5.5 Tutkinnon perusteiden kehittäminen

Nykyiset maatalousalan perustutkinnon perusteet tulivat voimaan 1.8.2022, ammattitutkinnon perusteet 1.1.2024 ja erikoisammattitutkinnon perusteet 1.8.2025. Koulutuksen järjestäjiltä ja työelämän edustajilta tiedusteltiin, miten ne kehittäisivät voimassa olevia tutkinnon perusteita [1 ].Tekstissä on esitetty suoria lainauksia järjestäjien vastauksista.

Perustutkinnossa eniten kehittämistarpeita kohdistui tutkinnon osien sisältöihin ja rakenteeseen (43 % maininnoista). Koulutuksen järjestäjien näkemykset vaihtelivat, eikä vastauksista noussut esiin yhtä selkeää kehittämisteemaa.  Vastauksissa ehdotettiin muun muassa tutkinnon osien sisältöjen ja laajuuksien tarkistamista sekä tutkinnon rakenteen selkeyttämistä. Lisäksi kahdessa vastauksessa todettiin, että Toimiminen maatalousalalla -tutkinnon osa on liian laaja suhteessa sille määriteltyihin osaamispisteisiin.

”Maatalousyrittämisen tutkinnon osa on todella haasteellinen ja ammattitaitovaatimukset liian vaikeita.”

”Tutkinnon osien mitoitusten tarkistus, pakolliset / valinnaiset tutkinnon osat”.

”Toiminta maatalousalalla 15 osp on sisällöltään liian laaja verrattuna osp-määrään.”

”Pakollisten tutkinnon osien tarkasteleminen siten, että suuntautuminen tutkinnon sisällä olisi helpompaa.”

”Eläinlajikohtaisissa tutkinnon osissa puhutaan tuotantonäkökulmista vaikka voi valita seura-ja harraste-eläimiä (eriytetään ne, sanamuoto joksikin muuksi).”

”Kasvinviljelytilojen ja maatalousteknologian huomioiminen enemmän”.

”Sisältöjen jäsentäminen pääosin lyhyempiin tutkinnon osiin (10-15 osp) helpottaa koulutuksen suunnittelua ja henkilökohtaistamista”.

Järjestäjien vastauksissa korostui myös tarve selkeyttää ammattitaitovaatimuksia ja arviointikriteerejä (39 % maininnoista). Ammattitaitovaatimuksia pidettiin paikoin liian yleisluonteisina, epäselvinä tai toisaalta liian laajoina ja vaativina. Kehittämistarpeina mainittiin muun muassa konkreettisempi ja selkokielisempi esitystapa, vaatimusten realistisuus sekä arviointikriteerien tasojen selkeämpi erottelu.

”Ammattitaitovaatimukset ovat hyvin geneerisiä, pitäisi olla enemmän konkreettisia.”

” Osaamistavoitteet liian pienellä tarkkuudella”. 

”Ammattitaitovaatimukset käytännön työn tasolle”.

”Geneerisissä arviointikriteereissä tasot pitäisi olla selvemmät, nyt vain yhden sanan eroja.”

Lisäksi muutamissa vastauksissa toivottiin, että työelämän edustajat osallistuisivat nykyistä enemmän tutkinnon perusteiden laadintaan. Yhdessä vastauksessa tuotiin esiin tarve vahvistaa ammatillisten oppilaitosten välistä vertaistukea ammattitutkintojen tapaan, jotta tutkinnon järjestämiseen saataisiin nykyistä enemmän yhtenäisyyttä.

Ammattitutkinnon perusteisiin kohdistuvat kehittämisehdotukset liittyivät pääosin sisältöihin ja rakenteeseen (55 % maininnoista) [2 ]. Järjestäjien näkemykset vaihtelivat, eikä vastauksista noussut esiin yhtä selkeää kehittämisteemaa.

”Tutkinnonosiin halutaan enemmän uudistavaa maataloutta. Peltoviljelyn suunnittelu ja kehittäminen -tutkinnonosa tulee maataloustukien hakemiseen liittyvistä ehdoista ja toteutuksesta, ei pidemmän aikavälin suunnitelmallisuudesta tai vaikka luonnon monimuotoisuutta huomioivasta tavasta viljellä”

”Valinnainen tutkinnon osa tuotteistamisesta olisi tarpeellinen.”

”Kompetensområdena kunde vara lite färre och mer "komprimerade" kring centrala innehåll och istället mer fokus på de valbara delarna. Nu är kompetensområdena många, vilket gör att förberedande utbildning blir svår att genomföra då många har olika inriktningar i sina lantbruksföretag.”

Muutamissa vastauksissa korostui myös tarve selkeyttää ja päivittää ammattitaitovaatimuksia ja arviointikriteerejä. 

”Ehkä hieman vanhahtavia hyväksytyn suorituksen kriteerejä esim. Maidon tuottaminen -tutkinnon osassa lypsyyn liittyen. Voisi muotoilla niin, että ne soveltuvat paremmin erilaisille lypsytavoille ja -teknologioille.”

”Ammattitaitovaatimukset pitäisi kirjoittaa selkokielellä, ne on välillä liian ympäripyöreitä ja osa ei anna yhtään pedagogista vapautta, joten yksilöllistäminen on haastavaa.”

”Ammattitaitovaatimukset käytännön työn tasolle.”

Lisäksi yksittäisessä vastauksessa esitettiin, että tutkinnon perusteita tulisi tarkastella säännöllisesti yhdessä alan toimijoiden kanssa ja tarvittaessa tehdä päivitysehdotuksia Opetushallitukselle. Yhdessä vastauksessa todettiin myös, että tutkinto on nykyisellään rakenteeltaan melko joustava.

Erikoisammattitutkinnon perusteita kommentoi kaksi koulutuksen järjestäjää. Vastauksissa todettiin, että tutkinnon perusteet vastaavat hyvin työelämän tarpeisiin ja mahdollistavat työntekijöille tarvittavan erikoisosaamisen sekä lakisääteisten pätevyyksien hankkimisen alan tehtäviin. Lisäksi agroautomaation hyödyntämistä pidettiin selkeästi työelämälähtöisenä osaamisalueena.

Valtaosa kansalliseen työelämäpalautteeseen vastanneista työpaikoista arvioi tutkinnon osien sisältöjen vastaavan alan osaamistarpeita sekä perustutkinnossa (80 %) että ammattitutkinnossa (85 %).

  • 1:

    Pt: Kysymykseen vastanneita 22, kaikkien mainintojen N = 28

  • 2:

    Kyselyyn vastasi 8, kaikkien mainintojen N = 11