5.2 Opiskelijoiden osaaminen yhteisissä tutkinnon osissa maatalousalan perustutkinnossa

Keskeisiä tuloksia

  • Arvosanojen perusteella yhteisten tutkinnon osien osaaminen oli heikompaa kuin ammatillisten tutkinnon osien osaaminen. Tyydyttäviä arvosanoja oli yhteisissä tutkinnon osissa selvästi enemmän (26 %) kuin ammatillisissa tutkinnon osissa (9 %). 
  • Yleisin arvosana yhteisissä tutkinnon osissa oli hyvä 4.
  • Arvosanojen perusteella opiskelijoiden osaaminen oli vahvinta opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiuksissa sekä työelämässä toimimisessa. Heikointa osaaminen oli toisessa kotimaisessa kielessä, matematiikassa sekä fysiikassa ja kemiassa. Arvosanoissa oli myös melko paljon vaihtelua opiskelijoiden välillä.
  • Arvosanoissa havaittiin pieniä eroja opiskelijan äidinkielen ja koulutuksen järjestäjien sijainnin mukaan 
  • Naisten arvosanat olivat keskimäärin parempia kuin miesten.
  • Oppivelvollisten opiskelijoiden osaaminen oli arvosanojen perusteella hieman heikompaa kuin ei-oppivelvollisten opiskelijoiden.
  • Erityisen tuen päätöksen saaneiden opiskelijoiden osaaminen oli selvästi heikompaa kuin opiskelijoiden, joilla ei ollut tukipäätöstä. 
  • Arvosanoissa oli jonkin verran eroja koulutuksen järjestäjien välillä.

Yhteisten tutkinnon osien osaaminen maatalousalan perustutkinnossa

Ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy 35 osaamispistettä yhteisiä tutkinnon osia. Yhteisten tutkinnon osien pakolliset osa-alueet ovat viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (11 osp), matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen (6 osp) sekä yhteiskunta- ja työelämäosaaminen (9 osp). Tässä arvioinnissa tarkasteltiin ainoastaan yhteisten tutkinnon osien pakollisten osa-alueiden arvosanoja.

Maatalousalan perustutkinnon opiskelijoiden osaaminen yhteisissä tutkinnon osissa oli arvosanojen perusteella keskimäärin hyvää (kuvio 38) ja yleisin arvosana oli hyvä 4 [1 ]. Yli puolet (56 %) arvosanoista oli hyviä (3–4), vajaa viidesosa (18 %) kiitettäviä (5) ja reilu neljäsosa (26 %) tyydyttäviä (1–2). 

Yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden arviointi oli mukautettu 187 suorituksessa (0,5 %) Osaamistavoitteista poikkeamisia tehtiin kolmessa suorituksessa (0,01 %).

KUVIO 38. Yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden (N = 35 578) arvosanojen jakauma maatalousalan perustutkinnossa. Lähde: Koski-tietovaranto

Seuraavaksi tarkastellaan yhteisten tutkinnon osien kaikille opiskelijoille pakollisten osa-alueiden osaamista. Liitteeseen 6 on koottu yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden arvosanojen perustunnusluvut.

Osaaminen viestintä ja vuorovaikutusosaaminen -tutkinnon osan pakollisissa osa-alueissa

Viestintä ja vuorovaikutus -tutkinnon osan kaikille perustutkinto-opiskelijoille pakolliset osa-alueet ovat viestintä ja vuorovaikutus äidinkielellä, toisella kotimaisella kielellä ja vieraalla kielellä sekä toiminta digitaalisessa ympäristössä ja taide ja luova ilmaisu. 

Arvosanojen perusteella opiskelijoiden osaaminen oli vahvinta taiteen ja luovan ilmaisun sekä digitaalisessa ympäristössä toimimisen osa-alueilla (kuvio 39). Suurin osa opiskelijoista (79–83 %) sai näistä osa-alueista vähintään hyvän arvosanan. Myös viestintä ja vuorovaikutus äidinkielellä -osa-alueesta opiskelijat saivat yleisimmin arvosanaksi hyvän (3–4) ja tyydyttävien (1–2) arvosanojen osuus oli alle viidesosa (19 %). 

Viestintä ja vuorovaikutus vieraalla kielellä -osa-alueella 70 prosenttia opiskelijoista sai arvosanaksi vähintään hyvän arvosanan (3). Heikoiten opiskelijat menestyivät toisessa kotimaisessa kielessä, jossa yli puolet (52 %) arvosanoista oli tyydyttäviä. Kiitettävien arvosanojen osuus oli tässä osa-alueessa alle kymmenesosa (7 %). Opiskelijoiden osaamisessa oli jonkin verran eroja koulutuksen järjestäjien välillä (ks. liite 7).

KUVIO 39. Viestintä ja vuorovaikutus -tutkinnon osan osa-alueiden arvosanat maatalousalan perustutkinnossa. Lähde: Koski-tietovaranto

Osaaminen matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen -tutkinnon osan pakollisissa osa-alueissa

Matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen osa-alueissa opiskelijoiden arvosanoissa oli paljon vaihtelua (kuvio 40). Yli puolella opiskelijoista (58–62 %) matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen oli vähintään hyvää. Toisaalta 39–42 prosentilla opiskelijoista osaaminen jäi tyydyttäväksi. Opiskelijoiden osaamisessa havaittiin jonkin verran eroja koulutuksen järjestäjien välillä (ks. liite 8).

KUVIO 40. Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen -tutkinnon osan osa-alueiden arvosanat maatalousalan perustutkinnossa. Lähde: Koski-tietovaranto

Osaaminen yhteiskunta- ja työelämäosaaminen -tutkinnon osan pakollisissa osa-alueissa

Yhteiskunta- ja työelämäosaamisessa opiskelijoiden osaaminen oli arvosanojen perusteella keskimäärin hyvää, ja yleisin arvosana kaikissa osa-alueissa oli hyvä 4 (kuvio 41). Parhaiten opiskelijat hallitsivat opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet ja työelämässä toimimisen. Valtaosa opiskelijoista (86–88 %) sai näistä osa-alueista vähintään hyvän (3) arvosanan.

Opiskelijoiden osaaminen oli hieman muita osa-alueita heikompaa yhteiskunnassa ja kansalaisena toimiminen ja kestävän kehityksen edistäminen -osa-alueilla, joissa tyydyttävien arvosanojen osuus oli vajaa neljäsosa (23–24 %). Opiskelijoiden osaamisessa oli myös paikoin huomattavia eroja koulutuksen järjestäjien välillä (ks. liite 9).

KUVIO 41. Yhteiskunta- ja työelämäosaaminen -tutkinnon osan osa-alueiden arvosanat maatalousalan perustutkinnossa. Lähde: Koski-tietovaranto

Osaaminen äidinkielen mukaan

Arvosanoissa oli pieniä eroja kieliryhmien välillä [2 ]. Suomenkielisillä opiskelijoilla yleisin arvosana oli hyvä 4, ruotsinkielisillä hyvä 3 ja muunkielisillä opiskelijoilla hyvät arvosanat 3 ja 4 olivat yhtä yleisiä (kuvio 42). Kiitettävien arvosanojen osuus oli muunkielisillä opiskelijoilla 22 prosenttia, suomenkielisillä 19 prosenttia ja ruotsinkielisillä 11 prosenttia. Tyydyttävien arvosanojen osuus oli muunkielisillä opiskelijoilla viidesosa (20 %), kun se suomen- ja ruotsinkielisillä opiskelijoilla oli reilu neljäsosa (26 %).

KUVIO 42. Yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden arvosanat äidinkielen mukaan maatalousalan perustutkinnossa. Lähde: Koski-tietovaranto

Osaaminen sukupuolen mukaan

Yhteisten tutkinnon osien osaaminen oli naisilla jonkin verran parempaa kuin miehillä [3 ] (kuvio 43). Naisilla yleisin arvosana oli hyvä 4 ja miehillä hyvä 3. Reilu kolmannes (36 %) miesten arvosanoista oli tyydyttäviä, kun taas naisilla tyydyttävien arvosanojen osuus oli noin viidesosa (21 %). Myös kiitettävien arvosanojen osuus oli naisilla noin viidesosa (22 %). Miehillä kiitettäviä oli kymmenesosa (10 %) arvosanoista.

KUVIO 43. Yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden arvosanat sukupuolen mukaan maatalousalan perustutkinnossa. Lähde: Koski-tietovaranto

Osaaminen oppivelvollisilla ja ei-oppivelvollisilla

Reilu puolet (53 %) yhteisistä tutkinnon osista oli oppivelvollisten opiskelijoiden suorittamia. Yhteisten tutkinnon osien osaaminen oli ei-oppivelvollisilla jonkin verran parempaa kuin oppivelvollisilla (kuvio 44) [4 ]. Yleisin arvosana ei-oppivelvollisilla oli hyvä 4 ja oppivelvollisilla hyvä 3. Kiitettävien arvosanojen osuus ei-oppivelvollisilla oli 24 prosenttia ja oppivelvollisilla 13 prosenttia. 

KUVIO 44. Yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden arvosanat maatalousalan perustutkinnossa oppivelvollisuuden mukaan. Lähde: Koski-tietovaranto

Osaaminen erityisen tuen mukaan

Erityisen tuen ja vaativan erityisen tuen päätöksen saaneiden opiskelijoiden yhteisten tutkinnon osien osaaminen oli heikompaa kuin niiden opiskelijoiden, joilla ei ollut tukipäätöstä (kuvio 45) [5 ]. Etenkin vaativan erityisen tuen päätöksen saaneiden opiskelijoiden osaaminen poikkesi selvästi muiden opiskelijoiden osaamisesta. Tyydyttävien arvosanojen osuus oli heillä lähes puolet (49 %), kun taas opiskelijoilla, joilla ei ollut erityisen tuen päätöstä, tyydyttävien arvosanojen osuus oli reilu viidesosa (22 %).

KUVIO 45. Yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden arvosanat erityisen tuen tai vaativan erityisen tuen päätöksen saaneilla sekä muilla opiskelijoilla maatalousalan perustutkinnossa. Lähde: Koski-tietovaranto

Osaaminen koulutuksen järjestäjän sijainnin mukaan

Opiskelijoiden osaamisessa oli pieniä eroja AVI-alueiden välillä (kuvio 46). Itä-Suomen AVI-alueella arvosanat olivat hieman heikompia kuin muilla AVI-alueilla [6 ]. Itä-Suomessa tyydyttävien arvosanojen osuus oli vajaa kolmasosa (32 %), kun muilla alueilla vastaava osuus oli noin neljäsosa (23–26 %). Itä-Suomen AVI-alueella yleisin arvosana oli hyvä 3, kun taas muilla AVI-alueilla yleisin arvosana oli hyvä 4.

KUVIO 46. Yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden arvosanat koulutuksen järjestäjän AVI-alueen mukaan maatalousalan perustutkinnossa. Lähde: Koski-tietovaranto

Perusopetuksen päättöarvosanojen yhteys tutkinnon osien arvosanoihin maatalousalan perustutkinnossa

Arvioinnissa tarkasteltiin perusopetuksen äidinkielen, matematiikan ja yhteiskuntaopin päättöarvosanojen yhteyttä ammatillisten tutkinnon osien ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden arvosanojen keskiarvoon [7 ]. Sekä ammatillisissa että yhteisissä tutkinnon osissa havaittiin myönteinen yhteys: päättöarvosanat selittivät noin 15 prosenttia ammatillisten tutkinnon osien ja noin 35 prosenttia yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden arvosanojen vaihtelusta.

Tarkasteltaessa suomea tai ruotsia äidinkielenä opiskelevien perusopetuksen äidinkielen päättöarvosana selitti noin 28 prosenttia viestintä ja vuorovaikutus äidinkielellä -osa-alueen arvosanojen vaihtelusta. Suomea tai ruotsia toisena kielenä opiskelevien määrä oli niin pieni, ettei yhteyttä tarkasteltu heidän osaltaan. Matematiikan päättöarvosana selitti noin 20 prosenttia matematiikka ja matematiikan soveltaminen -osa-alueen arvosanojen vaihtelusta. Vastaavasti yhteiskuntaopin päättöarvosana selitti noin 15 prosenttia yhteiskunnassa ja kansalaisena toimiminen -osa-alueen arvosanojen vaihtelusta.

  • 1:

    Arvosanojen keskiarvo 3,3, mediaani (keskimmäinen suuruusjärjestykseen asetetuista arvosanoista) 3 ja keskihajonta (arvosanojen poikkeama keskiarvosta) 1,19

  • 2:

    suomi-ruotsi: p <0,001; A = 0,56, pieni ero

    suomi-muu: p <0,001; A = 0,43, pieni ero

    ruotsi-muu: p <0,001; A = 0,37, pieni ero

  • 3:

    p < 0,001, A = 0,70, keskisuuri ero

  • 4:

    p < 0,001, A = 0,66, keskisuuri ero

  • 5:

    ei-erityisen tuen päätöstä - erityisen tuen päätös: p <0,001; A = 0,68, keskisuuri ero

    ei-erityisen tuen päätöstä - vaativan erityisen tuen päätös: p <0,001; A = 0,73, suuri ero

  • 6:

    Itä-Suomi – Lounais-Suomi: p < 0,001; A = 0,39, pieni ero

    Itä-Suomi – Pohjois-Suomi ja Lappi: p < 0,001; A = 0,40, pieni ero

    Itä-Suomi – Etelä-Suomi: p < 0,001; A = 0,42, pieni ero

    Itä-Suomi – Länsi- ja Sisä-Suomi: p < 0,001; A = 0,43, pieni ero

  • 7:

    Jos päättöarvosanat ja tutkinnon osien arvosanat eivät korreloisi lainkaan keskenään, selitysosuus olisi 0 prosenttia. Tällöin opiskelijoiden päättöarvosanat eivät kertoisi mitään siitä, millaisia arvosanoja he keskimäärin saavat ammatillisista tutkinnon osista tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueista. Jos taas päättöarvosanat määrittäisivät täysin tutkinnon osien arvosanat, selitysosuus olisi 100 prosenttia. Tällöin päättöarvosanat kertoisivat suoraan sen, mitkä opiskelijan tutkinnon osien tai niiden osa-alueiden arvosanat ovat eikä osien välillä olisi lainkaan oppilaskohtaista vaihtelua.