4.1 Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) laadinta ja päivittäminen sekä HOKS-prosessin kehittäminen
Tässä luvussa tarkastellaan HOKS-prosessin toteutumista koulutuksen järjestäjien, työelämän edustajien ja opiskelijoiden arvioimana.
Keskeisiä tuloksia
- HOKSin laadinnan ja päivittämisen vastuunjaosta ja dokumentoinnista sopiminen toteutui hyvin kaikilla koulutuksen järjestäjillä.
- Työelämän edustajien osallistuminen HOKSin laadintaan työelämässä oppimisen osalta oli selkeä kehittämisen kohde. Osa työpaikkaohjaajista koki myös, etteivät oppilaitokset varmistaneet riittävästi heidän tietoisuuttaan opiskelijan HOKSiin kirjatuista työelämässä oppimisen tavoitteista.
- Osa opiskelijoista arvioi, ettei HOKSin laadinnassa huomioitu tai huomioitiin vain osittain, millaiset oppimisympäristöt soveltuisivat parhaiten heidän opintoihinsa.
- Opiskelijoiden yksilöllisissä valinnanmahdollisuuksissa, tuen tarpeen selvittämisessä sekä HOKS-prosessin toimivuuden seurannassa, arvioinnissa ja kehittämisessä havaittiin kehittämistarpeita osalla koulutuksen järjestäjistä.
- HOKSin toteutumisen seurannassa ja päivittämisessä opintojen aikana oli eroja koulutuksen järjestäjien välillä.
- Opiskelijoiden kokemusten perusteella henkilökohtaistamisen toteutumisessa oli eroja koulutuksen järjestäjien välillä erityisesti perus- ja ammattitutkinnoissa.
Koulutuksen järjestäjien ja työpaikkaohjaajien näkemykset HOKS-prosessista
Koulutuksen järjestäjien itsearvioinnin mukaan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) laadinnan ja päivittämisen vastuunjaosta sekä dokumentoinnista sopiminen toteutui sekä perus- että ammattitutkinnoissa hyvin kaikilla koulutuksen järjestäjillä (kuvio 6). Myös aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ja puuttuvan osaamisen hankkimisen suunnittelu toteutuivat valtaosalla järjestäjistä hyvin, joskin muutamilla perustutkinnon järjestäjillä vain kohtalaisesti. Järjestäjien välillä oli erityisesti perustutkinnossa vaihtelua siinä, osallistuivatko työelämän edustajat HOKSin laadintaan työelämässä oppimisen osalta. Vajaa puolet (41 %) perustutkinnon järjestäjistä arvioi työelämän edustajan osallistumisen HOKSin laadintaan toteutuvan korkeintaan kohtalaisesti.
Suurin osa (pt 73 %, at 83 %) perus- ja ammattitutkinto-opiskelijoita ohjanneista työpaikkaohjaajista kertoi, että oppilaitos varmisti, että heillä oli tiedossa opiskelijan HOKSiin kirjatut tavoitteet (kuvio 7). Kuitenkin reilu neljäsosa perustutkinnon opiskelijoita ohjanneista ja vajaa viidesosa ammattitutkinnon opiskelijoita ohjanneista työpaikkaohjaajista arvioi, ettei oppilaitos ollut varmistanut tätä tai oli varmistanut sen vain osittain. Työpaikkaohjaajien kokemuksissa oli jonkin verran eroja koulutuksen järjestäjien välillä (ka. perustutkinto 3,6–4,4; ammattitutkinto 3,4–4,8). (Vipunen 2026d.)
Koulutuksen järjestäjien itsearvioinnin mukaan HOKSin päivittäminen opiskelijan tarpeiden mukaan ja opiskelijoiden eteneminen opinnoissaan oman aikataulunsa mukaan toteutuivat lähes kaikilla järjestäjillä hyvin (kuvio 8). Sekä perus- että ammattitutkinnon järjestäjistä noin viidesosa (19–20 %) arvioi opiskelijoiden yksilöllisten valinnanmahdollisuuksien toteutuvan vain kohtalaisesti tai huonosti. HOKS-prosessin toimivuuden arvioinnissa ja kehittämisessä havaittiin kehittämistarpeita erityisesti osalla (22 %) perustutkinnon järjestäjistä. Lisäksi noin neljäsosa sekä perus- että ammattitutkinnon järjestäjistä (27 %) arvioi HOKS-prosessin seurannan ja arvioinnin pohjalta tehtävän kehittämisen toteutuvan korkeintaan kohtalaisesti.
Opiskelijoiden kokemukset HOKS-prosessista
Opiskelijapalautteen mukaan maatalousalan opiskelijat olivat tutkinnosta riippumatta keskimäärin hyvin tyytyväisiä henkilökohtaistamisen toteutumiseen (kuvio 9).
Valtaosa kaikkien kolmen tutkinnon opiskelijoista koki, että heidän aiemmat opintonsa, osaamisensa ja työkokemuksensa selvitettiin monipuolisesti (pt 81 %, at 86 %, eat 90 %) ja että ne huomioitiin HOKSia laadittaessa (pt 83 %, at 85 %, eat 89 %). Lisäksi valtaosa opiskelijoista (86 %, 85 % ja 90 %) oli tyytyväisiä tutkinnon perusteisiin tai tutkinnon osaan liittyvään perehdytykseen.
Suurin osa opiskelijoista (pt 81 %, at 79 %, eat 76 %) arvioi saaneensa vaikuttaa myös tutkinnon osien valintaan. Kuitenkin reilu neljännes (27 %) perustutkinnon opiskelijoista koki, ettei saanut vaikuttaa tai sai vaikuttaa vain osin tutkinnon osien valintaan.
Valtaosa opiskelijoista (perustutkinto 86 %, ammattitutkinto 80 %, erikoisammattitutkinto 90 %) koki myös, että heidän mahdollinen tuen tarpeensa oli selvitetty opintojen aikana.
Toisaalta viidesosa (20 %) ammattitutkinnon opiskelijoista, 16 prosenttia perustutkinnon opiskelijoista ja 10 prosenttia erikoisammattitutkinnon opiskelijoista arvioi, ettei heidän tuen tarvettaan ollut selvitetty tai että se oli selvitetty vain osittain.
Opiskelijoiden kokemusten perusteella henkilökohtaistamisen toteutumisessa oli eroja koulutuksen järjestäjien välillä erityisesti perus- ja ammattitutkinnoissa. Perustutkinnossa vaihtelua ilmeni aiemman osaamisen selvittämisessä (ka. 3,6–4,9) [1 ], mahdollisuuksissa vaikuttaa tutkinnon osien valintaan (ka. 3,6–4,9) [2 ] sekä tuen tarpeen selvittämisessä (ka. 3,8–4,9) [3 ]. Ammattitutkinnossa suurimmat erot liittyivät mahdollisuuksiin vaikuttaa tutkinnon osien valintaan (ka. 3,1–4,7) sekä tuen tarpeen selvittämiseen (ka. 3,1–4,8). Havaitut erot perustutkinnossa olivat tilastollisesti merkitseviä, mutta koulutuksen järjestäjän vaikutuksen voimakkuus oli pääosin pieni. Tuen tarpeen selvittämisen osalta vaikutus oli perustutkinnossa keskisuuri.
Enemmistö perus- ja ammattitutkinnon opiskelijoista (75 % ja 79 %) koki, että HOKSin laadinnassa huomioitiin heidän opintoihinsa parhaiten soveltuvat oppimisympäristöt (kuvio 10). Toisaalta erikoisammattitutkinnon opiskelijoista yli kolmasosa (35 %), ammattitutkinnon opiskelijoista viidesosa (20 %) ja perustutkinnon opiskelijoista neljäsosa (25 %) arvioi, ettei oppimisympäristöjen soveltuvuutta huomioitu HOKSin laadinnassa tai että se huomioitiin vain osittain.
Suurin osa kaikkien kolmen tutkinnon opiskelijoista oli tyytyväisiä opintojen suunnitteluun saamaansa ohjaukseen (pt 84 %, at 83 %, eat 86 %) ja suunnilleen yhtä suuri osa opiskelijoista (pt 83 %, at 87 %, eat 84 %) kertoi myös tienneensä, miten heidän osaamistaan arvioidaan.
Suurin osa perus- ja ammattitutkinnon opiskelijoista koki, että HOKS mahdollisti opintojen joustavan etenemisen (pt 81 %, at 85 %). Opiskelijoiden arvioissa oli kuitenkin eroja koulutuksen järjestäjien välillä (ka. pt 3,6–4,9 [4 ]; ka at 3,1–4,7).
Vaikka enemmistö perus- ja ammattitutkinnon opiskelijoista (pt 79 %, at 81 %) koki, että HOKSin toteutumista seurattiin ja sitä päivitettiin tarvittaessa opintojen aikana, noin viidesosa opiskelijoista (pt 22 %, at 19 %) arvioi, ettei HOKSin toteutumista seurattu ja päivitetty tai että seuranta ja päivittäminen toteutuivat vain osittain [5 ]. Opiskelijoiden arviot HOKSin seurannasta ja päivittämisestä vaihtelivat myös koulutuksen järjestäjien välillä (ka. pt 3,6–4,7 [6 ]; at 2,9–4,5).
Perustukinnon osalta koulutuksen järjestäjien välillä oli sekä HOKSin mahdollistaman opintojen joustavan etenemisen, että HOKSin toteutumisen seurannan ja päivittämisen osalta tilastollisesti merkitseviä eroja. Koulutuksen järjestäjien erot olivat keskisuuria.
-
1:
p < 0,001; η2=0,04 (koulutuksen järjestäjän vaikutus pieni)
-
2:
p < 0,001; η2=0,05 (koulutuksen järjestäjän vaikutus pieni)
-
3:
p < 0,001; η2=0,06 (koulutuksen järjestäjän vaikutus keskisuuri)
-
4:
p < 0,001; η2=0,06 (koulutuksen järjestäjän vaikutus keskisuuri)
-
5:
Maatalousalan erikoisammattitutkinnon tuloksia ei tarkasteltu näiden väittämien osalta, sillä ne sisältyivät opiskelijapalautteen päättökyselyyn, johon oli erikoisammattitutkinnon opiskelijoilta vain 18 vastausta
-
6:
p < 0,001; η2=0,07 (koulutuksen järjestäjän vaikutus keskisuuri)