2.4 Tulosten analysointi ja raportointi

Valmiita tilastoaineistoja (KOSKI-aineisto, Amisbarometri ja Vipusen aineistot) analysoitiin määrällisesti. Koulutuksen järjestäjien itsearvioinnin ja valmistuneiden kyselyn vastauksia analysoitiin määrällisesti ja laadullisesti. Määrälliset analyysit toteutettiin Microsoft Excel, SPSS Statistics ja RStudio -ohjelmistoilla. Laadullinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla, ja analyysin tukena käytettiin Microsoft Excel -ohjelmistoa. 

KOSKI-rekisterin arvosanatietoja tarkasteltiin frekvenssi- ja prosenttijakaumien sekä keski- ja hajontalukujen avulla.  Ammatillisten ja yhteisten tutkinnon osien arvosanoja tarkasteltiin sekä yleisellä tasolla että tutkinnon osittain ja osa-alueittain. Lisäksi arvosanoja tarkasteltiin opiskelijoita ja koulutuksen järjestäjiä kuvaavien taustamuuttujien mukaan.

Kahden ryhmän keskimääräisiä eroja tarkasteltiin Mann-Whitneyn testillä ja usean ryhmän välisiä eroja Kruskall-Wallisin testillä. Tilastollisen testauksen avulla voidaan arvioida, kuinka todennäköistä on, että havaittu ero olisi syntynyt sattumalta: tilastollisesti merkitsevä ero viittaa siihen, että 95 prosentin todennäköisyydellä eron taustalla ovat muut kuin satunnaiset tekijät (testin p-arvo alle 0,05). Tilastollisesti merkitsevä ero raportoitiin silloin, kun p < 0,001. 

Ryhmien välisten erojen suuruutta kuvattiin efektikoolla, jonka mittarina käytettiin Vargha-Delaneyn A -indikaattoria. Indikaattori kuvaa todennäköisyyttä sille, että ryhmästä A satunnaisesti valitun henkilön pistemäärä on suurempi kuin ryhmästä B satunnaisesti valitun henkilön. Arvo vaihtelee välillä 0–1, ja arvon 0,5 kohdalla ryhmien välillä ei ole efektiä. Tässä raportissa Vargha-Delaneyn A -indikaattorin tulkinnassa käytetään taulukossa 2 esitettyjä raja-arvoja.

TAULUKKO 2. Vargha Delaneyn A:n tulkintarajat tässä raportissa

 Ensimmäisen ryhmän eduksiToisen ryhmän eduksi
Ei eroa0,44-0,56 
Pieni ero0,56-0,640,36-0,44
Keskisuuri ero0,64-0,710,29-0,36
Suuri eroyli 0,71alle 0,29

Koulutuksen järjestäjien itsearviointi sisälsi monivalinta- ja avokysymyksiä. Monivalintakysymysten vastauksia tarkasteltiin pääasiassa väittämätasolla. Lisäksi samaan teemaan liittyvistä kysymyksistä muodostettiin kuusi osa-aluekohtaista summamuuttujaa sekä kokonaissumma. Osa-alueet olivat HOKSin laadinta ja päivittäminen, osaamisen hankkiminen, näytöt ja arviointi, opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamisen kehittäminen, työpaikkaohjaajien osaamisen kehittäminen sekä pedagogisen toiminnan seuranta, arviointi ja kehittäminen. Erikoisammattitutkinnon itsearvioinnin tuloksia ei analysoitu eikä raportoitu, sillä itsearvioinnin toteutti vain kaksi koulutuksen järjestäjää.

Itsearvioinnin avokysymysten vastaukset ja perustelut analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Aineistosta tunnistettiin keskeisiä teemoja sekä vastausten välisiä yhtäläisyyksiä ja eroja, jotka kuvattiin tiivistetysti keskeisimpinä havaintoina. Maatalousalan perus- ja ammattitutkinnoista valmistuneille suunnatun kyselyn vastauksia tarkasteltiin väittämätasolla, ja avoimien kysymysten vastaukset analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Tuloksista esitettiin keskeisimmät havainnot. Erikoisammattitutkinnosta valmistuneiden kyselyn tuloksia ei raportoida vastausten vähäisen määrän vuoksi.

Opiskelija-, työelämäpalaute- ja Amisbarometriaineistoja tarkasteltiin väittämätasolla. Opiskelija- ja työelämäpalautteen tuloksia tarkasteltiin lisäksi joiltakin osin myös koulutuksen järjestäjittäin. Opiskelijapalautteen tuloksia tarkasteltiin koulutuksen järjestäjittäin niiden järjestäjien osalta, joilta Vipusen aineistossa oli vähintään viisi vastausta. Osassa perustutkinnon palautteen väittämistä koulutuksen järjestäjien välisiä eroja analysoitiin tilastollisesti käyttämällä varianssianalyysiä ja Etan neliötä. Etan neliö (η²) on tilastollinen tunnusluku, jota käytetään erityisesti varianssianalyysissä (ANOVA) kuvaamaan efektin suuruutta. Se kertoo, kuinka suuri osa selitettävän muuttujan kokonaisvaihtelusta voidaan selittää tutkittavalla tekijällä. Saadun arvon vaihteluväli on 0–1. Mitä suurempi arvo, sitä suurempi osa vaihtelusta selittyy kyseisellä tekijällä. Tulkinnassa käytetään usein suuntaa-antavia raja-arvoja: noin 0.01 = pieni efekti, noin 0.06 = keskisuuri efekti ja noin 0.14 tai suurempi = suuri efekti.

Myös osaa työelämäpalautteen tuloksista tarkasteltiin koulutuksen järjestäjittäin. Jotta yksittäisten vastaajien näkemykset eivät korostuisi tuloksissa, työpaikkaohjaajakyselyn tuloksia tarkasteltiin järjestäjittäin vain niiden koulutuksen järjestäjien osalta, joilta vastauksia oli vähintään kymmenen. Amisbarometrin osalta arvioinnissa käytettiin painottamatonta aineistoa.

Arvioinnissa hyödynnettiin Microsoft Copilot Chat -tekoälypalvelua koulutuksen järjestäjien itsearviointien ja valmistuneiden kyselyn avovastausten luokittelussa, teemoittelussa sekä tekstien selkeyttämisen ja tiivistämisen tukena.