Pedagogisen toiminnan seuranta, arviointi ja kehittäminen koulutuksen järjestäjien ja työelämän edustajien arvioimana

Keskeisiä tuloksia

  • Kaikki ammattitutkinnon ja valtaosa perustutkinnon koulutuksen järjestäjistä seuraavat näyttöjen arvosanoja sekä näyttöjen toteuttamis- ja arviointikäytänteitä.
  • Opiskelijoiden ja työelämän edustajien osallistumista pedagogisen toiminnan kehittämiseen on tarpeen vahvistaa.
  • Monilla koulutuksen järjestäjillä johdon tukea pedagogisen toiminnan kehittämiseen tarvitaan nykyistä enemmän.
  • Järjestäjien mukaan pedagogisen toiminnan kehittämistä haastavat etenkin puutteelliset aika- ja henkilöstöresurssit sekä toimintaympäristössä, tutkinnon perusteissa ja lainsäädännössä tapahtuvat jatkuvat muutokset.

Itsearvioinnissa koulutuksen järjestäjät arvioivat myös pedagogisen toimintansa seurannan, arvioinnin ja kehittämisen toteutumista. Kaikki ammattitutkinnon järjestäjät ja suurin osa (86 %) perustutkinnon järjestäjistä arvioi näyttöjen toteuttamis- ja arviointikäytäntöjen sekä arvosanojen seurannan toteutuvan hyvin (kuvio 27). Lisäksi valtaosa (88 %) perustutkinnon järjestäjistä arvioi yhteisten tutkinnon osien toteuttamis- ja arviointikäytäntöjen seurannan toteutuneen vähintään hyvin. Perustutkinnon järjestäjistä noin kymmenesosa (12–14 %) arvioi kuitenkin, että näyttöjen ja yhteisten tutkinnon osien toteuttamis- ja arviointikäytäntöjen sekä arvosanojen seuranta toteutuu enintään kohtalaisesti.

KUVIO 27. Näyttöjen ja yhteisten tutkinnon osien seuranta koulutuksen järjestäjien arvioimana. Lähde: Koulutuksen järjestäjien itsearviointi

Työelämäpalautteen mukaan suurin osa perus- ja ammattitutkinnon opiskelijoita ohjanneista työpaikkaohjaajista (pt 78 %, at 84 % [1 ]) arvioi, että oppilaitoksella on kyky kehittää työelämässä oppimista saamansa palautteen perusteella. Osa työpaikkaohjaajista (pt 22 %, at 16 %) oli tästä kuitenkin osittain eri mieltä. Työpaikkaohjaajien kokemuksissa ei ollut suuria eroja koulutuksen järjestäjien välillä (ka. pt 3,7–4,4; at 3,9–4,3 [2 ]). (Vipunen 2026d.)

Vain hieman yli puolet perustutkinnon järjestäjistä (59 %) ja noin kaksi kolmasosaa ammattitutkinnon järjestäjistä (64 %) arvioi johdon tuen pedagogisen toiminnan kehittämiseen toteutuneen hyvin (kuvio 28). Eri toimijaryhmien osallistumisessa pedagogisen toiminnan kehittämiseen oli myös vaihtelua. Opettajien osallistuminen toteutui järjestäjien arvioiden mukaan parhaiten: valtaosa järjestäjistä (pt 85 %, at 91 %) arvioi sen toteutuneen hyvin ja loput vähintään kohtalaisesti. Opiskelijoiden osallistumisen arvioi toteutuneen hyvin alle puolet perustutkinnon järjestäjistä (47 %) ja noin neljäsosa ammattitutkinnon järjestäjistä (27 %). Myös työelämän edustajien osallistumisessa oli vaihtelua, sillä noin puolet järjestäjistä (pt 50 %, at 54 %) arvioi osallistumisen toteutuneen hyvin ja noin puolet enintään kohtalaisesti.

KUVIO 28. Eri tahojen osallistuminen pedagogisen toiminnan kehittämiseen koulutuksen järjestäjien arvioimana. Lähde: Koulutuksen järjestäjien itsearviointi 

Koulutuksen järjestäjiä pyydettiin kuvaamaan pedagogisen toiminnan kehittämisessä kohtaamiaan haasteita. Vastauksissa korostuivat ajan ja resurssien puute pedagogisen toiminnan kehittämisen keskeisinä esteinä [3 ] . Opetus‑ ja ohjaustyö, hallinnolliset tehtävät sekä tiukat aikataulut vievät suuren osan työajasta, jolloin kehittämistyölle jää rajallisesti mahdollisuuksia. Myös henkilöstöresurssien niukkuus ja suuret ryhmäkoot vaikeuttavat kehittämiseen panostamista. Lisäksi toimintaympäristössä, tutkinnon perusteissa ja lainsäädännössä tapahtuvat jatkuvat muutokset vaikeuttavat toiminnan vakiinnuttamista ja kehittämisen suunnitelmallisuutta. Vastauksissa tuotiin esiin myös opiskelijoiden osallistamisen haasteet sekä työelämän edustajien mukaan saaminen kehittämistyöhön ja palautteen saaminen heiltä.

  • 1:

    Kyselyyn vastanneiden työpaikkojen määrät: pt 6 314, at 256

  • 2:

    Vastausten keskiarvo asteikolla 1–5

  • 3:

    Pt: kysymykseen vastanneita 25, At ja Eat: kysymykseen vastanneita 11, kaikkien mainintojen N = 41