5.4 Opintojen läpäisy, tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja jatko-opintovalmiudet koulutuksen järjestäjien, työelämän edustajien ja opiskelijoiden arvioimana
Seuraavaksi tarkastellaan maatalousalan tutkintojen opintojen läpäisyä, valmistuneiden työllistymistä sekä jatko-opintovalmiuksia. Luvussa kuvataan opintojen etenemistä ja keskeyttämistä, valmistuneiden sijoittumista työelämään sekä työllistymistä edistäviä ja vaikeuttavia tekijöitä. Lisäksi tarkastellaan opiskelijoiden näkemyksiä omista työllistymismahdollisuuksistaan sekä tutkinnon suorittaneiden valmiuksia ja suunnitelmia jatko-opintoihin.
Keskeisiä tuloksia
Opintojen läpäisy
- Maatalousalan perustutkinnon vuonna 2022 aloittaneista 61 % suoritti tutkinnon kolmessa vuodessa. Ammatilliset opinnot oli keskeyttänyt kokonaan vajaa viidesosa (16 %) opiskelijoista. Alaikäisenä opintonsa aloittaneet valmistuivat useammin kuin täysi-ikäisenä aloittaneet. Myös ruotsinkielisten opiskelijoiden opintojen läpäisy oli parempaa kuin muiden kieliryhmien.
- Maatalousalan ammattitutkinnon vuonna 2023 aloittaneista vajaa puolet (44 %) oli suorittanut tutkinnon kahdessa vuodessa. Ammatilliset opinnot oli keskeyttänyt 17 % opiskelijoista.
Työllistyminen
- Maatalousalan perustutkinnon vuonna 2021 suorittaneista 71 prosenttia oli päätoimisia työllisiä tai työllisiä opiskelijoita kolme vuotta valmistumisensa jälkeen. Työttömänä oli 11 prosenttia vuonna 2021 valmistuneista.
- Maatalousalan perustutkinnon suorittaneiden työllisyystilanne pysyi melko vakaana vuodesta 2020 vuoteen 2024.
- Koulutuksen järjestäjien mukaan perustutkinnosta valmistuvien työllistymistä edistävät erityisesti työelämässä oppiminen, käytännön ammatillinen osaaminen sekä työelämätaidot.
- Ammatti- ja erikoisammattitutkinnosta valmistuvien työllistymistä nähtiin edistävän erityisesti työelämässä kiinni oleminen jo opintojen aikana. Lisäksi työllistymistä tukevat vahva käytännön ammattitaito ja erikoisosaaminen sekä yrittäjähenkisyys, oma aloitteisuus ja motivaatio oman osaamisen kehittämiseen.
- Perustutkinnosta valmistuvien työllistymistä eniten vaikeuttaviksi tekijöiksi arvioitiin puutteet työelämätaidoissa, elämänhallinnassa ja henkilökohtaisissa valmiuksissa. Myös ammatti- ja erikoisammattitutkinnosta valmistuvien työllistymistä nähtiin vaikeuttavan etenkin henkilökohtaiseen elämäntilanteeseen ja asenteisiin liittyvät tekijät.
Jatko-opintovalmiudet
- Vajaa puolet koulutuksen järjestäjistä arvioi, että maatalousalan perus- ja ammattitutkinnon suorittaneilla on riittävät valmiudet korkeakouluopintoihin.
- Järjestäjien mukaan valmistuvien jatko-opintovalmiudet vaihtelevat huomattavasti opiskelijoiden välillä.
- Jatko-opintovalmiuksia heikentävät erityisesti erityisen tuen tarpeet, oppimisvaikeudet sekä puutteelliset opiskelutaidot. Lisäksi haasteita aiheuttavat puutteet matematiikassa ja luonnontieteellisessä osaamisessa sekä yleisessä teoreettisessa ajattelussa.
Opintojen läpäisy
Opintojen läpäisyä tarkastellaan niiden opiskelijoiden osalta, joiden tavoitteena oli koko tutkinnon suorittaminen. Vuonna 2022 maatalousalan perustutkinnon opinnot aloittaneista opiskelijoista [1 ] 61 prosenttia oli kolme vuotta myöhemmin suorittanut kyseisen tutkinnon ja 13 prosentilla oli opinnot kesken. Kaksi prosenttia opiskelijoista oli vaihtanut toiseen ammatilliseen tutkintoon ja suorittanut sen loppuun ja 6 prosentilla oli toisen ammatillisen tutkinnon suorittaminen kesken. Ammatillisen koulutuksen oli keskeyttänyt 16 prosenttia opiskelijoista. (Vipunen 2026e.)
Iän mukaan tarkasteltaessa opiskelijat, jotka olivat aloittaneet maatalousalan perustutkinnon opintonsa alle 18-vuotiaina, olivat myös kolmen vuoden sisällä aloituksesta valmistuneet useammin kuin täysi-ikäisinä aloittaneet opiskelijat. Kaksi kolmasosaa (68 %) alle 18-vuotiaana opintonsa aloittaneista oli valmistunut kolmen vuoden sisällä aloituksesta. Keskeyttäneiden osuus tässä ikäryhmässä oli alle kymmenesosa (9 %). Täysi-ikäisenä opintonsa aloittaneista reilu puolet (53 %) oli valmistunut ja neljäsosa (25 %) keskeyttänyt opinnot kokonaan. (Vipunen 2026e.)
Miehistä kaksi kolmasosaa (68 %) ja naisista 57 prosenttia oli valmistunut kolmen vuoden sisällä opintojen aloittamisesta. Keskeyttämisen suhteen ei ollut juurikaan eroa sukupuolten välillä. Miehistä 15 prosenttia ja naisista 17 prosenttia oli keskeyttänyt opinnot. Opintojen läpäisy oli parasta niillä, jotka puhuivat äidinkielenään ruotsia (86 %). (Vipunen 2026e.)
Äidinkielenään suomea puhuvista 59 prosenttia ja muunkielisistä 57 prosenttia oli suorittanut opinnot enintään kolmessa vuodessa. Suomenkielisistä opiskelijoista 17 prosenttia ja muunkielisistä 21 prosenttia oli keskeyttänyt opinnot. Ruotsinkielisillä opiskelijoilla keskeyttäneiden osuus oli vain 7 prosenttia. (Vipunen 2026e.)
Maatalousalan ammattitutkintoa alkoi vuonna 2023 suorittaa yhteensä 108 opiskelijaa. Kaksi vuotta opintojen aloituksen jälkeen (2025) näistä opiskelijoista vajaa puolet (44 %) oli suorittanut kyseisen tutkinnon. Kolmasosa (33 %) jatkoi maatalousalan ammattitutkinnon opintoja ja 17 prosenttia opiskelijoista oli keskeyttänyt ammatilliset opinnot. Miehistä reilu kolmasosa (35 %) ja naisista yli puolet (56 %) oli valmistunut kahden vuoden sisällä opintojen aloittamisesta. Miehistä 40 prosentilla ja naisista 25 prosentilla opinnot olivat vielä kesken. Miehistä viidesosa (20 %) ja naisista reilu kymmenesosa (13 %) oli keskeyttänyt opinnot. (Vipunen 2026e.)
Maatalousalan erikoisammattitutkintoa alkoi vuonna 2023 suorittaa 18 opiskelijaa, joista yhdeksän oli kaksi vuotta myöhemmin suorittanut kyseisen tutkinnon. Tutkinnon suorittaminen oli kesken kuudella opiskelijalla ja yksittäiset opiskelijat (1–4) olivat keskeyttäneet ammatilliset opinnot. (Vipunen 2026e.) [2 ]
Amisbarometriin (2024) vastanneista maatalousalan perustutkinnon opiskelijoista (N = 255) lähes kaikki (95 %) uskoivat valmistuvansa nykyisistä opinnoistaan. Muutamat opiskelijat (3 %) olivat suunnitelleet opiskelualan vaihtoa. Yksittäiset opiskelijat olivat harkinneet oppilaitoksen vaihtoa tai opintojen keskeyttämistä. Ammattitutkinnon opiskelijoista (N = 78) kahta opiskelijaa lukuun ottamatta kaikki uskoivat valmistuvansa nykyisistä opinnoistaan. Amisbarometrissä kysyttiin myös, onko jokin asia hidastanut opiskelijoiden opintojen etenemistä. Perustutkinnon opiskelijoista 35 prosenttia ja ammattitutkinnon opiskelijoista 37 prosenttia koki, ettei mikään ollut hidastanut opintoja. Yleisimmät syyt opintojen hidastumiselle olivat molemmissa tutkinnoissa mielenterveysongelmat (pt 26 %; at 23 %), uupumus (pt 26 %, at 21 %) sekä oma asenne ja motivaatio opiskeluun (pt 22 %; at 18 %) (taulukko 24). Perustutkinnon osalta myös oppimis- ja keskittymisvaikeudet nousivat esiin viidesosassa (21 %) vastauksista.
TAULUKKO 24. Opiskelijoiden kokemia syitä opintojen hidastumiselle [3 ]. Lähde: Amisbarometri 2024
Tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja sitä edistävät ja vaikeuttavat tekijät
Seuraavaksi tarkastellaan tutkinnon suorittaneiden työllistymistä tilastotietojen ja valmistuneiden kyselyn perusteella. Lisäksi kuvataan koulutuksen järjestäjien ja työelämän arvioita työllistymistä edistävistä ja vaikeuttavista tekijöistä. Maatalousalan ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittaneiden sijoittumista ei tarkasteltu Vipusen tietojen perusteella opiskelijamäärien vähäisyyden vuoksi.
Opiskelijapalautteen mukaan enemmistö maatalousalan perus- ja ammattitutkinnon opiskelijoista (pt 66 %, at 79 %) oli sitä mieltä, että he saivat riittävästi ohjausta jatkosuunnitelmaan, joka liittyi työelämään ja / tai jatko-opintoihin (kuvio 51). Perustutkinnon opiskelijoista kuitenkin reilu kolmannes (34 %) ja ammattitutkinnon opiskelijoista reilu viidesosa (21 %) arvioi, ettei ollut saanut riittävästi tai oli saanut vain osittain tällaista ohjausta. Kokemuksissa jatko-ohjauksen riittävyydestä oli eroja koulutuksen järjestäjien välillä erityisesti ammattitutkinnossa (ka. at 2,9–4,4; pt 3,4–4,6 [4 ]).
Amisbarometriin vastanneista maatalousalan perustutkinto-opiskelijoista (N = 254) enemmistö (69 %) koki saaneensa opettajilta riittävästi tietoa työelämästä ja työpaikoista. Tyytymättömiä tiedon määrään oli 14 % opiskelijoista. Ammattitutkinto-opiskelijoista (N = 79) 64 % arvioi saaneensa riittävästi tietoa työelämästä ja työpaikoista, ja tyytymättömien osuus oli 8 %.
Maatalousalan perustutkinnon suorittaneiden työllistyminen Vipusen tietojen ja valmistuneiden kyselyn mukaan
Maatalousalan perustutkinnon vuonna 2023 suorittaneista vajaa kaksi kolmasosaa (63 %) oli päätoimisia työllisiä tai työllisiä opiskelijoita vuonna 2024 eli vuosi valmistumisensa jälkeen (kuvio 52). Työttömänä oli noin 13 prosenttia vuonna 2023 valmistuneista. Vuonna 2024 kolme vuotta aiemmin eli vuonna 2021 maatalousalan perustutkinnon suorittaneista päätoimisia työllisiä tai työllisiä opiskelijoita oli 71 prosenttia. Työttömänä oli 11 prosenttia vuonna 2021 valmistuneista. Maatalousalan perustutkinnon suorittaneiden työllisyystilanne pysyi melko samana vuodesta 2020 vuoteen 2024.
Vuosina 2020–2024 vuotta aiemmin maatalousalan perustutkinnosta valmistuneista 10–12 % oli päätoimisia opiskelijoita. Kolme vuotta aiemmin valmistuneiden ryhmässä päätoimisten opiskelijoiden osuus oli samaa luokkaa. (Vipunen 2026f.)
Arvioinnin osana toteutetussa maatalousalan tutkinnoista vuosina 2023–2025 valmistuneille suunnatussa kyselyssä tiedusteltiin valmistuneiden tilannetta heti valmistumisen jälkeen sekä vastaushetkellä keväällä 2026. Erikoisammattitutkinnon tuloksia ei tarkastella vastausten vähäisen määrän vuoksi.
Kyselyn mukaan maatalousalan perustutkinnosta valmistuneista vastaajista (n = 174) reilu puolet (59 %, n = 103) oli heti valmistumisensa jälkeen työelämässä joko työllistyneenä työssäoppimispaikkaansa, muuhun työpaikkaan tai toimien yrittäjänä. Yli kymmenesosa vastaajista (13 %, n = 23) oli työelämän ulkopuolella, mutta teki joitakin työtehtäviä tai toimeksiantoja. Reilu neljäsosa (28 %, n = 48) oli yhtäjaksoisesti työelämän ulkopuolella esimerkiksi työttömänä, vanhempainvapaalla tai päätoimisena opiskelijana.
Vastaushetkellä keväällä 2026 maatalousalan perustutkinnosta valmistuneista vastaajista (n = 174) hieman yli puolet (51 %, n = 88) oli työelämässä joko toisen palveluksessa tai yrittäjänä. Noin neljäsosa (26 %, n = 45) opiskeli tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Työttömänä työnhakijana oli vajaa viidesosa (18 %, n = 32) vastaajista, ja noin viisi prosenttia vastaajista (n = 9) oli perhevapaalla tai muutoin työelämän ulkopuolella.
Maatalousalan ammattitutkinnosta valmistuneista 21 vastaajasta 17 oli heti valmistumisensa jälkeen työelämässä joko työllistyneenä työssäoppimispaikkaansa, muuhun työpaikkaan tai toimien yrittäjänä. Kolme oli työelämän ulkopuolella, mutta teki joitakin työtehtäviä tai toimeksiantoja. Yksi vastaaja oli yhtäjaksoisesti työelämän ulkopuolella esimerkiksi työttömänä, vanhempainvapaalla tai päätoimisena opiskelijana. Vastaushetkellä keväällä 2026 lähes kaikki ammattitutkinnosta valmistuneet vastaajat olivat työelämässä joko toisen palveluksessa tai yrittäjinä.
Työllistymistä edistäviä ja vaikeuttavia tekijöitä koulutuksen järjestäjien ja työelämän arvioimana
Koulutuksen järjestäjien itsearvioinnissa koulutuksen järjestäjiä pyydettiin arvioimaan valmistuneiden työllistymistä edistäviä ja vaikeuttavia tekijöitä. Perustutkinnosta valmistuvien työllistymistä edistävinä tekijöinä korostuivat erityisesti työelämässä oppiminen, käytännön ammatillinen osaaminen sekä työelämätaidot (taulukko 25). Työelämässä oppimisen nähtiin tukevan työllistymistä tarjoamalla aitoa työkokemusta, työelämäkontakteja ja mahdollisuuksia työllistyä harjoittelupaikkaan. Työllistymistä edistävinä tekijöinä pidettiin myös monipuolista käytännön osaamista, nykyaikaisen teknologian ja koneiden käyttötaitoa sekä eläintenhoitoon liittyvää osaamista. Lisäksi työelämän pelisääntöjen tuntemus, oma-aloitteisuus, ahkeruus, luotettavuus ja motivaatio nähtiin tärkeinä työllistymistä tukevina tekijöinä. Myös yrittäjähenkisyys, sisäinen yrittäjyysasenne ja mahdollisuus oman yrityksen perustamiseen arvioitiin työllistymistä edistäviksi tekijöiksi.
Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista valmistuvien työllistymistä arvioitiin edistävän erityisesti työelämässä kiinni oleminen jo opintojen aikana (53 % maininnoista) [5 ]. Oppisopimuskoulutuksen ja työelämäjaksojen nähtiin tukevan työllistymistä, sillä monilla opiskelijoilla työpaikka tai yritystoiminta on tiedossa jo ennen valmistumista. Lisäksi työllistymistä arvioitiin edistävän vahva käytännön ammattitaito ja erikoisosaaminen sekä yrittäjähenkisyys, oma-aloitteisuus ja motivaatio oman osaamisen kehittämiseen (kumpikin 24 % maininnoista).
Perustutkinnosta valmistuvien työllistymistä vaikeuttaviksi tekijöiksi arvioitiin erityisesti puutteet työelämätaidoissa, elämänhallinnassa ja henkilökohtaisissa valmiuksissa (53 % maininnoista) [6 ]. Vastauksissa korostuivat muun muassa heikot sosiaaliset taidot, oma-aloitteisuuden puute, sitoutumisen vaikeudet sekä työhön ja työaikoihin liittyvät asenteet. Lisäksi terveydelliset haasteet, erityisen tuen tarpeet, nepsy-haasteet ja psykososiaalinen kuormittuneisuus mainittiin työelämään kiinnittymistä vaikeuttavina tekijöinä.
Työllistymistä vaikeuttaviksi arvioitiin myös työmarkkinoihin ja toimintaympäristöön liittyvät rakenteelliset tekijät (31 % maininnoista), kuten maatalousalan kausiluonteisuus, työpaikkojen vähäinen määrä tietyillä alueilla sekä yritysten rajalliset mahdollisuudet palkata työntekijöitä. Lisäksi liikkumiseen liittyvät rajoitteet, kuten ajokortin tai auton puute sekä pitkät välimatkat, nousivat esiin työllistymisen esteinä (16 % maininnoista).
Ammatti‑ ja erikoisammattitutkinnosta valmistuvien osalta järjestäjät toivat usein esiin, että tutkinnon suorittaneet ovat jo työelämässä tai toimivat yrittäjinä (46 % maininnoista) [7 ]. Työllistymistä vaikeuttaviksi tekijöiksi arvioitiin perustutkinnon tavoin henkilökohtaiseen elämäntilanteeseen ja asenteisiin liittyvät tekijät (38 % maininnoista), kuten terveys- ja jaksamishaasteet, elämänhallinnan puutteet, heikko sitoutuminen sekä passiivinen tai joustamaton asenne. Lisäksi työn kausiluonteisuus, muuttovalmiuteen ja liikkumiseen liittyvät haasteet sekä työnantajien heikko taloudellinen tilanne nähtiin työllistymistä vaikeuttavina tekijöinä (15 % maininnoista).
Suurin osa (75–76 %) kansalliseen työelämäpalautteeseen vastanneista työpaikoista arvioi, että voisi rekrytointitilanteessa palkata yhteistyöoppilaitoksesta valmistuneen maatalousalan perustutkinnon tai ammattitutkinnon suorittaneen opiskelijan. Noin 7–8 % työpaikoista oli tästä eri mieltä. Perustutkinnon osalta työpaikkojen näkemyksissä oli jonkin verran vaihtelua koulutuksen järjestäjien välillä (ka. 3,5–4,6). Ammattitutkinnon osalta järjestäjäkohtaisia keskiarvoja ei tarkasteltu vastaajien vähäisen määrän vuoksi.
TAULUKKO 25. Maatalousalan perustutkinnosta valmistuvien opiskelijoiden työllistymistä edistäviä tekijöitä koulutuksen järjestäjien ja työelämän edustajien arvioimana [8 ]. Lähde: Koulutuksen järjestäjien itsearviointi
Opiskelijoiden näkemyksiä työllistymisestä
Amisbarometriin vastanneista maatalousalan perus- ja ammattitutkinnon opiskelijoista kolme neljäsosaa (pt 74 %; at 73 %) arvioi ammattitaitonsa ja osaamisensa tarpeeksi hyviksi työelämään (kuvio 53). Hieman pienempi osa (pt 66 %; at 62 %) opiskelijoista arvioi kielitaitonsa tarpeeksi hyväksi työelämään. Noin kuudesosa (pt 16 %; at 18 %) opiskelijoista arvioi kielitaitonsa puutteelliseksi.
Enemmistö (76 %) Amisbarometriin vastanneista maatalousalan perus- tai ammattitutkintoa suorittavista piti todennäköisenä, että he saavat valmistumisensa jälkeen oman alansa töitä (kuvio 54). Yhtä suuri osa arvioi löytävänsä mielekästä työtä valmistumisensa jälkeen. Pysyvän työpaikan uskoi löytävänsä reilu puolet (53 %) perustutkinnon opiskelijoista ja 61 prosenttia ammattitutkinnon opiskelijoista. Pitkäaikaista työttömyyttä piti todennäköisenä vain harva vastaaja (6–8 %). Reilu puolet (56–57 %) kummankin tutkinnon opiskelijoista piti valmistumisen jälkeistä alanvaihtoa epätodennäköisenä. Valtaosa (78–79 %) opintojensa aikana työelämässä oppimassa olleista maatalousalan perus- ja ammattitutkinnon opiskelijoista [9 ] arvioi työelämässä oppimisen auttavan heitä työllistymään oman alansa työtehtäviin. Vain yksittäiset (3–4 %) opiskelijat arvioivat, ettei työelämässä oppimisesta ole apua työllistymisessä. Vajaa viidesosa (18 %) ei osannut arvioida sen hyödyllisyyttä.
Tutkinnon suorittaneiden jatko-opintovalmiudet koulutuksen järjestäjien ja opiskelijoiden arvioimina
Vajaa puolet koulutuksen järjestäjistä arvioi, että maatalousalan perus- ja ammattitutkinnon suorittaneilla on riittävät valmiudet korkeakouluopintoihin (pt 48 %, at 45 %) (kuvio 55).
Koulutuksen järjestäjät perustelivat vastauksissaan tutkinnon suorittaneiden jatko‑opintovalmiuksia korkeakouluopintoihin [10 ]. Yleisimmin tuotiin esiin, että perustutkinnosta valmistuvien opiskelijoiden valmiudet vaihtelevat merkittävästi (30 % maininnoista). Osalla opiskelijoista on hyvät edellytykset jatkaa opintoja ja he menestyvät korkeakouluopinnoissa, kun taas osalla valmiudet eivät ole riittäviä. Valmiuksiin vaikuttavat erityisesti erityisen tuen tarpeet, oppimisvaikeudet sekä puutteelliset opiskelutaidot. Lisäksi haasteita aiheuttavat puutteet matematiikassa ja luonnontieteellisessä osaamisessa sekä yleisessä teoreettisessa ajattelussa (24 % maininnoista).
Vastauksissa korostuivat myös opiskelijoiden erilaiset tavoitteet ja koulutusvalinnat (24 % maininnoista). Ammatilliseen koulutukseen hakeutuvat opiskelijat suuntautuvat usein suoraan työelämään, eikä jatko‑opintoihin hakeutuminen ole ensisijainen tavoite. Osa opiskelijoista ei ole kiinnostunut jatko‑opinnoista, kun taas toisilla on selkeä tavoite hakeutua korkeakouluun. Tämä näkyy myös valinnoissa ja panostuksessa opintojen aikana.
Riittäviä jatko‑opintovalmiuksia perusteltiin usein myös koulutusrakenteilla, jotka tukevat siirtymistä jatko‑opintoihin (21 % maininnoista). Tällaisia ovat esimerkiksi väyläopinnot, kaksoistutkinto sekä yhteistyö ammattikorkeakoulujen kanssa. Näiden nähdään vahvistavan opiskelijoiden valmiuksia ja helpottavan siirtymistä korkeakouluopintoihin. Vuosittain osa opiskelijoista hyödyntää näitä mahdollisuuksia ja siirtyy onnistuneesti jatko‑opintoihin. Lisäksi opiskelijan oma asenne, motivaatio ja halu kehittää osaamistaan nähtiin keskeisinä jatko‑opintovalmiuksien toteutumista tukevina tekijöinä.
Ammatti‑ ja erikoisammattitutkinnoista valmistuvien jatko‑opintovalmiuksien riittävyyttä perusteltiin usein sillä, että osalla opiskelijoista on jo aiempia tutkintoja tai jopa korkeakoulututkinto (36 % maininnoista). [11 ] Jatko‑opinnoissa haasteita aiheuttavat puutteet teoriaosaamisessa ja esimerkiksi matematiikassa. Yksittäisessä vastauksessa tuotiin esille, ettei pelkkä ammattitutkinto aina tarjoa riittävää pohjaa teoreettiseen opiskeluun, ja erityisesti matematiikan ja yleisten opiskelutaitojen puutteet voivat muodostaa esteen jatko-opintoihin. Lisäksi vastauksissa tuotiin esiin, että osa opiskelijoista suuntautuu selkeästi käytännön työtehtäviin eikä ole kiinnostunut jatko‑opinnoista.
Amisbarometriin (2024) vastanneista maatalousalan perustutkinnon opiskelijoista reilu puolet (55 %) ja ammattitutkinnon opiskelijoista vajaa puolet (45 %) koki saaneensa opinto-ohjaajalta tarpeeksi tietoa ja ohjausta jatko-opintoja varten. Noin kymmenesosa opiskelijoista oli tyytymättömiä saamansa tiedon ja ohjauksen määrään (pt 10 %, at 12 %). Lisäksi 15 % perustutkinnon ja 19 % ammattitutkinnon opiskelijoista ei osannut arvioida tiedon ja ohjauksen riittävyyttä.
Yli puolet (59 %) perus- ja ammattitutkinnon opiskelijoista osasi arvioida, jatkavatko he opintojaan valmistumisensa jälkeen (taulukko 26). Perustutkinnon opiskelijoista 39 prosenttia ja ammattitutkinnon opiskelijoista 29 prosenttia suunnitteli opintojensa jatkamista joko heti valmistumisensa jälkeen tai myöhemmin. Viidesosa (20 %) perustutkinnon opiskelijoista ja vajaa kolmasosa (30 %) ammattitutkinnon opiskelijoista ei aikonut jatkaa opintojaan. Opiskelijoilta, jotka ilmoittivat aikovansa jatkaa opintojaan, kysyttiin myös mitä jatko-opintoja he aikovat suorittaa [12 ]. Suosituin vaihtoehto maatalousalan perustutkinnon opiskelijoilla oli ammattikorkeakouluopinnot (49 % maininnut, n = 48). Seuraavaksi yleisimmät vaihtoehdot olivat ammattitutkinto (37 % maininnut, n = 37) ja erikoisammattitutkinto (17 % maininnut, n = 17).
TAULUKKO 26. Maatalousalan perus- ja ammattitutkinnon opiskelijoiden jatko-opintosuunnitelmat. Lähde: Amisbarometri
Valmistuneilta selvitettiin avoimella kysymyksellä, millaisia taitoja he olisivat toivoneet oppineensa koulutuksessa enemmän, jotta jatko-opintoihin siirtyminen ja siellä pärjääminen olisi ollut sujuvampaa. Kysymykseen vastasi 22 perustutkinnon ja 8 ammattitutkinnon suorittanutta.
Perustutkinnosta valmistuneiden vastauksissa korostui erityisesti tarve vahvemmalle teoreettiselle pohjalle sekä yleisten akateemisten taitojen kehittämiselle. Useat valmistuneet kokivat, että jatko-opintoihin siirtymistä tai siellä pärjäämistä olisi helpottanut, jos koulutuksessa olisi saanut enemmän valmiuksia kirjoittamiseen, raportointiin ja matematiikkaan. Lisäksi yksittäisissä vastauksissa nostettiin esiin tarve lisäopetukselle tietotekniikassa, lähteiden käytössä sekä esiintymis- ja ryhmätyötaidoissa.
Vastauksissa nousi esiin myös jatko-opintoihin ohjauksen riittämättömyys. Valmistuneet toivoivat enemmän tietoa jatko-opintomahdollisuuksista, hakureiteistä, väyläopinnoista sekä siitä, millaisiin ammatteihin omalta koulutusalalta on mahdollista edetä. Hyödyllisinä pidettiin myös esimerkkejä jatko-opintoihin siirtyneistä opiskelijoista sekä mahdollisuuksia tutustua eri oppilaitoksiin.
Lisäksi vastauksissa korostui tarve syventää käytännön ja ammatillista osaamista. Opiskelijat toivoivat enemmän opetusta esimerkiksi eläinopinnoista, anatomiasta, lannoituslaskennasta, maatilan taloudesta, konetöistä sekä työergonomiasta ja etiikasta. Yksittäiset vastaajat kaipasivat lisää konetunteja ja mahdollisuuksia kokeilla eri työtehtäviä jo peruskoulutuksen aikana.
Ammattitutkinnosta valmistuneiden vastauksista ei noussut esiin yhteisiä teemoja. Yksittäisissä vastauksissa todettiin muun muassa, etteivät jatko-opinnot ole tällä hetkellä ajankohtaisia.
-
1:
N = 1 161
-
2:
Opiskelijoiden pienen kokonaismäärän takia opintojen läpäisyä ei erikoisammattitutkinnon osalta tarkastella erikseen opiskelijoihin liittyvien taustamuuttujien suhteen.
-
3:
Kaikkien mainintojen N = 235 (pt), N = 73 (at)
-
4:
p < 0,001; η2=0,05 (koulutuksen järjestäjän vaikutus melko pieni)
-
5:
Kysymykseen vastanneita 13, kaikkien mainintojen N = 17
-
6:
Kysymykseen vastanneita 26, kaikkien mainintojen N = 32
-
7:
Kysymykseen vastanneita 13, kaikkien mainintojen N = 13
-
8:
Pt: kysymykseen vastanneita 27.
-
9:
pt: N = 125, at: N = 33
-
10:
Pt: kysymykseen vastanneita 27, kaikkien mainintojen N = 33
-
11:
At & Eat: kysymykseen vastanneita 10, kaikkien mainintojen N = 11
-
12:
Vastaajat saattoivat valita useamman vaihtoehdon. Ammattitutkinnon osalta ei raportoitu pienen vastaajamäärän vuoksi