4.3 Osaamisen osoittaminen ja arviointi
Tässä luvussa tarkastellaan maatalousalan perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen näyttöjen toteuttamista ja arviointia. Luvussa kuvataan näyttöympäristöjä eri tutkinnoissa sekä niiden vaihtelua tutkinnon osittain, osaamisaloittain, koulutuksen järjestäjittäin ja alueittain. Lisäksi tarkastellaan osaamisen hankkimiseen ja näyttöihin soveltuvien työpaikkojen saatavuutta sekä syitä näyttöjen toteuttamiselle muualla kuin työpaikoilla. Lopuksi käsitellään näyttöjen arviointikäytäntöjä sekä koulutuksen järjestäjien, työpaikkaohjaajien ja opiskelijoiden kokemuksia näyttöjen toteuttamisesta.
Keskeisiä tuloksia
- Enemmistö (62 %) perustutkinnon ja valtaosa (86–89 %) ammatti- ja erikoisammattitutkinnon näytöistä toteutettiin työpaikoilla.
- Työpaikkanäyttöjen osuus vaihteli paljon eri tutkinnon osien välillä.
- Kymmenellä prosentilla perustutkinnon järjestäjistä työpaikalla järjestettyjen näyttöjen osuus oli alle puolet.
- Oppilaitosnäyttöjä perusteltiin pääasiassa opiskelijoiden tuen tarpeilla, työpaikkojen rajallisella saatavuudella tai soveltumattomuudella sekä työturvallisuuteen ja tutkinnon rakenteeseen liittyvillä syillä.
- Opettaja ja työelämän edustaja osallistuivat valtaosaan perustutkinnon (72 %) ja ammattitutkinnon (88 %) näyttöjen arvioinneista. Erikoisammattitutkinnossa lähes kaikki näytöt (98 %) olivat opettajan ja työelämän edustajan yhdessä arvioimia.
- Valtaosa (90–91 %) työpaikkaohjaajista oli tyytyväisiä näyttöjen toteutukseen yhteistyössä oppilaitoksen kanssa.
- Opiskelijat olivat pääosin tyytyväisiä näyttöjen arviointiin, mutta kaikki eivät kokeneet osallistuneensa riittävästi näyttöjensä suunnitteluun.
Näyttöympäristöt maatalousalan perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnossa
Ammatillisen koulutuksen lain mukaan näytöt toteutetaan työpaikoilla käytännön työtilanteissa. Perustellusta syystä näyttö voidaan kuitenkin järjestää myös muualla kuin työpaikalla. (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017, 52 §.) Tieto näyttöympäristöstä puuttui 3 prosentista (n = 508) perustutkinnon, 2 prosentista (n = 32) ammattitutkinnon ja 10 prosentista (n = 15) erikoisammattitiutkinnon näytöistä.
Maatalousalan perustutkinnossa enemmistö näytöistä (62 %) toteutettiin työpaikalla ja vajaa kolmannes (30 %) oppilaitoksessa (kuvio 17). Valtaosa (86–89 %) ammatti- ja erikoisammattitutkinnon näytöistä oli suoritettu työpaikalla. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa valtaosa näytöistä (86–89 %) toteutettiin työpaikalla. Työpaikan ja oppilaitoksen yhdistelmänä toteutettujen näyttöjen osuus oli perustutkinnossa 8 prosenttia ja ammattitutkinnossa yksi prosentti. Erikoisammattitutkinnossa yhdistelmänäyttöjen osuus oli alle prosentti.
Näyttöympäristöt tutkinnon osittain ja osaamisaloittain maatalousalan perustutkinnossa
Kuviossa 18 tarkastellaan näyttöympäristöjä suoritusmääriltään yleisimmissä ammatillisissa tutkinnon osissa. Näytön suorituspaikoissa oli vaihtelua tutkinnon osien välillä. Toiminta maatalousalalla- ja luonnonvara-alan yrityksessä toimiminen -tutkinnon osissa yli puolet (56–57 %) näytöistä oli toteutettu oppilaitoksessa. Muissa neljässä suoritusmääriltään yleisimmässä tutkinnon osassa suurin osa näytöistä oli toteutettu työpaikoilla. Työpaikalla toteutettujen näyttöjen osuus oli suurin Eläinlajikohtainen tuotanto ja hyvinvoinnista huolehtiminen -tutkinnon osassa (91 %). Kaikkien maatalousalan perustutkinnon ammatillisten tutkinnon osien näyttöympäristöjen jakaumat esitetään liitteessä 2.
Kuviossa 19 tarkastellaan maatalousalan perustutkinnon näyttöympäristöjä osaamisaloittain. Kaikilla kolmella osaamisalalla näytöt toteutettiin yleisimmin työpaikalla (60–65 %). Oppilaitoksessa järjestettyjen näyttöjen osuus oli eläintenhoidon ja maatilatalouden osaamisaloissa vajaa kolmannes (30–31 %) ja maatalousteknologian osaamisalalla neljännes (25 %).
Työpaikalla suoritetut näytöt koulutuksen järjestäjittäin maatalousalan perustutkinnossa
Taulukossa 14 esitetään työpaikoilla toteutettujen näyttöjen osuudet koulutuksen järjestäjittäin. Noin puolella (48 %) koulutuksen järjestäjistä yli 70 prosenttia näytöistä toteutettiin työpaikoilla. Kolmella järjestäjällä työpaikoilla toteutettujen näyttöjen osuus oli alle puolet, joskin näilläkin järjestäjillä vähintään 45 prosenttia näytöistä oli toteutettu työpaikoilla.
TAULUKKO 14. Työpaikoilla toteutettujen näyttöjen osuus koulutuksen järjestäjittäin maatalousalan perustutkinnossa. Lähde: Koski-tietovaranto
Näyttöympäristöt maatalousalan perustutkinnossa koulutuksen järjestäjän sijainnin mukaan
Kuviossa 20 tarkastellaan näyttöympäristöjä koulutuksen järjestäjän AVI-alueen mukaan. Koulutuksen järjestäjiä oli Etelä-Suomen AVI-alueella 9, Lounais-Suomen AVI-alueella 2, Länsi- ja Sisä-Suomen AVI-alueella 9, Itä-Suomen AVI-alueella 4, Pohjois-Suomen AVI-alueella 4 ja Lapin AVI-alueella 1. Tarkastelussa Lapin ja Pohjois-Suomen tiedot yhdistettiin, koska Lapin AVI-alueella kyseistä tutkintoa järjesti vain yksi koulutuksen järjestäjä.
Näyttöjen suorituspaikat vaihtelivat paljon AVI-alueiden välillä. Lounais-Suomen alueella oppilaitosnäyttöjen osuus oli yli puolet (52 %) kun taas Itä-Suomen AVI-alueella osuus jäi alle 10 prosenttiin. Etelä-Suomen sekä Pohjois-Suomen ja Lapin AVI-alueilla oppilaitosnäyttöjen osuus oli noin neljännes (24–25 %).
Näyttöympäristöt tutkinnon osittain maatalousalan ammattitutkinnossa
Kuviossa 21 tarkastellaan maatalousalan ammattitutkinnon näyttöympäristöjä neljän suoritusmäärältään yleisimmän tutkinnon osan osalta. Porsaiden kastraatio- ja Tuotantoeläinten tilasiemennys -tutkinnon osissa kaikki tai lähes kaikki näytöt toteutettiin työpaikoilla. Sen sijaan Maatalousalan yrittäjänä toimiminen -tutkinnon osassa vain noin puolet (54 %) näytöistä toteutettiin työpaikalla. Liitteessä 3 esitetään maatalousalan ammattitutkinnon näyttöympäristöjen jakaumat kaikissa niissä tutkinnon osissa, joissa suorituksia oli yli viisi.
Osaamisen hankkimiseen ja näyttöihin soveltuvien työpaikkojen saatavuus
Osana itsearviointia koulutuksen järjestäjät arvioivat osaamisen hankkimiseen ja näyttöihin soveltuvien työpaikkojen saatavuutta. Ammattitutkinnossa kaikki koulutuksen järjestäjät arvioivat sekä osaamisen hankkimiseen että näyttöihin soveltuvien työpaikkojen saatavuuden hyväksi tai erittäin hyväksi (kuvio 22). Perustutkinnossa kolmasosa järjestäjistä arvioi osaamisen hankkimiseen soveltuvien työpaikkojen saatavuuden huonoksi tai kohtalaiseksi. Hieman suurempi osuus (40 %) järjestäjistä arvioi näyttöihin soveltuvien työpaikkojen saatavuuden huonoksi tai kohtalaiseksi.
Koulutuksen järjestäjiltä kysyttiin syitä näyttöjen toteuttamiselle muualla kuin työpaikoilla.
Perustutkinnon osalta keskeisimmäksi syyksi nousivat opiskelijalähtöiset tekijät (36 % maininnoista) [1 ]. Vastauksissa korostuivat opiskelijoiden erityisen tuen tarpeet. Myös opiskelu‑ ja jaksamishaasteet, puutteelliset työelämä- ja sosiaaliset valmiudet sekä opiskelijan ikään liittyvät rajoitteet vaikeuttavat näyttöjen toteuttamista työpaikoilla.
Myös työpaikkojen soveltumattomuudella tai rajallisella saatavuudella (34 % maininnoista) perusteltiin oppilaitosnäyttöjä. Näyttöön sopivia työpaikkoja ei aina ole löytynyt kohtuullisen etäisyyden päästä, julkiset kulkuyhteydet ovat olleet heikot tai työpaikoilla ei ole ollut tarjolla sellaisia työtehtäviä, joilla kaikki tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset olisi voitu osoittaa. Työpaikkojen rajallisuus korostui tietyillä osaamisaloilla, ja joissakin tilanteissa näyttöjen toteuttaminen työpaikalla olisi voinut viivästyttää opiskelijan valmistumista.
Lisäksi oppilaitosnäyttöjä perusteltiin työturvallisuuteen ja tutkinnon rakenteeseen liittyvillä syillä (29 % maininnoista). Vastauksissa mainittiin esimerkiksi traktorin ja muiden työkoneiden käyttöön liittyvät turvallisuuskysymykset, ajokorttivaatimukset sekä opiskelijan perustaitojen riittämättömyys turvallisen työskentelyn varmistamiseksi. Näissä tilanteissa oppilaitoksen omia oppimisympäristöjä on hyödynnetty turvallisuuden varmistamiseksi. Lisäksi osa näytöistä on tutkinnon perusteiden mukaisesti toteutettu oppilaitoksessa tai kuvitteellisessa yritysympäristössä, esimerkiksi liiketoimintasuunnitelmia laadittaessa tai tilanteissa, joissa tutkinnon osaan ei ole sisältynyt työelämässä oppimisen jaksoa.
Yksittäiset maatalousalan ammatti‑ ja erikoisammattitutkintojen järjestäjät [2 ] perustelivat oppilaitosnäyttöjen toteuttamista sillä, että ammattitutkinnossa tarjottavat tutkinnon osat arvioidaan sähköisten materiaalien perusteella. Lisäksi eräs järjestäjä toi esiin, että vaikka opiskelijoilla on käytössään omat tarhat, linkoomot ja pakkaamot, osa opiskelijoista haluaa suorittaa näytön oppilaitoksen oppimisympäristössä, joka vastaa työpaikan olosuhteita. Yksi järjestäjä kertoi myös, ettei työpaikalla ole ollut tarjolla näyttöön soveltuvia työtehtäviä.
Näyttöjen arviointikäytännöt maatalousalan perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa
Ammatillisen koulutuksen lain mukaan ammatillisten tutkinnon osien osaamisen arvioinnin toteuttavat ja arvioinnista päättävät koulutuksen järjestäjän nimeämät kaksi arvioijaa. Toisen arvioijista tulee olla opettaja tai erityisestä syystä muu koulutuksen järjestäjän edustaja ja toisen työelämän edustaja. Erityisestä syystä arvioinnin voi toteuttaa ja arvioinnista päättää myös kaksi opettajaa tai muuta koulutuksen järjestäjän edustajaa. (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017, 54 §.) Tieto näytön arvioijista puuttui kahdesta prosentista (n = 312) perustutkinnon, yhdestä prosentista (n = 20) ammattitutkinnon ja 10 prosentista (n = 15) erikoisammattitutkinnon näyttöjä.
Opettaja ja työelämän edustaja osallistuivat suurimpaan osaan (72 %) maatalousalan perustutkinnon näyttöjen arvioinneista (taulukko 15). Myös ammattitutkinnossa näyttöjen arviointi toteutui useimmiten opettajan ja työelämän edustajan yhteistyönä (88 %). Erikoisammattitutkinnossa lähes kaikki näytöt (98 %) arvioitiin opettajan ja työelämän edustajan yhteistyönä. Opettajan yksin arvioimia näyttöjä oli perustutkinnossa 3 prosenttia ja ammattitutkinnossa 9 prosenttia.
TAULUKKO 15. Näytön arvioinnista päättäneet maatalousalan perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnossa. Lähde: Koski-tietovaranto, Vipunen 2026b (eat)
Taulukossa 16 tarkastellaan maatalousalan perus- ja ammattitutkintojen näyttöjen arviointiin osallistuneita henkilöitä näyttöympäristön mukaan. Maatalousalan erikoisammattitutkinnosta vastaavia tietoja ei ollut saatavilla Vipusesta.
Maatalousalan perustutkinnossa vajaa puolet (48 %) oppilaitoksessa toteutetuista näytöistä arvioitiin opettajan ja työelämän edustajan yhteistyönä, ja vajaa kolmannes (31 %) kahden opettajan toimesta. Lisäksi 13 prosentissa oppilaitoksessa toteutetuista näytöistä arviointiin osallistuivat opettaja ja muu koulutuksen järjestäjän edustaja.
Ammattitutkinnossa valtaosassa (81 %) oppilaitoksessa toteutettujen näyttöjen arvioinneista olivat mukana opettaja ja työelämän edustaja. Työpaikalla toteutetuissa näytöissä opettaja ja työelämän edustaja arvioivat näytöt useimmiten yhdessä sekä perustutkinnossa (85 %) että ammattitutkinnossa (90 %). Myös työpaikan ja oppilaitoksen yhdistelmänä toteutetut näytöt arvioitiin molemmissa tutkinnoissa yleisimmin opettajan ja työelämän edustajan yhteistyönä (pt 60 %, at 68 %).
TAULUKKO 16. Näytön arvioinnista päättäneet näyttöympäristön mukaan maatalousalan perus- ja ammattitutkinnossa. Lähde: Koski-tietovaranto
Näyttöjen toteuttaminen koulutuksen järjestäjien ja työelämän edustajien arvioimana
Kaikki ammattitutkinnon järjestäjät arvioivat, että näyttöjen suunnittelu yhdessä opiskelijan, opettajan ja työelämän edustajan kanssa toteutui hyvin (kuvio 23). Perustutkinnon järjestäjistä lähes kolmasosa (30 %) arvioi, että näytön suunnittelu kolmen osapuolen yhteistyönä toteutui vain kohtalaisesti.
Työelämän edustajien perehdyttäminen osaamisen arviointiin sekä näyttöjen toteuttaminen työpaikoilla aidoissa työtilanteissa toteutuivat kaikkien ammattitutkinnon ja valtaosan (85 %) perustutkinnon järjestäjien mukaan hyvin. Lisäksi kaikki järjestäjät arvioivat, että näyttöjen sisällöt vastasivat hyvin tai erittäin hyvin tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksia.
Kaikki ammattitutkinnon ja lähes kaikki (96 %) perustutkinnon järjestäjät arvioivat, että työelämän edustajan osallistuminen osaamisen arviointiin toteutui hyvin (kuvio 24). Lähes kaikki järjestäjät arvioivat myös, että näyttöjen arviointi tutkinnon perusteiden arviointikriteereiden mukaisesti toteutui hyvin.
Suurin osa (pt 93 %, at 82 %) järjestäjistä arvioi opiskelijoiden itsearvioinnin toteutuneen hyvin. Ammattitutkinnossa kuitenkin lähes viidesosa järjestäjistä arvioi opiskelijoiden itsearvioinnin näytöissä toteutuneen vain kohtalaisesti.
Perustutkinnossa valtaosa järjestäjistä (88 %) arvioi yhteisten tutkinnon osien arvioinnin toteutuneen arviointikriteerien mukaisesti. Muutamat järjestäjät arvioivat tämän toteutuneen enintään kohtalaisesti.
Valtaosa työpaikkaohjaajista oli tyytyväisiä näytön toteutukseen yhteistyössä oppilaitoksen kanssa. Maatalousalan perustutkinnon opiskelijoita ohjanneista 90 prosenttia ja ammattitutkinnon opiskelijoita ohjanneista [3 ] 91 prosenttia koki, että näyttöjen toteutus yhteistyössä oppilaitoksen kanssa onnistui hyvin.
Lisäksi suurin osa työpaikkaohjaajista [4 ] (pt 81 %, at 84 %) arvioi saaneensa riittävästi perehdytystä näyttöjen arviointiin. Työpaikkaohjaajien kokemuksissa perehdytyksen riittävyydestä oli kuitenkin jonkin verran eroja koulutuksen järjestäjien välillä (ka. pt 3,7–4,5, at 4,0–4,8 [5 ]). (Vipunen 2026d.)
Opiskelijoiden kokemuksia näyttöjen toteuttamisesta
Viidesosa (21 %) perustutkintoa ja reilu kymmenesosa (12 %) ammattitutkintoa suorittavista koki, ettei ollut osallistunut näytön suunnitteluun tai oli osallistunut siihen vain osittain (kuvio 25). Opiskelijoiden kokemuksissa näytön suunnitteluun osallistumisesta oli myös jonkin verran eroja koulutuksen järjestäjien välillä (ka. pt 3,4–4,8 [6 ]; at 3,6–4,8). Perustutkinnossa erot olivat tilastollisesti merkitseviä, ja koulutuksen järjestäjän vaikutus oli keskisuuri.
Valtaosa opiskelijoista koki, että näytössä suoritetut työtehtävät vastasivat todellisia työelämän tehtäviä (pt 88 %, at 96 %). Ammattitutkinnon opiskelijat olivat erityisen tyytyväisiä näyttöjen arviointiin: 96–97 prosenttia opiskelijoista piti arvioijia ammattitaitoisina ja koki arvioinnin toteutuneen arviointikriteerien mukaisesti. Myös perustutkinnon opiskelijoista valtaosa (88 %) piti näyttöjen arvioijia ammattitaitoisina ja koki arvioinnin toteutuneen arviointikriteerien mukaisesti.