajentaa näkökulmaa omaan alaan ja vahvistaa työelämässä arvostettuja taitoja, kuten sopeutumiskykyä ja kulttuurista ymmärrystä. Vaihtoon lähtemistä voivat helpottaa lyhyemmät, alle kolmen kuukauden jaksot sekä apurahat ja tuet, jotka keventävät taloudellista taakkaa. Jos pandemian jälkeiset vuodet saivat pohtimaan kansainvälisyyden merkitystä opiskeluissa, nyt on erinomainen hetki tarttua tilaisuuteen ja rakentaa oma kansainvälinen polku.

Kansainvälisyysosaaminen ei synny itsestään, vaan jokaiselle korkeakouluopiskelijalle tulee tarjota mahdollisuus kehittää monikulttuurisuus-, kielitietoisuus- ja diversiteettiosaamista osana opintoja. Tulevaisuuden työelämässä nämä taidot ovat välttämättömiä, ja niiden merkitystä kannattaa myös osata sanoittaa esimerkiksi CV:ssä ja työnhaussa. Alumnien kokemukset vaihtojaksojen ja kansainvälistymisen hyödyistä työelämässä ovat arvokas tapa havainnollistaa opiskelijoille, mitä kaikkea vaihtoon lähteminen voi tarjota.

Korkeakoulujen tehtävänä on varmistaa, että opiskelijoilla on riittävästi tietoa ja tukea kansainvälisistä vaihdoista. Kansainväliseen vaihtoon liittyvä tiedotus ja hakuprosessit kannattaa tuoda opiskelijoiden ulottuville säännöllisesti intranetissä, sähköpostilla ja opiskelijoiden suosimissa sosiaalisen median kanavissa. Myös opetussuunnitelmissa tulisi jättää riittävästi tilaa kansainvälisille liikkuvuusjaksoille ja erilaisille kotikansainvälistymisen tavoille.

Opiskelijoita kannattaa rohkaista tekemään kestäviä valintoja, kuten matkustamaan maata pitkin, aina kun se on mahdollista. Näin kansainvälinen liikkuvuus tukee myös ilmastotavoitteita ja vastuullista globaalia kansalaisuutta. Vaihto-opinnot ovat sekä henkilökohtainen mahdollisuus uuden oppimiseen että teko, joka rakentaa nykyistä avoimempaa ja kestävämpää maailmaa.

Lähteet

Huusko, M. & Nurkka, N. (2024). Kansainvälisyysosaamisen kehittäminen korkeakoulutuksessa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Tiivistelmät 3. https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/KARVI_T0324.pdf

Kallio, A. & Pohjola, M. (2025). Lyhytkestoinen liikkuvuus – uusi mahdollisuus korkeakoulutettujen kansainvälisyysosaamisen vahvistamiseen? Opetushallitus. https://www.oph.fi/fi/blogi/lyhytkestoinen-liikkuvuus-uusi-mahdollisuus-korkeakoulutettujen-kansainvalisyysosaamisen

OPH (2023). Korkeakouluopiskelijoiden ulkomaanjaksojen määrä nousi, mutta ei vielä koronaa edeltävälle tasolle. Opetushallitus. https://www.oph.fi/fi/uutiset/2023/korkeakouluopiskelijoiden-ulkomaanjaksojen-maara-nousi-mutta-ei-viela-koronaa

Toom, A., Heide, T., Jäppinen, V., Karjalainen, A., Mäki, K., Tynjälä, P., Huusko, M., Nurkka, N., Vahtivuori-Hänninen, S. & Karvonen, A. (2023). Korkeakoulupedagogiikan tila ja uudistaminen -arviointi. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 22. https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/KARVI_2223.pdf