Työelämässä oppimisen seurannassa ja ohjauksessa on parannettavaa

Työpaikat ovat keskeinen oppimisympäristö ammatillisessa koulutuksessa. Työelämässä oppimisen tavoitteena on kehittää työelämässä tarvittavia taitoja ja valmiuksia sekä edistää opiskelijoiden työllistymistä. Maatalousalan perustutkinto-opiskelijat opiskelevat työelämässä useimmiten koulutussopimuksella, kun taas ammattitutkinto-opiskelijat suorittavat opintojaan tavallisimmin oppisopimuksella. Opiskelijat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä mahdollisuuksiinsa oppia työpaikoilla ja kokevat työelämässä oppimisen merkitykselliseksi ammatillisen osaamisensa kehittymisen kannalta.

Koulutuksen järjestäjillä on parannettavaa erityisesti perustutkinto-opiskelijoiden työelämässä oppimisen aikaisessa ohjauksessa ja tuessa sekä osaamisen kehittymisen seurannassa. Noin kolmasosa koulutuksen järjestäjistä arvioi näiden toteutuvan enintään kohtalaisesti. Myös osa työpaikkaohjaajista kaipaa oppilaitoksilta enemmän tukea opiskelijoiden ohjaamiseen ja osaamisen kehittymisen seurantaan. Lisäksi osa opiskelijoista oli tyytymättömiä opettajien ja työpaikkaohjaajien väliseen yhteistyöhön opintojen järjestämisessä.

Onnistuneen ja tavoitteita vastaavan työelämässä oppimisen edellytyksiä ovat jaksojen huolellinen suunnittelu ja työpaikkaohjaajien riittävä osaaminen. Useilla koulutuksen järjestäjillä työelämän edustajien osallistuminen HOKSin laadintaan työelämässä oppimisen osalta toteutui enintään kohtalaisesti. Oppilaitokset eivät myöskään aina varmista, että työpaikkaohjaajat tuntevat opiskelijoiden työelämässä oppimisen tavoitteet. Lisäksi perustutkinnossa useilla järjestäjillä on kehitettävää työpaikkaohjaajien ohjaus- ja arviointiosaamisen varmistamisessa ja kehittämisessä. Ohjaus- ja arviointiosaamisen ohella vahvistettavaa on tutkinnon perusteiden sisältöjen ja ammattitaitovaatimusten tuntemuksessa sekä erityistä tukea tarvitsevien ja muiden erilaisten opiskelijoiden ohjaamisessa.

Kehittämissuositus

Koulutuksen järjestäjien tulee varmistaa riittävä ohjaus ja tuki työelämässä oppimisen aikana sekä työpaikkaohjaajien valmiudet opiskelijoiden ohjaamiseen.

Työelämässä oppiminen on merkittävä osa ammatillisen koulutuksen opiskelijan opintopolkua, joten sen laadukas toteuttaminen on tärkeää opiskelijoiden osaamisen kehittymisen kannalta. Työelämässä oppimisen tavoitteista, sisällöistä ja työtehtävistä tulee sopia yhdessä opettajan, opiskelijan ja työelämän edustajien kanssa ennen jakson alkamista. Sovitut tavoitteet tulee kirjata opiskelijan HOKSiin sekä tarvittaessa koulutus- tai oppisopimukseen. Työelämässä oppimisen suunnittelussa ja toteutuksessa on lisäksi huomioitava maatalousalan erityispiirteet, kuten kasvukauden ajoittuminen, työn kausiluonteisuus ja yksinyrittäjyyden yleisyys.

Koulutuksen järjestäjien tulee varmistaa, että opiskelijat saavat työpaikoilla riittävästi tarpeidensa mukaista ohjausta ja tukea. Perustutkintokoulutuksessa opettajan rooli työelämässä oppimisen seurannassa, ohjauksessa ja työpaikkaohjaajien tukemisessa korostuu, sillä alalla on melko paljon erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita ja työpaikkaohjaajien mahdollisuudet ohjaukseen voivat olla rajalliset heidän toimiessaan usein yksinyrittäjinä. Koulutuksen järjestäjien tulee huolehtia siitä, että opettajilla on riittävät edellytykset työelämässä oppimisen seurantaan ja ohjaukseen. Tämä edellyttää työelämässä oppimisen ohjauksen huomioimista lukuvuosi- ja työaikasuunnittelussa sekä työtehtävien järjestämistä siten, että opettajilla on riittävästi aikaa tukea opiskelijoita ja työpaikkaohjaajia työelämässä oppimisen aikana. 

Työelämässä oppimisen laadun ja yhdenmukaisen toteutumisen vahvistamiseksi koulutuksen järjestäjien olisi tärkeää laatia opetushenkilöstölle selkeät toimintatavat ja ohjeet työpaikalla tapahtuvan ohjauksen toteuttamisesta sekä seurata niiden toteutumista. 

Työelämässä oppimisen laadun varmistaminen edellyttää myös, että työpaikkaohjaajilla on riittävä ohjaus- ja arviointiosaaminen. Ammattitaitovaatimusten ja arviointikriteerien hyvä tuntemus selkeyttää ja jäsentää ohjausta, tukee tutkinnon tavoitteiden mukaisen osaamisen hankkimista työpaikalla sekä edistää arvioinnin luotettavuutta ja yhdenmukaisuutta. Oppilaitosten lisäksi myös työpaikkaohjaajien tulee tiedostaa oma roolinsa ja vastuunsa opiskelijoiden ohjaamisessa sekä osaamisen arvioinnissa.

Työpaikkaohjaajien ohjaus- ja arviointiosaamista voidaan vahvistaa esimerkiksi lähi- ja verkkokoulutuksilla, henkilökohtaisella perehdytyksellä sekä säännöllisellä yhteydenpidolla oppilaitoksen ja työpaikan välillä. Koulutuksen järjestäjiä kannustetaan myös yhteistyöhön työpaikkaohjaajakoulutusten kehittämisessä, toteuttamisessa ja hyvien käytäntöjen jakamisessa. Yhteistyö tukee koulutusten sisältöjen ja toimintatapojen yhtenäistämistä sekä laadukkaan työelämässä oppimisen toteuttamista. Koulutuksen järjestäjien hyviksi arvioituja toimintatapoja työpaikkaohjaajien osaamisen kehittämiseen on koottu tämän raportin taulukkoon 19.