5.3 Maatalousalan koulutusten tuottama osaaminen koulutuksen järjestäjien, työelämän edustajien ja opiskelijoiden arvioimana
Keskeisiä tuloksia
- Maatalousalan perus- ja ammattitutkinnosta valmistuvien osaamisen keskeisiä vahvuuksia ovat koulutuksen järjestäjien mukaan ammatin perustaidot, kuten alan keskeisten koneiden, laitteiden ja työvälineiden hallinta sekä työelämätaidot ja yrittäjyysosaaminen. Samat taidot nousivat esiin myös keskeisimpinä osaamisen kehittämisen kohteina.
- Valtaosa opiskelijoista oli tyytyväisiä saamaansa koulutukseen ja koki saaneensa koulutuksen aikana osaamista ja ammattitaitoa, jota pystyy hyödyntämään.
- Maatalousalan perustutkinnosta valmistuneet kokivat koulutuksen kehittäneen eniten työturvallisuuteen liittyvää osaamista, oma-aloitteisuutta ja itseohjautuvuutta, työssä tarvittavien perustietojen hallintaa sekä kykyä oppia ja omaksua uutta.
- Vähiten koulutuksen koettiin kehittäneen yrityksen johtamis- ja esimiesosaamista, kansainvälisyys- ja monikulttuurisuusosaamista sekä yrittäjyysvalmiuksia ja yrittäjämäistä asennetta.
Koulutuksen järjestäjien ja työelämän edustajien yhdessä toteuttamassa itsearvioinnissa arvioitiin tutkinnosta valmistuvien opiskelijoiden osaamisen keskeisiä vahvuuksia ja kehittämistarpeita. Arviointi kohdistui sekä ammattialakohtaiseen osaamiseen että elinikäisen oppimisen avaintaitoihin. Ammattialakohtaisella osaamisella tarkoitetaan tässä arvioinnissa työprosessien suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin, työmenetelmien ja -välineiden sekä teoriatiedon hallintaan, työturvallisuuteen ja työelämätaitoihin liittyvää osaamista. Elinikäisen oppimisen avaintaitoihin kuuluvat muun muassa viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, digitaalinen osaaminen, kulttuuriosaaminen, kestävän kehityksen osaaminen, yrittäjyysosaaminen sekä matemaattinen, luonnontieteellinen ja teknologinen osaaminen.
Maatalousalan perus- ja ammattitutkinnosta valmistuvien osaamisen vahvuudet ja kehittämiskohteet ammattialakohtaisessa osaamisessa
Seuraavaksi tarkastellaan koulutuksen järjestäjien ja työelämän näkemyksiä maatalousalan perustutkinnosta valmistuneiden ammattialakohtaisen osaamisen vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Erikoisammattitutkinnon osalta tuloksia ei tarkastella niiden vähäisen määrän vuoksi.
Maatalousalan perustutkinnosta valmistuvien osaamisen keskeisimpiä vahvuuksia ovat monipuolinen alan käytännön osaaminen, joka ilmenee hyvänä alan keskeisten koneiden, laitteiden ja työvälineiden hallintana (taulukko 23). Selkeimmin esiin nousivat maatalouskoneiden ja ‑laitteiden käyttö‑ ja huoltotaidot, eläinten hoito‑ ja käsittelyosaaminen sekä arjen maatilatyöhön liittyvät kädentaidot. Lisäksi työelämätaidot ja henkilökohtaiset valmiudet nousivat yleisiksi vahvuuksiksi. Näihin lukeutuivat muun muassa oma-aloitteisuus, itsenäinen työskentely, vastuullisuus, työmoraali, ongelmanratkaisukyky sekä rohkeus tarttua uusiin tehtäviin ja oppia uutta.
Myös yrittäjyys‑ ja talousosaaminen sekä teknologinen ja digitaalinen osaaminen nousivat esiin melko yleisinä vahvuuksina. Valmistuneilla nähtiin olevan hyvät edellytykset yritystoimintaan ja maatilojen johtamiseen. Taloudellinen ajattelu, suunnitelmallisuus ja kyky tarkastella toimintaa kokonaisuutena nähtiin vahvuuksina erityisesti niillä, joilla on oma tila tai yrittäjätausta. Lisäksi vastauksissa nousivat esiin teknologinen osaaminen ja digitaaliset valmiudet, kuten automaation hyödyntäminen, tieto- ja viestintätekniset taidot sekä teknologiaan liittyvä kiinnostus.
Myös ammattitutkinnosta valmistuvien opiskelijoiden osaamisen vahvuudet painottuvat käytännön ammatilliseen osaamiseen, työelämässä toimimisen valmiuksiin ja yrittäjyysosaamiseen (taulukko 23).
Perustutkinnosta valmistuvilla arvioitiin olevan eniten kehitettävää työelämätaidoissa ja henkilökohtaisissa valmiuksissa (taulukko 23). Vastauksissa mainittiin puutteita muun muassa oma-aloitteisuudessa, itsenäisessä työskentelyssä, opiskelutaidoissa ja kyvyssä seurata ja omaksua uutta tietoa. Lisäksi yksittäisinä asioina nousivat esiin sosiaalisten taitojen, joustavuuden, työelämän todellisten vaatimusten ymmärtämisen sekä oikean työtahdin hahmottamisen haasteet.
Osalla valmistuneista nähtiin kehitettävää myös yrittäjyys‑ ja talousosaamisessa sekä ammatin käytännön osaamisessa. Kehittämistarpeita tunnistettiin muun muassa yritystoiminnan kokonaisuuden hahmottamisessa, talousosaamisessa, kannattavuus- ja rahoituslaskelmissa, maataloustukijärjestelmän ymmärtämisessä sekä verotuksessa. Ammatin käytännön osaamisessa arvioitiin olevan kehitettävää muun muassa koneiden käytössä ja eläinten ruokinnassa.
Lisäksi osalla valmistuneista arvioitiin olevan kehitettävää digitaalisessa ja teknologisessa osaamisessa sekä teoriaosaamisessa. Vastauksissa nousi esille muun muassa puutteet tuotannonseurannan, dokumentoinnin ja maatilan hallintajärjestelmien käytössä sekä robotiikkaa ja automaatiota sisältävien laitteiden hallinnassa sekä perustason digitaidoissa, kuten tiedostojen hallinnassa ja standardiohjelmien käytössä. Teoriaosaamisessa korostui tarve vahvistaa teorian soveltamista käytännön työtilanteisiin sekä yleisesti syventää teoriapohjaa. Lisäksi jonkin verran kehittämistarpeita havaittiin kestävään kehitykseen ja vastuullisuuteen liittyvässä osaamisessa, kuten ympäristövastuussa, ilmasto‑osaamisessa ja vihreään siirtymään liittyvissä kysymyksissä.
Myös ammattitutkinnosta valmistuvien osaamisen kehittämiskohteet painottuvat yrittäjyys- ja talousosaamisen, ammatin käytännön osaamisen sekä digitaalisen ja teknologisen osaamisen vahvistamiseen.Yksittäisinä kehittämiskohteina nostettiin esiin myös itsensä kehittämiseen ja jatkuvaan oppimiseen liittyvien taitojen vahvistaminen.
TAULUKKO 23. Maatalousalan perus- ja ammattitutkinnosta valmistuvien opiskelijoiden osaamisen keskeisiä vahvuuksia ja kehittämiskohteita ammattialakohtaisessa osaamisessa koulutuksen järjestäjien ja työelämän edustajien arvioimana. Lähde: Koulutuksen järjestäjien itsearviointi
Maatalousalan perus- ja ammattitutkinnoista valmistuvien elinikäisen oppimisen avaintaitojen vahvuudet ja kehittämiskohteet
Seuraavaksi tarkastellaan elinikäisen oppimisen avaintaitojen vahvuuksia ja kehittämiskohteita osaamisalueittain.
Perustutkinnosta valmistuvien viestintä- ja vuorovaikutusosaamisessa vahvuudeksi arvioitiin yleiset yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. Muutamissa vastauksissa mainittiin vahvuuksina myös suullisen viestinnän taidot. Ammattitutkinnosta valmistuvien keskeiseksi vahvuudeksi arvioitiin vuorovaikutus- ja asiakaspalveluosaaminen. Perustutkinnosta valmistuvilla kehitettävää nähtiin etenkin kirjallisessa viestinnässä, kielitaidossa ja yleisissä vuorovaikutustaidoissa. Kirjallisen viestinnän haasteet näkyvät muun muassa tekstien tuottamisessa. Kielitaidon osalta vastauksissa tuotiin esiin vieraat kielet, vieraalla kielellä toimiminen sekä suomen kielen taito vieraskielisillä opiskelijoilla. Vuorovaikutustaitojen osalta kehittämiskohteina mainittiin muun muassa yleiset vuorovaikutustaidot, kommunikaatiokyky, kuunteleminen ja keskustelu sekä rohkeuden puute asiakaspalvelussa. Myös ammattitutkinnosta valmistuvien osalta kehitettävää nähtiin etenkin kirjallisessa viestinnässä.
Matemaattis-luonnontieteellisessä ja teknologisessa osaamisessa perustutkinnon vahvuutena on yleinen teknologinen osaaminen, joka näkyy laitteiden ja koneiden käyttötaitona sekä niiden hallintana. Muutamassa vastauksessa mainittiin vahvuutena myös peruslaskutoimitusten hallinta. Ammattitutkinnossa vahvuutena korostuu niin ikään teknologinen osaaminen. Kehittämiskohteet perustutkinnossa liittyvät matemaattisiin taitoihin ja niiden soveltamiseen, kuten päässälaskuun, arkielämän laskutaitoihin ja yleisten laskutaitojen hyödyntämiseen. Ammattitutkinnossa yksittäisinä kehittämiskohteina nousevat talouden hallinta, vaativammat laskennalliset tehtävät, teknologian ja luonnontieteellisen ajattelun syvempi ymmärtäminen sekä ajan tasalla pysyminen teknologian kehityksessä.
Digitaalisessa osaamisessa perustutkinnosta valmistuvien vahvuutena on digitaalisten välineiden sujuva peruskäyttö sekä niiden hyödyntäminen arjen ja työtehtävien tilanteissa. Tämä näkyy tieto- ja viestintäteknologian käyttönä, tiedon hakemisena ja tuottamisena sekä erilaisten työkalujen, kuten Wilman, Teamsin ja mobiililaitteiden käyttönä. Lisäksi some-viestinnän taidot nousevat esiin. Ammattitutkinnosta valmistuneilla vahvuutena korostuu oman alan digitaalisten ohjelmien ja järjestelmien hallinta. Kehittämiskohteet perustutkinnon osalta liittyvät tiedon kriittiseen arviointiin, tiedon oikeellisuuden varmistamiseen ja lähdekriittisyyteen sekä tietoturvaan ja tekoälyn tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Ammattitutkinnossa kehittämistä tarvitaan yleisissä digitaalisissa valmiuksissa ja niiden soveltamisessa käytännössä, mukaan lukien uusien sovellusten käyttöönotto, järjestelmien päivittäminen ja digitaalisten työkalujen monipuolinen hyödyntäminen.
Yrittäjyysosaamisen vahvuudet perustutkinnossa liittyvät yrittäjämäiseen asenteeseen, joka ilmenee vastuunottona, aloitteellisuutena, tavoitteellisena toimintana ja kiinnostuksena omaa alaa kohtaan. Ammattitutkinnosta valmistuneilla yrittäjyysosaamisen vahvuudet liittyvät ennen kaikkea yrittäjämäiseen toimintaan ja yrittäjyysvalmiuksiin. Yrittäjämäinen toiminta ilmenee muun muassa oma-aloitteisuutena ja kykynä kehittää omaa yritystoimintaa. Useissa vastauksissa todetaan, että moni tähtää yrittäjäksi tai toimii jo yrittäjänä. Kehittämiskohteet perustutkinnossa liittyvät taloudelliseen osaamiseen sekä yrittäjämäiseen toimintaan, kuten kannattavuuden arviointiin, investointien suunnitteluun ja suunnitelmalliseen työskentelyyn. Ammattitutkinnossa yksittäisissä vastauksissa kehitettävää nähdään yrittäjämäisen ajattelun ja riskinoton vahvistamisessa, oman osaamisen tuotteistamisessa sekä talous-, johtamis- ja tulevaisuuden suunnittelun osaamisessa.
Kestävään kehitykseen liittyvässä osaamisessa vahvuutena sekä perus- että ammattitutkinnoista valmistuvilla nähdään ekologisten perusperiaatteiden hallinta sekä ymmärrys kestävän kehityksen perusperiaatteista ja niiden vaikutuksista. Käytännön osaaminen näkyy muun muassa ravinteiden kierrätyksessä, lajittelussa ja kierrätysosaamisessa. Osaamisen kehittämistarpeina mainittiin muun muassa kestävän kehityksen kokonaisuuden syvempi ymmärtäminen ja soveltaminen, ilmiöiden tarkastelu laajemmassa, myös globaalissa kontekstissa sekä kestävien ratkaisujen, kuten hiilineutraalisuuden edistäminen.
Kulttuuriosaamisen vahvuudet liittyvät sekä perus- että ammattitutkinnoissa kykyyn toimia monikulttuurisissa ympäristöissä, avoimeen suhtautumiseen eri kulttuureihin sekä oman alan kulttuurin tuntemukseen. Tämä ilmenee kulttuurisen moninaisuuden tunnistamisena ja vuorovaikutuksena eritaustaisten ihmisten kanssa. Kansainvälisyys näkyy kiinnostuksena kansainvälisiin jaksoihin, osallistumisena vaihtoon ja kv-toimintaan sekä kielitaitona. Kehittämiskohteet liittyvät kulttuuriosaamisen syventämiseen, monikulttuurisissa ympäristöissä toimimiseen sekä kielitaitoon ja vuorovaikutustaitoihin.
Opiskelijoiden kokemukset omista valmiuksistaan
Seuraavaksi tarkastellaan opiskelijoiden kokemuksia ja arvioita koulutuksen tuottamasta osaamisesta kansallisen opiskelijapalautteen ja valmistuneille toteutetun kyselyn perusteella.
Valtaosa opiskelijapalautteeseen vastanneista opiskelijoista oli tyytyväisiä saamaansa koulutukseen (pt 81 %, at 90 %) ja selvä enemmistö koki koulutuksen parantaneen heidän valmiuksiaan siirtyä työelämään tai jatko-opintoihin (pt 79 %, at 89 %) (kuvio 47). Useimmat opiskelijat (pt 86 %, at 94 %) arvioivat myös saaneensa koulutuksen aikana osaamista ja ammattitaitoa, jota voivat hyödyntää työelämässä.
Enemmistö opiskelijoista katsoi koulutuksen antaneen valmiuksia toimia ammattialalla kestävän kehityksen mukaisesti (pt 79 %, at 88 %). Lisäksi suurin osa opiskelijoista (pt 74 %, at 81 %) koki saaneensa koulutuksesta valmiuksia yrittäjyyteen. Perustutkinto-opiskelijoista noin neljäsosa ja ammattitutkinto-opiskelijoista noin viidesosa ei kuitenkaan ollut täysin tyytyväinen yrittäjyysvalmiuksiinsa.
Opiskelijoiden kokemuksissa ammatillisen koulutuksen tuottamista valmiuksista oli jonkin verran eroja koulutuksen järjestäjien välillä. Sekä perus- että ammattitutkinnossa erot näkyivät erityisesti yleisessä tyytyväisyydessä koulutukseen (ka. pt 3,6–4,9 [1 ]; at 3,1–4,8) sekä kestävään kehitykseen liittyvissä valmiuksissa (ka. pt 3,8–4,9 [2 ] at 3,5–4,6). Ammattitutkinnossa eroja havaittiin lisäksi opiskelijoiden kokemuksissa työelämään ja jatko-opintoihin saamistaan valmiuksista (ka. at 3,4–4,7).
Havaitut erot perustutkinnossa olivat tilastollisesti merkitseviä, mutta koulutuksen järjestäjän vaikutuksen voimakkuus oli pieni.
Maatalousalan tutkinnoista valmistuneiden kokemukset koulutuksen tuottamista valmiuksista
Arvioinnin osana toteutettiin maatalousalan tutkinnoista vuosina 2023–2025 valmistuneille kysely, jossa kysyttiin koulutuksen tuottamista valmiuksista.
Enemmistö (pt 67 %; at 81 %) vastaajista koki saaneensa riittävästi opetusta ja ohjausta ammatin perustaitoihin (kuvio 48). Kuitenkin noin kolmannes (33 %) perustutkinnosta ja vajaa viidennes (19 %) ammattitutkinnosta valmistuneista koki, ettei ollut saanut riittävästi opetusta ja ohjausta ammatin perustaitoihin tai että opetuksen ja ohjauksen määrä oli vain osin riittävää. Lisäksi perustutkinnosta valmistuneista yli kolmasosa (39 %) koki koulutuksen antamat valmiudet työelämässä toimimiseen osin tai täysin riittämättömiksi. Perustutkinnon suorittaneista alle puolet (41 %) ja ammattitutkinnosta valmistuneista enemmistö (72 %) koki saaneensa riittävästi valmiuksia yrittäjyyteen. Molemmissa tutkinnoissa oli vastaajien välillä hajontaa siinä, kokivatko he saaneensa riittävät valmiudet korkeakouluopintoihin. Perustutkinnosta valmistuneista 41 prosenttia ja ammattitutkinnosta valmistuneista 39 prosenttia koki saaneensa riittävät valmiudet korkeakouluopintoihin. Perustutkinnosta valmistuneista noin neljäsosa (23 %) ja ammattitutkinnosta valmistuneista noin viidesosa (19 %) koki saamansa korkeakouluopiskeluvalmiudet riittämättömiksi.
Valmistuneilta kysyttiin myös, minkä verran he kokivat koulutuksen kehittäneen eri osaamisia. Maatalousalan perustutkinnosta valmistuneet vastaajat kokivat koulutuksen kehittäneen selvästi eniten työturvallisuuteen liittyvää osaamista, oma-aloitteisuutta ja itseohjautuvuutta, työssä tarvittavien perustietojen hallintaa sekä kykyä oppia ja omaksua uutta (kuvio 49). Selvästi vähiten koulutuksen koettiin kehittäneen yrityksen johtamis- ja esimiesosaamista, kansainvälisyys- ja monikulttuurisuusosaamista sekä yrittäjyysvalmiuksia ja yrittäjämäistä asennetta. Koulutuksen koettiin kehittäneen melko vähän myös talousosaamista, viestintätaitoja sekä tieto- ja viestintäteknisiä taitoja.
Myös maatalousalan ammattitutkinnosta valmistuneet vastaajat kokivat koulutuksen kehittäneen selvästi eniten työssä tarvittavien perustietojen hallintaa ja käytännön osaamista, työturvallisuuteen liittyvää osaamista, oma-aloitteisuutta ja itseohjautuvuutta, sekä kykyä oppia ja omaksua uutta. (kuvio 50). Selvästi vähiten koulutuksen koettiin kehittäneen kansainvälisyys- ja monikulttuurisuusosaamista, viestintätaitoja sekä yrityksen johtamis- ja esimiesosaamista.
Valmistuneilta selvitettiin avoimilla kysymyksillä myös, millaisia taitoja he olisivat toivoneet oppineensa koulutuksessa enemmän, jotta työelämässä toimiminen olisi ollut sujuvampaa. Lisäksi heitä pyydettiin kuvaamaan, millaista ammatillista ja alaan liittyvää osaamista he suosittelisivat nykyisten ja tulevien opiskelijoiden kehittävän.
Kysymykseen siitä, mitä taitoja koulutuksessa olisi kaivattu enemmän työelämässä toimisen sujuvoittamiseksi, vastasi 69 maatalousalan perustutkinnosta ja 7 maatalousalan ammattitutkinnosta valmistunutta. Maatalousalan perustutkinnon vastauksia tarkastellaan erikseen eläintenhoitajiksi ja maaseutuyrittäjiksi valmistuneilta. Vastauksista 48 oli eläintenhoitajiksi ja 21 maaseutuyrittäjiksi valmistuneilta.
Sekä eläintenhoitajiksi että maaseutuyrittäjiksi valmistuneiden vastauksissa korostui erityisesti tarve vahvemmalle käytännön osaamiselle. Valmistuneet olisivat toivoneet enemmän konkreettisten työtehtävien harjoittelua, kuten eläinten päivittäisiä hoitotoimenpiteitä sekä koneiden ja laitteiden käyttöä. Esimerkiksi traktorin, työkoneiden sekä lypsy- ja ruokintalaitteiden käytön koettiin usein jääneen puutteelliseksi, ja osaamisen puute aiheutti epävarmuutta työelämässä. Maaseutuyrittäjiksi valmistuneet toivat lisäksi esiin tarpeen syvemmälle opetukselle koneiden huollossa ja korjauksessa sekä peltotöissä ja maatalousteknologiassa. Molemmissa ryhmissä kaivattiin myös enemmän mahdollisuuksia tutustua erilaisiin tuotantoympäristöihin ja tiloihin jo koulutuksen aikana, jotta työelämän vaatimukset eivät olisi tulleet yllätyksenä valmistumisen jälkeen.
Käytännön osaamisen ohella eläintenhoitajaksi valmistuneiden vastauksissa painottui tarve vahvistaa teoreettista osaamista. Moni valmistunut koki, että teoriaa oli liian vähän, se jäi liikaa opiskelijan omalle vastuulle tai ei ollut riittävän syvällistä ja ajantasaista. Tarvetta nähtiin esimerkiksi eläinten käyttäytymisen, hyvinvoinnin, terveyden, ruokinnan ja ongelmatilanteiden tunnistamisen teoriassa. Lisäksi kaivattiin laajempaa opetusta eri eläinlajeista, sillä opetuksen koettiin painottuvan liikaa tiettyihin tuotantoeläimiin muiden jäädessä vähemmälle huomiolle. Osa vastaajista toi esiin tarpeen eläinlähtöisemmille toimintatavoille, kuten eläinten omaehtoiseen käsittelyyn ja positiiviseen vahvistamiseen perustuvaan työskentelyyn, sekä ajanmukaisemmille näkökulmille eläintenhoidossa.
Eläintenhoitajiksi valmistuneet nostivat esiin myös työelämävalmiuksiin ja koulutuksen toteutustapaan liittyviä kehittämistarpeita. Lähiopetusta toivottiin lisää etäopetuksen tilalle. Lisäksi kaivattiin enemmän yrittäjyysosaamista, talous- ja verotietoa, työnhaun taitoja, harjoittelupaikkojen etsinnän tukea, viestintää, tiimityöskentelyä, asiakaspalvelua sekä ammatillista kielitaitoa esimerkiksi englannin osalta.
Maaseutuyrittäjiksi valmistuneiden vastauksissa korostui tarve vahvistaa yrittäjyyteen, talouteen ja tukijärjestelmiin liittyvää osaamista. Käytännönläheisempää opetusta toivottiin erityisesti maatalouden tukijärjestelmästä, tukien hakemisesta, tukiehtojen tulkinnasta, valvonnoista ja viranomaisasioinnista. Esiin nousivat myös talouden suunnittelu, rahoitus, verotus, maatalouseläkemaksut sekä oman tilan laskelmien tekeminen. Yksittäiset vastaajat esittivät lisäksi toiveen eläintenhoitajien ja maaseutuyrittäjien opintojen tiiviimmästä yhdistämisestä, jotta eläinosaaminen, koneosaaminen ja yrittäjyystaidot tukisivat paremmin työllistymistä ja yrittäjänä toimimista.
Myös maatalousalan ammattitutkinnosta valmistuneiden vastauksissa yrittäjyystaidot ja talousosaaminen nousivat keskeisiksi kehittämiskohteiksi. Opiskelijat kokivat, että yrittäjyyttä olisi voinut olla koulutuksessa enemmän, koska se on monille ainoa realistinen työllistymisen muoto. Syvällisempää opetusta kaivattiin esimerkiksi yritystoiminnan perusteista, markkinoinnista sekä arjen talousasioista. Lisäksi yksittäisissä vastauksissa korostuivat tarpeet lisätä lähiopetusta sekä vahvistaa tietoteknisiä taitoja.
Valmistuneita pyydettiin myös kertomaan, millaista ammatillista ja alaan liittyvää osaamista he kannustaisivat nykyisiä tai tulevia opiskelijoita kehittämään työelämää ajatellen. Kysymykseen vastasi 60 perustutkinnosta ja 9 ammattitutkinnosta valmistunutta. Vastauksissa nousi selkeimmin esiin käytännön osaamisen merkitys, erityisesti koneiden käyttöön ja teknologiaan liittyvät taidot.
Opiskelijoita kehotettiin kehittämään monipuolisia konetaitoja, kuten traktoreiden ja työkoneiden käyttöä, huoltoa ja korjaamista, sekä hallitsemaan navetoiden lisääntyvää teknologiaa, kuten lypsyrobotteja ja digitaalisia ohjausjärjestelmiä. Käytännön tekeminen, osallistuminen tilan arkeen ja erilaisten työtehtävien rohkea kokeileminen nähtiin olennaisena työelämässä pärjäämisen edellytyksenä.
Vastauksissa korostui myös eläinosaamisen merkitys. Esille nousivat eläintenhoidon perusteet, eläinten käyttäytymisen ja kehon kielen ymmärtäminen, ravitsemus, lääkintä, kiimantarkkailu sekä ergonominen ja eettinen eläinten käsittely. Lisäksi painotettiin käytännön kokemuksen hankkimista erilaisten eläinten ja tuotantoympäristöjen parissa esimerkiksi monipuolisten harjoittelujen avulla.
Lisäksi valmistuneet nostivat esiin oma-aloitteisuuden, itsenäisyyden ja ongelmanratkaisukyvyn tärkeyden. Opiskelijoita kannustettiin tarttumaan työtehtäviin oma-aloitteisesti, ottamaan vastuuta, sietämään työn kuormitusta ja sopeutumaan muuttuviin tilanteisiin. Myös itseohjautuvuus, jatkuva oppiminen, tiedonhankintataidot sekä halu kehittää omaa osaamistaan nähtiin välttämättöminä taitoina alalla, jossa työ on usein itsenäistä ja vaativaa.
Osa valmistuneista toi esille myös yrittäjyys-, talous- ja vuorovaikutusosaamisen tärkeyden. Vastauksissa rohkaistiin kehittämään maatilan talouden ymmärtämistä, yritystoiminnan perusteita, markkinointi- ja kielitaitoja sekä asiakaspalvelu- ja yhteistyötaitoja. Sosiaaliset taidot, kyky toimia erilaisten ihmisten kanssa ja avoin, ennakkoluuloton asenne nähtiin tärkeinä niin työyhteisöissä kuin yrittäjänä toimiessa.
Ammattitutkinnon suorittaneet korostivat lisäksi yrittäjyysosaamisen ja verkostoitumisen merkitystä. Yksittäisissä vastauksissa kannustettiin myös kehittämään englannin kielen taitoa, tietoteknisiä ja sähköalan perustaitoja sekä ajankäytön ja ajanhallinnan osaamista.