4.2 Osaamisen hankkiminen

Tässä luvussa tarkastellaan opiskelijoiden osaamisen hankkimista erityisesti työelämässä oppimisen näkökulmasta. Luvussa kuvataan työssäoppimisjaksojen toteutumista sekä koulutus- ja oppisopimusten käyttöä maatalousalan perus- ja ammattitutkinnoissa. Lisäksi tarkastellaan koulutuksen järjestäjien, opiskelijoiden ja työpaikkaohjaajien kokemuksia opetuksen, ohjauksen ja työelämässä oppimisen toteutumisesta, osaamisen kehittymisen seurannasta sekä oppilaitosten ja työpaikkojen välisestä yhteistyöstä. 

Keskeisiä tuloksia

  • Opiskelijan tarpeita vastaava opetus ja ohjaus toteutui ammatillisissa tutkinnon osissa hyvin, mutta yhteisten tutkinnon osien kohdalla oli kehitettävää perustutkinnossa. 
  • Opiskelijan tarpeita vastaavassa opetuksessa ja ohjauksessa sekä osaamisen kehittymisen seurannassa työelämässä oppimisen aikana havaittiin kehittämistarpeita erityisesti perustutkinnossa.
  • Osa etenkin perustutkinnon opiskelijoista oli tyytymättömiä saamansa opetuksen, ohjauksen ja palautteen riittävyyteen. Lisäksi noin neljäsosa työpaikkaohjaajista koki, ettei ollut saanut tai oli saanut vain osittain tukea opiskelijan ohjaamiseen, osaamisen kehittymisen seurantaan ja palautteen antamiseen.
  • Opiskelijoiden tyytyväisyydessä opetuksen ja ohjauksen laatuun sekä opetus- ja ohjaushenkilöstön ja työpaikkaohjaajien väliseen yhteistyöhön vaihtelivat paljon koulutuksen järjestäjien välillä.

Osaamisen hankkiminen työelämässä

Maatalousalan perustutkinnon kokonaan ajanjaksolla 1.1.2022–30.1.2026 suorittaneista opiskelijoista [1 ] lähes kaikki (98 %) olivat osallistuneet opintojensa aikana työelämässä oppimiseen (taulukko 13). Suurimmalla osalla opiskelijoista (71 %) oli ollut ainoastaan yksi tai useampi koulutussopimus. Viidesosalla (20 %) oli ollut sekä koulutus- että oppisopimuksia, ja seitsemällä prosentilla vain yksi tai useampi oppisopimus. Kahdella prosentilla opiskelijoista ei ollut ollut kumpaakaan, eli he eivät olleet osallistuneet työssäoppimisjaksoille opintojensa aikana. Niistä opiskelijoista, joilla oli ollut koulutussopimus, kymmenesosalla (10 %) oli ollut vain yksi koulutussopimus. 

Maatalousalan ammattitutkinnon kokonaan ajanjaksolla 1.1.2022–30.1.2026 suorittaneista opiskelijoista [2 ] puolet (50 %) oli osallistunut työelämässä oppimiseen opintojensa aikana. Vajaalla puolella (40 %) opiskelijoista työelämässä oppiminen oli toteutunut ainoastaan yhden tai useamman oppisopimuksen kautta ja kymmenesosalla (10 %) ainoastaan koulutussopimuksen tai -sopimusten kautta. Yhdellä opiskelijalla oli ollut sekä koulutus- että oppisopimuksia. Puolella opiskelijoista (50 %) ei ollut ollut koulutus- tai oppisopimusta opintojensa aikana. Niistä opiskelijoista, joilla oli ollut koulutussopimus, suurella osalla (70 %) oli ollut vain yksi koulutussopimus. Oppisopimuksia oli useimmiten yksi (93 %).

TAULUKKO 13. Työssäoppimisjaksojen määrä maatalousalan perus- ja ammattitutkinnoista valmistuneilla. Lähde: Koski-rekisteri

 Vain koulutussopimusVain oppisopimusOppisopimus ja koulutussopimusEi oppi- eikä koulutusssopimuksia
n%n%n%n%
Maatalousalan perustutkinnosta valmistuneet78570,5756,722820,5252,3
Maatalousalan ammattitutkinnosta valmistuneet189,67439,621,19349,7

Koulutuksen järjestäjien näkemykset opiskelijoiden osaamisen hankkimisesta 

Kaikki ammattitutkinnon ja valtaosa perustutkinnon järjestäjistä (85 %) arvioi opiskelijan tarpeita vastaavan opetuksen ja ohjauksen ammatillisissa tutkinnon osissa toteutuvan hyvin (kuvio 11). Yli kolmasosa (34 %) perustutkinnon järjestäjistä arvioi opiskelijan tarpeita vastaavan opetuksen ja ohjauksen työelämässä oppimisen aikana toteutuvan korkeintaan kohtalaisesti. Samoin noin kolmasosa (30 %) perustutkinnon järjestäjistä arvioi opiskelijan tarpeita vastaavan opetuksen ja ohjauksen yhteisissä tutkinnon osissa toteutuvan korkeintaan kohtalaisesti. Yhteisten tutkinnon osien sisältöjen integroinnissa ammatillisiin tutkinnon osiin oli vaihtelua järjestäjien välillä. Kolmasosa (33 %) järjestäjistä arvioi integroinnin toteutuneen vähintään hyvin, 30 prosenttia kohtalaisesti ja reilu kolmannes (37 %) huonosti. 

KUVIO 11. Opetuksen ja ohjauksen toteutuminen koulutuksen järjestäjien arvioimana. Lähde: Koulutuksen järjestäjien itsearviointi

Kaikki ammattitutkinnon ja suurin osa (85 %) perustutkinnon järjestäjistä arvioi, että työelämässä oppimisen suunnittelu sekä tavoitteista sopiminen opiskelijan, opettajan ja työpaikkaohjaajan kesken ennen työelämässä oppimisen aloittamista toteutuivat hyvin (kuvio 12). Osaamisen kehittymisen seuranta työelämässä oppimisessa ja muissa oppimisympäristöissä toteutui hyvin kaikilla ammattitutkinnon järjestäjillä.  Perustutkinnon järjestäjien arvioissa etenkin opiskelijan osaamisen kehittymisen seurannassa työelämässä oppimisen aikana havaittiin vaihtelua. Noin kolmannes (34 %) perustutkinnon järjestäjistä arvioi työelämässä oppimisen aikana tapahtuvan osaamisen kehittymisen seurannan toteutuvan korkeintaan kohtalaisesti. Kaikki ammattitutkinnon ja valtaosa (85 %) perustutkinnon järjestäjistä arvioi työelämässä oppimisen toteutuvan asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

KUVIO 12. Osaamisen kehittymisen suunnittelu, seuranta ja toteutuminen koulutuksen järjestäjien arvioimana. Lähde: Koulutuksen järjestäjien itsearviointi

Opiskelijoiden kokemukset osaamisen hankkimisesta

Maatalousalan ammattitutkinnon opiskelijat olivat keskimäärin hieman perustutkinnon opiskelijoita tyytyväisempiä osaamisen hankkimiseen kuvio 13). Enemmistö (pt 77 %, at 86 %) opiskelijoista arvioi, että opetustilat, välineet, työpaikat, digitaaliset ja muut oppimisympäristöt edistivät heidän oppimistaan. Suurin osa (pt 82 %, at 85 %) opiskelijoista oli myös tyytyväisiä mahdollisuuksiinsa opiskella työpaikalla. Lähes kolmasosa (31 %) perustutkinnon opiskelijoista ja vajaa viidesosa (18 %) ammattitutkinnon opiskelijoista ei ollut täysin tyytyväinen saamansa palautteen riittävyyteen.

Suurin osa opiskelijoista (perustutkinto 74 %, ammattitutkinto 86 %) arvioi saaneensa riittävästi opetusta ja ohjausta opintojensa suunnitelman mukaisen etenemisen tueksi. Kymmenesosa perustutkintoa suorittavista piti saamaansa opetusta ja ohjausta riittämättömänä. Valtaosa opiskelijoista (pt 73 %, at 88 %) koki myös saamansa opetuksen ja ohjauksen laadukkaaksi. Enemmistö opiskelijoista (perustutkinto 75 %, ammattitutkinto 87 %) arvioi lisäksi, että opettajat, työpaikkaohjaajat ja muu ohjaushenkilöstö tekivät hyvää yhteistyötä heidän opintojensa järjestämisessä.

Toisaalta noin neljäsosa (25–27 %) perustutkinnon opiskelijoista ei ollut tai oli vain osittain tyytyväinen opetuksen ja ohjauksen laatuun sekä opetus- ja ohjaushenkilöstön ja työpaikkaohjaajien väliseen yhteistyöhön. Opiskelijoiden tyytyväisyydessä opetuksen ja ohjauksen laatuun (ka. pt 3,2–4,9 [3 ]; at 3,0–4,9) sekä opetus- ja ohjaushenkilöstön ja työpaikkaohjaajien väliseen yhteistyöhön (ka. pt 3,2–4,9 [4 ]; at 3,1–4,6) vaihtelivat paljon koulutuksen järjestäjien välillä. Perustutkinnossa erot olivat tilastollisesti merkitseviä, ja koulutuksen järjestäjän vaikutus oli keskisuuri.

KUVIO 13. Opiskelijoiden kokemuksia osaamisen hankkimisesta. Lähde: Opiskelijapalaute (Vipunen 2026c)

Valtaosa opiskelijoista (pt 82 %, at 87 %) oli tyytyväisiä työpaikkaohjaajiensa ohjaus- ja ammattitaitoon (kuvio 14). Tyytymättömiä tai vain osittain tyytyväisiä oli kuitenkin lähes viidesosa perustutkinnon (18 %) ja reilu kymmenesosa ammattitutkinnon opiskelijoista (12 %).

KUVIO 14. Opiskelijoiden kokemus heitä ohjanneiden työpaikkaohjaajien ohjaustaidoista ja ammattitaidosta. Lähde: Opiskelijapalaute (Vipunen 2026c)

Työelämässä oppimassa olleista Amisbarometriin (2024) vastanneista maatalousalan perustutkinto-opiskelijoista (N = 127) suurin osa (76 %) kertoi saaneensa työelämässä oppimisen aikana riittävästi ohjausta työpaikkaohjaajalta. Vain harvat (7 %) opiskelijoista olivat tyytymättömiä saamansa ohjauksen määrään ja 17 prosenttia ei osannut arvioida ohjauksen riittävyyttä. Myös ammattitutkinnon opiskelijoista (N = 33) valtaosa (79 %) arvioi saaneensa riittävästi ohjausta työpaikkaohjaajalta. Yksikään ammattitutkinnon opiskelijoista ei ollut tyytymätön ohjauksen riittävyyteen, mutta viidesosa (20 %) ei osannut arvioida sen riittävyyttä.

Amisbarometriin vastanneista maatalousalan perus- ja ammattitutkinto-opiskelijoista enemmistö (67 %) koki, että heidän opinnoissaan on sopiva määrä opettajan pitämää, omaan opiskelualaan liittyvää opetusta (kuvio 15). Noin viidesosa (17–20 %) opiskelijoista toivoi lisää opettajan pitämää opetusta. Ammattitutkinnon opiskelijat olivat perustutkinnon opiskelijoita tyytyväisempiä itsenäisen työskentelyn määrään. Ammattitutkinnon opiskelijoista 7 prosenttia ja perustutkinnon opiskelijoista 18 prosenttia toivoi opintoihin enemmän itsenäistä työskentelyä. Noin kolmasosa (32–36 %) sekä perus- että ammattitutkinnon opiskelijoista toivoi opintoihinsa vähemmän kaikille yhteisten aineiden oppitunteja. Perustutkinnon opiskelijoista noin kolmasosa (32 %) ja ammattitutkinnon opiskelijoista reilu viidesosa (22 %) toivoi opintoihinsa lisää työpaikalla tapahtuvaa oppimista.

KUVIO 15. Maatalousalan perus- ja ammattitutkinto-opiskelijoiden näkemykset opetuksen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen määristä ammatillisissa opinnoissa. Lähde: Amisbarometri 2024

Maatalousalan perustutkinnosta vuosina 2023–2025 valmistuneille toteutetun kyselyn vastaajista (n = 174) valtaosa (94 %) oli osallistunut koulutuksen aikana työssäoppimiseen. Heistä lähes kaikki (93 %) pitivät työssäoppimista tärkeänä tai erittäin tärkeänä ammatillisen osaamisensa kehittymisen kannalta [5 ].

Ammattitutkinnosta valmistuneista kyselyyn vastanneista (n = 21) kolmasosa (33 %) oli osallistunut työssäoppimiseen, ja he kaikki kokivat työssäoppimisen tärkeäksi tai erittäin tärkeäksi ammatillisen osaamisensa kehittymisessä.

Työpaikkaohjaajien kokemukset opiskelijoiden osaamisen hankkimisesta

Suurin osa (pt 79 %, at 86 %) maatalousalan perus- ja ammattitutkinnon opiskelijoita ohjanneista työpaikkaohjaajista koki oppilaitoksen varmistaneen etukäteen opiskelijan riittävät valmiudet työelämässä oppimiseen (kuvio 16). Kuitenkin osa (pt 20 %, at 15 %) työpaikkaohjaajista arvioi, ettei oppilaitos ollut tai oli varmistanut vain osittain opiskelijoiden riittävät valmiudet työelämässä oppimiseen. Suurin osa (pt 82 %, at 87 %) molempien tutkintojen opiskelijoita ohjanneista koki oppilaitoksen varmistaneen myös, että työtehtävät edistivät opiskelijan tavoitteiden mukaista oppimista. Työpaikkaohjaajien arviot vaihtelivat koulutuksen järjestäjien välillä erityisesti ammattitutkinnossa [6 ].(Vipunen 2026d.)  

Suurin osa työpaikkaohjaajista arvioi saaneensa oppilaitokselta riittävästi tukea opiskelijoiden oppimisen ohjaamiseen (pt 76 %, at 77 %) sekä opiskelijan osaamisen kehittymisen seurantaan ja palautteen antamiseen (pt 75 %, at 75 %). Noin neljäsosa (23–26 %) työpaikkaohjaajista koki kuitenkin, ettei ollut saanut tähän riittävästi tukea tai että tuki oli ollut vain osittain riittävää.  Työpaikkaohjaajien arviot oppilaitokselta saadun tuen riittävyydestä vaihtelivat jonkin verran koulutuksen järjestäjien välillä [7 ]. (Vipunen 2026d.)

KUVIO 16. Työpaikkaohjaajien kokemukset opiskelijoiden riittävistä valmiuksista ennen työelämässä oppimista sekä oppilaitosten tarjoaman tuen riittävyydestä opiskelijoiden ohjaamisessa. Lähde: Työelämäpalaute, Työpaikkaohjaajakysely (Vipunen 2026d)
  • 1:

    n = 1 113. Tarkasteluun suodatettu vain koko maatalousalan perustutkinnon aikavälillä 1.1.2022–30.1.2026 suorittaneet, joiden opintojen alkamispäivän ja valmistumispäivän välillä on vähintään yksi vuosi.

  • 2:

    n = 187. Tarkasteluun suodatettu vain koko maatalousalan ammattitutkinnon aikavälillä 1.1.2022–30.1.2026 suorittaneet, joiden opintojen alkamispäivän ja valmistumispäivän välillä on vähintään yksi vuosi.

  • 3:

    p < 0,001; η2=0,07 (koulutuksen järjestäjän vaikutus keskisuuri)

  • 4:

    p < 0,001; η2=0,06 (koulutuksen järjestäjän vaikutus keskisuuri)

  • 5:

    Asteikko: 1 = ei lainkaan tärkeä, 2 = vain vähän tärkeä, 3 = jonkin verran tärkeä, 4 = tärkeä, 5 = erittäin tärkeä

  • 6:

    Työpaikkaohjaajien vastausten keskiarvot opiskelijoiden riittävien valmiuksien varmistamisesta etukäteen vaihtelivat järjestäjittäin perustutkinnossa 3,7–4,7 välillä ja ammattitutkinnossa 3,1–4,7 välillä. Työpaikkaohjaajien vastausten keskiarvot siitä, oliko oppilaitos varmistanut, että työtehtävät edistivät opiskelijan tavoitteiden mukaista oppimista, vaihtelivat järjestäjittäin perustutkinnossa 3,8–4,6 välillä ja ammattitutkinnossa 2,7–4,5 välillä.

  • 7:

    Työpaikkaohjaajien vastausten keskiarvot tuen riittävyydestä opiskelijoiden oppimisen ohjaamisessa vaihtelivat järjestäjittäin perustutkinnossa 3,6–4,5 välillä ja ammattitutkinnossa 3,0–4,6 välillä. Työpaikkaohjaajien vastausten keskiarvot tuen riittävyydestä opiskelijoiden osaamisen kehittymisen seurannassa ja palautteen antamisessa vaihtelivat järjestäjittäin perustutkinnossa 3,7–4,5 välillä ja ammattitutkinnossa 3,0–4,6 välillä.