Tiivistelmä

Arviointiraportti Ammatillinen koulutus

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteutti vuonna 2026 maatalousalan perustutkinnon, ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon arvioinnin. Arvioinnissa tarkasteltiin tutkintoja järjestävien koulutuksen järjestäjien pedagogista toimintaa, opiskelijoiden osaamista sekä koulutuksen tuottamia valmiuksia työelämään ja jatko-opintoihin. Arviointiin osallistui 27 perustutkintoa, 14 ammattitutkintoa ja 4 erikoisammattitutkintoa järjestävää koulutuksen järjestäjää. Arviointi on osa ammatillisen koulutuksen kansallista oppimistulosten arviointia, ja se perustuu Karvin, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen yhteiseen suunnitelmaan vuosina 2021–2026 arvioitavista ammatillisista tutkinnoista.

Arvioinnissa hyödynnettiin monipuolista aineistoa. Tietoa koulutuksen järjestäjien pedagogisesta toiminnasta kerättiin itsearvioinneilla, joita toteutettiin yhteistyössä työelämän kanssa. Pedagogista toimintaa arvioitiin myös kansallisten opiskelija- ja työelämäpalautteiden tulosten sekä Koski-tietovarannosta saatujen tietojen perusteella. Opiskelijoiden osaamista arvioitiin näyttöjen ja yhteisten tutkinnon osien arvosanojen sekä koulutuksen järjestäjien ja työelämän edustajien arvioiden perusteella. Opiskelijoiden kokemuksista saatiin tietoa Amisbarometrista sekä valmistuneille suunnatusta kyselystä. Koulutuksen vaikuttavuutta arvioitiin lisäksi Vipusen tiedoilla muun muassa koulutuksen läpäisystä ja valmistumisen jälkeisestä työllistymisestä.

Koulutuksen järjestäjien ja opiskelijoiden kokemusten perusteella opintojen henkilökohtaistaminen toteutuu maatalousalan tutkinnoissa pääosin hyvin. HOKS-prosessin keskeiset osa-alueet, kuten aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, puuttuvan osaamisen hankkimisen suunnittelu, HOKSin päivittäminen sekä mahdollisuus edetä opinnoissa yksilöllisesti, toteutuvat pääosin hyvin. Osalla perus- ja ammattitutkinnon järjestäjistä opiskelijoiden valinnanmahdollisuudet sekä HOKS-prosessin seuranta, arviointi ja kehittäminen toteutuvat kuitenkin muita osa-alueita heikommin.

Näyttöjen toteuttaminen työpaikoilla ja työelämän osallistuminen niiden arviointiin toteutuvat maatalousalan tutkinnoissa melko hyvin. Perustutkinnon näytöistä 62 prosenttia sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintojen näytöistä 86–89 prosenttia toteutettiin työpaikoilla. Opettaja ja työelämän edustaja osallistuivat valtaosaan näyttöjen arvioinneista: perustutkinnossa 72 prosenttiin, ammattitutkinnossa 88 prosenttiin ja erikoisammattitutkinnossa 98 prosenttiin. Oppilaitoksessa toteutettuja näyttöjä perusteltiin yleisimmin opiskelijoiden erityisen tuen tarpeilla, puutteellisilla työelämävalmiuksilla sekä työpaikkojen rajallisella saatavuudella tai soveltumattomuudella näyttöjen toteuttamiseen.

Perustutkinto-opiskelijoiden osaaminen on näyttöjen ja yhteisten tutkinnon osien arvosanojen perusteella keskimäärin hyvää. Yleisin arvosana sekä näytöissä että yhteisissä tutkinnon osissa oli hyvä 4. Tyydyttävien arvosanojen (1–2) osuus oli yhteisissä tutkinnon osissa suurempi (26 %) kuin ammatillisissa tutkinnon osissa (9 %).

Maatalousalan perus- ja ammattitutkinnon opiskelijoiden osaamisen vahvuuksia ovat erityisesti käytännön ammattiosaaminen ja työelämävalmiudet. Käytännön ammattiosaaminen näkyy vahvana maatalouskoneiden ja -laitteiden käyttö- ja huolto-osaamisena, eläinten hoito- ja käsittelytaitoina sekä maatilan päivittäisten työtehtävien hallintana.  Työelämävalmiuksien keskeisiä vahvuuksia ovat oma-aloitteisuus, itsenäinen työskentelyote, vastuullisuus, ongelmanratkaisukyky sekä valmius omaksua uusia tehtäviä ja oppia uutta. Osalla valmistuneista on kuitenkin edelleen kehitettävää sekä käytännön ammattiosaamisessa että työelämävalmiuksissa. Molemmissa tutkinnoissa keskeisimmät kehittämistarpeet kohdistavat yrittäjyys- ja talousosaamiseen sekä digitaaliseen ja teknologiseen osaamiseen.

Opintojen keskeyttäminen on maatalousalan perus- ja ammattitutkinnoissa melko yleistä. Vuonna 2022 perustutkinnon suorittamisen aloittaneista opiskelijoista 61 prosenttia oli kolme vuotta myöhemmin valmistunut tutkinnosta. Ammattitutkinnossa vuonna 2023 opintonsa aloittaneista vajaa puolet oli suorittanut tutkinnon kahdessa vuodessa. Molemmissa tutkinnoissa vajaa viidesosa opiskelijoista oli keskeyttänyt ammatilliset opinnot kokonaan. Erikoisammattitutkinnossa valtaosa opiskelijoista sen sijaan valmistui kahdessa vuodessa, ja opintojen keskeyttäminen oli vähäistä.

Valtaosa opiskelijoista oli tyytyväisiä saamansa koulutukseen ja kokivat sen parantaneen heidän valmiuksiaan työelämään siirtymiseen, siellä toimimiseen tai jatko-opintoihin. Koulutuksen järjestäjistä vajaa puolet arvioi, että maatalousalan perus- ja ammattitutkinnon suorittaneilla on riittävät valmiudet korkeakouluopintoihin. Jatko-opintovalmiuksia heikentävät etenkin erityisen tuen tarpeet, oppimisvaikeudet, puutteelliset opiskelutaidot sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamisen puutteet.

Perustutkinnon suorittaneiden työllisyystilanne pysyi melko vakaana vuosina 2020–2024. Vuonna 2021 valmistuneista 71 prosenttia oli kolme vuotta valmistumisensa jälkeen päätoimisesti työssä tai työssä opintojen ohella, ja 11 prosenttia oli työttömänä. Koulutuksen järjestäjien mukaan työllistymistä tukevat erityisesti työelämässä oppiminen, käytännön ammattiosaaminen ja työelämätaidot. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa työllistymistä edistää erityisesti se, että opiskelijat ovat jo opintojen aikana kiinnittyneitä työelämään.

Arviointiraportin lopussa esitetään tuloksiin perustuvat kehittämissuositukset. Ne liittyvät muun muassa työelämässä oppimisen seurannan ja ohjauksen vahvistamiseen sekä koulutuksen järjestäjien ja työelämän välisen yhteistyön kehittämiseen näyttöjen toteuttamisessa. Opiskelijoiden osaamista koskevat suositukset painottavat yrittäjyys-, digi- ja teknologiaosaamisen sekä viestintäosaamisen vahvistamista.