Opetus- ja ohjaushenkilöstön sekä työpaikkaohjaajien osaamisen kehittäminen
Keskeisiä tuloksia
- Opetus- ja ohjaushenkilöstön pedagogisen osaamisen kehittäminen toteutuu selvästi paremmin kuin heidän työelämäosaamisensa kehittäminen.
- Opetus- ja ohjaushenkilöstön pedagogisen osaamisen keskeisimmät kehittämistarpeet liittyvät erityistä tukea tarvitsevien ja erilaisten opiskelijoiden ohjaamiseen, kohtaamiseen ja yksilöllisten opintopolkujen tukemiseen.
- Opetus- ja ohjaushenkilöstön työelämäosaamisen tärkeimmät kehittämiskohteet ovat työelämäyhteyksien vahvistaminen, työelämäjaksojen lisääminen sekä käytännön työelämäosaamisen ylläpitäminen.
- Työpaikkaohjaajien riittävän ohjaus- ja arviointiosaamisen varmistaminen toteutuu hyvin enemmistöllä koulutuksen järjestäjistä.
- Työpaikkaohjaajien osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen toteutuu paremmin ammattitutkinnossa kuin perustutkinnossa.
- Työpaikkaohjaajien keskeisimmät kehittämistarpeet liittyvät arviointiosaamiseen, tutkinnon perusteiden tuntemukseen sekä ohjaus- ja palautteenantotaitoihin.
Koulutuksen järjestäjien itsearvioinnin mukaan opetus- ja ohjaushenkilöstön pedagogisen osaamisen kehittäminen toteutui selvästi paremmin kuin heidän työelämäosaamisensa kehittäminen (kuvio 24). Suurin osa järjestäjistä arvioi opetus- ja ohjaushenkilöstön pedagogisen osaamisen ylläpitämisen ja kehittämisen toteutuneen vähintään hyvin (pt 74 %, at 82 %). Sen sijaan vain noin puolet perustutkinnon järjestäjistä (52 %) ja runsas kolmasosa ammattitutkinnon järjestäjistä (36 %) arvioi henkilöstön työelämäosaamisen ylläpitämisen ja kehittämisen toteutuneen hyvin.
Jos koulutuksen järjestäjät arvioivat opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamisen kehittämisen toteutuneen enintään kohtalaisesti, heitä pyydettiin kuvaamaan osaamisen kehittämistä vaikeuttavia tekijöitä. Koulutuksen järjestäjien mukaan opettajien osaamisen kehittämistä vaikeuttavat eniten resurssien niukkuus ja ajan puute [1 ].Vastauksissa nousi esiin, että opetushenkilöstön työaika kuluu pääosin opetukseen, ohjaukseen ja hallinnollisiin tehtäviin, jolloin aikaa osaamisen kehittämiselle jää rajallisesti. Myös henkilöstöresurssien niukkuus vaikeuttaa mahdollisuuksia irrottautua työstä esimerkiksi koulutuksiin tai työelämäjaksoille.
Työelämäosaamisen kehittämistä vaikeuttaa lisäksi se, että oppilaitoksilla ei ole riittäviä resursseja opettajien työelämäjaksoihin. Joissakin vastauksissa todettiin, ettei opettajien työelämäosaamista pystytä kehittämään riittävästi, koska työelämäjaksoihin ei ole rahoitusta tai niitä ei ole organisaatiossa käytössä. Tarjolla olevat työelämäjaksot ovat myös usein lyhyitä, eikä pidempiin jaksoihin ole mahdollisuuksia.
Työpaikkaohjaajien riittävän ohjaus- ja arviointiosaamisen varmistaminen toteutui hyvin enemmistöllä järjestäjistä (pt 78 %, at 90 %) (kuvio 26). Lisäksi kaikki ammattitutkinnon järjestäjät arvioivat työpaikkaohjaajien ohjaus- ja arviointiosaamisen ylläpitämisen ja kehittämisen toteutuneen hyvin. Sen sijaan perustutkinnon järjestäjistä vain noin puolet (52 %) arvioi työpaikkaohjaajien osaamisen ylläpitämisen ja kehittämisen toteutuneen hyvin.
Kun järjestäjät arvioivat työpaikkaohjaajien riittävän ohjaus- ja arviointiosaamisen varmistamisen tai ylläpitämisen ja kehittämisen toteutuneen enintään kohtalaisesti, heitä pyydettiin kuvaamaan tähän vaikuttavia syitä. Järjestäjien mukaan työpaikkaohjaajien ohjaus- ja arviointiosaamisen varmistamista ja kehittämistä vaikeuttavat eritysiesti ajan ja resurssien puute [2 ]. Työpaikoilla ei ole riittävästi aikaa osallistua koulutuksiin tai käydä ohjaukseen liittyviä keskusteluja. Tiukat aikataulut, työn kausiluonteisuus ja arjen kiireet hankaloittavat koulutuksiin osallistumista. Lisäksi yritysten pieni koko, yksinyrittäjyys ja työpaikkojen henkilöstön vaihtuvuus vaikeuttavat työpaikkaohjaajien osaamisen pitkäjänteistä kehittämistä.
Opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamisen kehittämisen kohteet
Koulutuksen järjestäjiä pyydettiin itsearvioinnissa kuvaamaan opetus- ja ohjaushenkilöstön pedagogiseen osaamiseen ja työelämäosaamiseen liittyviä kehittämiskohteita.
Pedagogisen osaamisen kehittämistarpeet liittyivät yleisimmin erilaisten oppijoiden tukemiseen (taulukko 17). Kehitettävää arvioitiin olevan erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjaamisessa ja kohtaamisessa sekä yleisesti opiskelijoiden erilaisten lähtötasojen, oppimistyylien ja elämäntilanteiden huomioimisessa, motivoinnissa ja yksilöllisten opintopolkujen tukemisessa.
Kehittämistarpeita tunnistettiin myös pedagogisissa menetelmissä, toimintatavoissa ja yhteistyössä. Vastauksissa korostuivat yhteisen pedagogisen kehittämisen lisääminen, tiimityön vahvistaminen sekä hyvien käytäntöjen jakaminen. Lisäksi esiin nousivat uusien pedagogisten menetelmien käyttöönotto, opetusmateriaalien kehittäminen, opintojaksojen suunnittelu sekä oppilaitoksen ja työelämän välisen yhteistyön vahvistaminen.
Kehitettävää nähtiin myös arviointiosaamisessa, tutkinnon perusteiden ja ajantasaisten säädösten hallinnassa. Vastauksissa mainittiin osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, arviointiosaaminen sekä tutkinnon perusteiden oikeanlainen tulkinta. Myös ajantasaisen lainsäädännön ja ohjeistusten hallinta sekä niiden jalkauttaminen opetuksen arkeen nousivat esiin. Lisäksi hallinnollisten järjestelmien käytössä tunnistettiin jonkin verran kehittämistarpeita.
Myös digipedagogiikan ja teknologian hyödyntämisessä opetuksessa nähtiin kehittämistarpeita. Vastauksissa korostettiin digitaalisten taitojen ja verkkopedagogisen osaamisen vahvistamista. Lisäksi tekoälyn hyödyntäminen opetuksessa ja sen tarkoituksenmukainen käyttö tunnistettiin tärkeiksi osaamisen kehittämisen kohteiksi.
TAULUKKO 17. Opetus- ja ohjaushenkilöstön pedagogisen osaamisen kehittämiskohteita [3 ]. Lähde: Koulutuksen järjestäjien itsearviointi
Koulutuksen järjestäjiä pyydettiin kuvaamaan myös opetus‑ ja ohjaushenkilöstön työelämäosaamiseen liittyviä kehittämiskohteita. Yleisimmin esiin nousivat työelämäyhteyksien vahvistaminen ja työelämäjaksojen lisääminen (taulukko 18). Opettajien osallistumista työelämäjaksoille, työpaikkakäynneille ja yhteistyöhön työelämän kanssa pidettiin keskeisenä keinona osaamisen kehittämisessä. Lisäksi tärkeänä nähtiin ajan tasalla pysyminen työelämän tarpeista ja toimintaympäristön muutoksista. Vastauksissa korostui tarve seurata maatalousalan kehitystä, työelämän vaatimuksia sekä vastuullisuuteen ja ilmastoon liittyviä kysymyksiä.
Kehittämistarpeita tunnistettiin myös uusien teknologioiden hallinnassa. Lisäksi kehitettävää arvioitiin olevan yleisesti työelämälähtöisessä osaamisessa ja käytännön ammattitaidon vahvistamisessa. Kehittämistarpeina mainittiin muun muassa käytännön työn osaaminen, yrittäjyyden arjen tuntemus, alakohtainen erityisosaaminen sekä kyky ymmärtää työelämän käytäntöjä ja toimintaympäristöä. Yksittäisissä vastauksissa tuotiin esiin myös tarve hyödyntää nykyistä paremmin erilaisia kouluttautumismahdollisuuksia, kuten alan koulutuksia ja webinaareja. Näiden nähtiin tukevan työelämäosaamisen ajantasaisuutta ja jatkuvaa kehittämistä.
TAULUKKO 18. Opetus- ja ohjaushenkilöstön työelämäosaamisen kehittämiskohteita [4 ]. Lähde: Koulutuksen järjestäjien itsearviointi
Työpaikkaohjaajien osaamisen kehittämisen kohteet
Koulutuksen järjestäjiä pyydettiin itsearvioinnissa kuvaamaan myös työpaikkaohjaajien osaamisen kehittämiskohteita. Yleisimmiksi kehittämistarpeiksi nousivat arviointiosaamisen vahvistaminen sekä tutkinnon perusteiden sisältöjen ja ammattitaitovaatimusten parempi tuntemus (taulukko 19). Lisäksi kehittämistarpeita tunnistettiin ohjausosaamisessa ja palautteen antamisessa. Vastauksissa mainittiin tarve vahvistaa suunnitelmallista ohjausta, opiskelijan perehdytystä työtehtäviin sekä jatkuvan palautteen antamista. Tärkeinä kehittämiskohteina nähtiin myös työpaikkaohjaajien roolien ja vastuiden selkeyttäminen sekä opiskelijan tavoitteista sopiminen.
Kehitettävää nähtiin myös erityistä tukea tarvitsevien ja erilaisten opiskelijoiden ohjaamisessa ja kohtaamisessa sekä opiskelijoiden yksilöllisten tarpeiden tunnistamisessa. Lisäksi muutamissa vastauksissa tuotiin esiin tarve lisätä osallistumista työpaikkaohjaajakoulutuksiin sekä kehittää perehdytystä esimerkiksi lyhyiden koulutusten ja verkkototeutusten avulla. Koulutusten saavutettavuutta, osallistujien motivointia ja työpaikkaohjaajien sitoutumista osaamisen kehittämiseen pidettiin keskeisinä tekijöinä.
TAULUKKO 19. Työpaikkaohjaajien osaamisen kehittämiskohteita [5 ]. Lähde: Koulutuksen järjestäjien itsearviointi
Hyviä toimintatapoja opetus- ja ohjaushenkilöstön sekä työpaikkaohjaajien osaamisen kehittämisessä
Koulutuksen järjestäjiä pyydettiin kuvaamaan käytössään olevia hyviä toimintatapoja, joita ne hyödyntävät opetus- ja ohjaushenkilöstön sekä työpaikkaohjaajien osaamisen kehittämisessä.
Järjestäjät nostivat yleisimmin esiin erilaiset sisäiset ja ulkoiset koulutukset, tilaisuudet ja tapahtumat keskeisinä keinoina opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamisen kehittämisessä (taulukko 20). Esimerkkeinä mainittiin osallistuminen täydennyskoulutuksiin, alan messuille ja verkostotapaamisiin. Lisäksi säännöllinen työelämäyhteistyö, työpaikkakäynnit näyttöjen ja työelämässä oppimisen yhteydessä sekä opettajien työelämäjaksot nähtiin tärkeinä keinoina ylläpitää ja kehittää osaamista sekä pysyä ajan tasalla alan muutoksista.
Tärkeinä osaamisen kehittämisen keinoina pidettiin myös osaamisen ja hyvien käytäntöjen jakamista kollegoiden kesken, vertaismentorointia, tiimityöskentelyä, yhteiskehittämistä sekä yhteisiä keskusteluja arjen työtilanteissa.
TAULUKKO 20. Koulutuksen järjestäjien hyviä toimintatapoja opettajien osaamisen kehittämisessä [6 ]. Lähde: Koulutuksen järjestäjien itsearviointi
Työpaikkaohjaajien osaamisen kehittämisen hyvänä toimintatapana mainittiin yleisimmin työpaikkaohjaajakoulutukset ja perehdytykset, joita toteutetaan sekä lähi- että verkkokoulutuksina (taulukko 21). Toimivina keinoina työpaikkaohjaajien osaamisen kehittämisessä pidettiin myös säännöllistä yhteydenpitoa työpaikkoihin sekä opettajien ja työpaikkaohjaajien välisiä keskusteluja. Lisäksi yleisenä käytäntönä mainittiin henkilökohtainen perehdytys tutkinnon perusteisiin, ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin työelämässä oppimisen jakson alussa sekä työpaikkakäyntien ja arviointitilaisuuksien yhteydessä.
TAULUKKO 21. Koulutuksen järjestäjien hyviä toimintatapoja työpaikkaohjaajien osaamisen kehittämisessä [7 ]. Lähde: Koulutuksen järjestäjien itsearviointi
-
1:
Pt, at ja eat: kysymykseen vastanneita 9, kaikkien mainintojen N = 9
-
2:
Pt, at ja eat: kysymykseen vastanneita 11, kaikkien mainintojen N = 11
-
3:
Pt: Kysymykseen vastanneita 27, At ja Eat: Kysymykseen vastanneita 13
-
4:
Pt: Kysymykseen vastanneita 27, At ja Eat: Kysymykseen vastanneita 13
-
5:
Pt: kysymykseen vastanneita 23, At ja Eat: kysymykseen vastanneita 12
-
6:
Pt: Kysymykseen vastanneita 27, At ja Eat: Kysymykseen vastanneita 13
-
7:
pt: Kysymykseen vastanneita 26, At ja Eat: Kysymykseen vastanneita 12