Pedagogisen toiminnan kehittäminen edellyttää laajempaa osallistumista ja johdon tukea
Koulutuksen järjestäjät ovat pääosin vakiinnuttaneet näyttöjen ja yhteisten tutkinnon osien toteuttamis- ja arviointikäytäntöjen sekä arvosanojen seurannan osaksi laadunhallintaansa. Sen sijaan opiskelijoiden ja työelämän osallistumisessa pedagogisen toiminnan kehittämiseen on useilla järjestäjillä parannettavaa ja siinä on myös paljon vaihtelua järjestäjien välillä. Monilla koulutuksen järjestäjillä myös johdon tukea pedagogisen toiminnan kehittämiselle on tarpeen vahvistaa.
Järjestäjien mukaan pedagogisen toiminnan kehittämistä haastavat erityisesti ajan ja resurssien riittämättömyys. Opetus- ja ohjaustyö, hallinnolliset tehtävät sekä tiukat aikataulut rajoittavat kehittämistyöhön käytettävissä olevaa aikaa. Myös henkilöstöresurssien niukkuus ja suuret ryhmäkoot vaikeuttavat kehittämiseen panostamista. Lisäksi opiskelijoiden osallistaminen sekä työelämän edustajien sitouttaminen kehittämistyöhön ja palautteen antamiseen koetaan haasteellisiksi.
Kehittämissuositus
Koulutuksen järjestäjien tulee edistää opiskelijoiden ja työelämän osallistumista pedagogisen toiminnan kehittämiseen sekä vahvistaa johdon tukea tälle työlle.
Pedagogisen toiminnan kehittäminen edellyttää johdon tukea sekä kehittämismyönteistä toimintakulttuuria. Opettajien, opiskelijoiden ja työelämän edustajien osallistumisen pedagogisen toiminnan kehittämiseen tulisi olla luonteva osa oppilaitoksen arkea. Koulutuksen järjestäjien tulee luoda selkeät toimintatavat eri toimijaryhmien osallistamiselle ja tarjota monipuolisia sekä joustavia mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa. Työelämän toimijoiden osallistuminen on erityisen tärkeää koulutuksen työelämälähtöisyyden kannalta.
Toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä voidaan hyödyntää koulutuksen järjestäjien sekä muiden tahojen keräämää palaute- ja seurantatietoa. Palautteen käsittely yhdessä palautteen antajien kanssa vahvistaa osallisuutta ja kannustaa osallistumaan kehittämistyöhön myös jatkossa. Työelämän osallistamisessa tulee huomioida maatalousalan kausiluonteisuus ja yksinyrittäjyyden yleisyys. Esimerkiksi kehittämis- ja koulutuspäivien ajoittaminen työelämän kannalta rauhallisempiin ajankohtiin voi lisätä työelämän edustajien mahdollisuuksia osallistua kehittämistyöhön.