Maatalousalalta valmistuvien vahvuutena ammatin käytännön osaaminen, kehittämistarpeita yrittäjyys-, digi- ja teknologiaosaamisessa sekä viestintäosaamisessa
Maatalousalan perus- ja ammattitutkinnon opiskelijoiden osaamisen vahvuuksia ovat erityisesti käytännön ammattiosaaminen ja työelämävalmiudet. Käytännön ammattiosaaminen näkyy vahvana maatalouskoneiden ja -laitteiden käyttö- ja huolto-osaamisena, eläinten hoito- ja käsittelytaitoina sekä maatilan päivittäisten työtehtävien hallintana. Työelämävalmiuksien keskeisiä vahvuuksia ovat oma-aloitteisuus, itsenäinen työskentelyote, vastuullisuus, ongelmanratkaisukyky sekä valmius omaksua uusia tehtäviä ja oppia uutta. Osalla valmistuneista on kuitenkin edelleen kehitettävää sekä käytännön ammattiosaamisessa että työelämävalmiuksissa.
Molemmissa tutkinnoissa keskeisimmät kehittämistarpeet liittyvät yrittäjyys- ja talousosaamiseen sekä digitaaliseen ja teknologiseen osaamiseen. Yrittäjyys- ja talousosaamisessa kehittämistarpeita tunnistettiin muun muassa yritystoiminnan kokonaisuuden hahmottamisessa, kannattavuus- ja rahoituslaskelmissa, verotuksessa sekä yrityksen johtamiseen liittyvässä osaamisessa. Digitaalisen ja teknologisen osaamisen kehittämistarpeet puolestaan kohdistuvat muun muassa tuotannon seurantaan, dokumentointiin, maatilan hallintajärjestelmien käyttöön, robotiikan ja automaation hyödyntämiseen sekä yleisiin digitaalisiin valmiuksiin. Lisäksi kehittämistarpeita tunnistettiin kirjallisessa viestinnässä, erityisesti tekstien ja raporttien laatimisessa.
Maatalousalan perustutkinnon opiskelijoiden osaaminen on ammatillisten ja yhteisten tutkinnon osien arvosanojen perusteella keskimäärin hyvää. Arvosanojen perusteella opiskelijoiden ammatillinen osaaminen on parempaa kuin yhteisten tutkinnon osien tuottama osaaminen. Yhteisten tutkinnon osien osaaminen oli vahvinta opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiuksissa sekä työelämässä toimimisessa. Heikoimmin opiskelijat menestyvät toisessa kotimaisessa kielessä sekä matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa. Järjestäjien mukaan valmistuvien jatko-opintovalmiudet vaihtelevat huomattavasti opiskelijoiden välillä. Jatko-opintovalmiuksia heikentävät erityisesti erityisen tuen tarpeet, oppimisvaikeudet, puutteelliset opiskelutaidot sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamisen puutteet.
Kehittämissuositus
Koulutuksen järjestäjien tulee vahvistaa opiskelijoiden yrittäjyys-, talous-, digi- ja teknologiaosaamista sekä tukea viestintätaitojen kehittymistä osana ammatillista osaamista.
Maatalousalan koulutuksessa on tärkeää vahvistaa yrittäjyys- ja talousosaamista, sillä alalla toimitaan usein yrittäjänä ja vastataan maatilan talouden suunnittelusta ja johtamisesta. Myös digitaaliset taidot ja teknologinen osaaminen ovat keskeisiä, koska työtehtävät, tuotantoprosessit ja yritystoiminta perustuvat yhä enemmän teknologian, automaation ja digitaalisten järjestelmien hyödyntämiseen. Lisäksi viestintäosaamista tarvitaan maatalousalalla muun muassa tuotannon seurannassa, dokumentoinnissa ja raportoinnissa sekä erilaisten asiakirjojen, kuten tukihakemusten ja urakointisopimusten laatimisessa. Lisäksi työtehtävissä tarvitaan kykyä tulkita kirjallisia ohjeita, määräyksiä ja muita asiakirjoja.
Opiskelijoiden yrittäjyys-, talous-, digi- ja teknologiaosaamista sekä viestintävalmiuksia voidaan vahvistaa integroimalla näitä osaamisia sisältävät yhteiset tutkinnon osat nykyistä tiiviimmin ammatillisiin tutkinnon osiin ja maatalousalan toimintaympäristöihin. Esimerkiksi matematiikan, viestinnän ja kielten sisältöjä voidaan käsitellä maatalousalan työtehtäviin kytkeytyen. Opiskelijat voivat esimerkiksi ratkaista maatilan toimintaan liittyviä laskentatehtäviä tai laatia työssä tarvittavia asiakirjoja, kuten tukihakemuksia ja sopimuksia. Myös erilaiset projektit, koulutuskokonaisuudet ja harjoitusyritystoiminta voidaan suunnitella ja toteuttaa siten, että ne tukevat näiden valmiuksien kehittymistä.
Yhteisten tutkinnon osien sisältöjen kytkeminen alan työtehtäviin auttaa opiskelijoita hahmottamaan niiden merkityksen ja soveltamaan oppimaansa käytännön tilanteissa. Tämä edellyttää opettajien välistä yhteistyötä, yhteistä suunnittelua sekä yhteisten ja ammatillisten tutkinnon osien tavoitteiden tarkoituksenmukaista yhteensovittamista. Lisäksi tarvitaan rakenteita ja pedagogisia ratkaisuja, jotka tukevat tutkinnon osien sisältöjen yhdistämistä opiskelijan oppimista tukeviksi kokonaisuuksiksi.
Koulutuksen järjestäjien on hyvä tarkastella myös yhteisten tutkinnon osien ajoitusta osana opintojen kokonaisuutta. Osa sisällöistä voi olla tarkoituksenmukaista toteuttaa opintojen myöhemmässä vaiheessa, jolloin opiskelijoilla on enemmän ammatillista osaamista ja käytännön kokemusta sekä paremmat valmiudet ymmärtää sisältöjen yhteys alan työtehtäviin, yritystoimintaan ja oman osaamisen kehittämiseen.
Erityisesti yrittäjyys- ja talousosaamisen vahvistamiseksi koulutuksen järjestäjiä kannustetaan yhteistyöhön opetusmateriaalien kehittämisessä ja hyvien käytäntöjen jakamisessa. Yhteistyön avulla voidaan kehittää laadukkaita ja ajantasaisia oppimateriaaleja sekä hyödyntää tehokkaammin eri koulutuksen järjestäjillä jo olemassa olevaa osaamista ja toimivia toimintatapoja.