6 Johtopäätökset ja kehittämissuositukset

Tanssialan perustutkinnon arvioinnissa tarkasteltiin koulutuksen järjestäjien pedagogisen toiminnan laatua sekä sen vahvuuksia ja kehittämisen kohteita. Lisäksi arvioinnissa tuotettiin tietoa opiskelijoiden osaamisen tasosta sekä osaamisen vahvuuksista ja kehittämistarpeista. Arvioinnissa selvitettiin myös, millaiset valmiudet tutkinto antaa työelämässä toimimiseen ja jatko-opintoihin.

Tässä luvussa esitetään arvioinnin tuloksiin perustuvat johtopäätökset ja kehittämissuositukset. Suositukset on suunnattu koulutuksen järjestäjille, opetushallinnolle ja työelämän edustajille. 

Yhteenvetona tuloksista voidaan todeta, että tutkintoa järjestävien koulutuksen järjestäjien pedagoginen toiminta on laadukasta ja tutkinnosta valmistuu osaavia ammattilaisia. Arviointi osoittaa kuitenkin tarpeen vahvistaa koulutuksen työelämäläheisyyttä, jotta opiskelijoille muodostuu nykyistä kattavampi kuva alan työkentästä ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. Samalla opiskelijoiden työelämäverkostojen rakentumista opintojen aikana on tärkeää tukea, sillä verkostot edistävät sekä ammatillisen identiteetin kehittymistä että työllistymistä.

Tutkinnosta valmistuvien osaamisen keskeisiä vahvuuksia ovat monipuolinen tanssijan perusosaaminen sekä yhteistyö-, vuorovaikutus- ja ryhmätyötaidot. Sen sijaan osaamisen puutteet liittyvät vahvasti yrittäjyyteen ja itsensä työllistämisen teemoihin. Koulutuksessa tulisikin vahvistaa koko opintojen ajan opiskelijoiden ymmärrystä alan sirpaleisen työkentän kokonaisuudesta ja siitä, mitä itsensä työllistäminen ja esimerkiksi freelancerina toimiminen vaatii.

Opintojen henkilökohtaistaminen toteutuu pääosin hyvin, mutta opiskelijoiden yksilöllisissä valinnanmahdollisuuksissa on kehitettävää

Tanssialan perustutkinnossa opintojen henkilökohtaistaminen toteutuu kokonaisuutena hyvin. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, puuttuvan osaamisen hankkimisen suunnittelu, opintojen eteneminen opiskelijan yksilöllisen aikataulun mukaisesti sekä HOKSin päivittäminen opiskelijan tarpeiden mukaan toteutuvat hyvin. 

Arvioinnin perusteella opintojen henkilökohtaistamisessa on kuitenkin myös kehitettävää. Vaikka koulutuksen järjestäjien mukaan työelämän edustajien osallistuminen HOKSin laadintaan toteutuu hyvin, lähes kolmannes työpaikkaohjaajista koki, ettei oppilaitos ollut varmistanut tai oli varmistanut vain osittain heidän tuntevan opiskelijan HOKSiin kirjatut tavoitteet. Lisäksi noin kolmannes opiskelijoista koki voineensa vaikuttaa tutkinnon osien valintaan vain osittain tai ei lainkaan.

Kehittämissuositukset

Opiskelijoiden yksilöllisiä valinnan mahdollisuuksia tulee tukea varmistaen samalla, että heidän opintopolkunsa on työelämän tai jatko-opintojen kannalta tarkoituksenmukainen

Koulutuksen järjestäjien tulee tukea opiskelijoiden mahdollisuuksia tehdä yksilöllisiä valintoja opinnoissaan osana HOKS-prosessia. Samalla tulee varmistaa, että opiskelijan pakollisista ja valinnaisista opinnoista muodostuu selkeä opintopolku, joka antaa opiskelijalle hänen tavoitteitaan vastaavaa osaamista, olipa tavoitteena sitten työllistyminen tai jatko-opinnot. 

Työelämässä oppimisen osalta tulee aina varmistaa, että työpaikkaohjaajalla on tiedossa opiskelijan HOKSiin asetetut tavoitteet työssäoppimiselle

Työelämässä oppiminen on merkittävä osa ammatillisen koulutuksen opiskelijan opintopolkua, joten sen laadukas toteutuminen on tärkeää. Koulutuksen järjestäjien tulee varmistaa, että työelämässä oppimisen tavoitteista ja sisällöistä, kuten työtehtävistä sovitaan yhdessä opettajan, opiskelijan ja työelämän edustajien kanssa ennen työelämässä oppimista. Sovitut tavoitteet tulee kirjata opiskelijan HOKSiin. Koska työpaikkaohjaajalla on keskeinen rooli opiskelijan ohjaamisessa, on tärkeää, että hänellä on riittävä tieto opiskelijan tavoitteista sekä mahdollisista ohjaus- ja tukitarpeista. Yhteinen suunnittelu luo edellytyksiä tavoitteelliselle työelämässä oppimiselle ja tukee kaikkien osapuolten sitoutumista tavoitteiden saavuttamiseen.

Työelämässä oppimisen paikkojen saatavuudessa on haasteita

Työpaikat ovat keskeinen oppimisympäristö ammatillisessa koulutuksessa ja työelämässä oppimisen tavoitteena on tukea työelämässä tarvittavien taitojen ja valmiuksien kehittymistä. Työelämässä oppimisen jaksot toteutetaan joko koulutussopimuksella tai oppisopimuskoulutuksena ja työelämän edustajat ohjaavat opiskelijoita työpaikalla (Laki 531/2017, 70 §, 71 §). Työelämässä oppimisen vähimmäis- tai enimmäismääriä ei ole säädelty. Ammatillisen perustutkinnon opiskelijan opintoihin tulee kuitenkin sisältyä työelämässä oppimista, jos hänellä ei ole tutkinnon suorittamiseen liittyvää aiemmin hankittua osaamista käytännön työtehtävissä (emt. 62 §).

Tanssialan perustutkinnon opiskelijat suorittavat työelämässä oppimisen lähes poikkeuksetta koulutussopimuksella. Tanssialan perustutkinnon 1.1.2022–30.1.2026 kokonaan suorittaneista opiskelijoista yli viidennes ei ollut osallistunut työelämässä oppimisen jaksolle opintojensa aikana. Lisäksi vain hieman yli puolet opiskelijoista oli tyytyväisiä mahdollisuuksiinsa opiskella työpaikoilla. Tanssialalla perinteisiä työnantajia ja työpaikkoja on kuitenkin vähän, mikä rajoittaa myös työelämässä oppimisen paikkojen saatavuutta.

Haasteista huolimatta koulutuksen järjestäjät arvioivat opiskelijoiden työelämässä oppimisen toteutuvan pääosin hyvin. Niiden mukaan työelämässä oppimisen suunnittelu, opiskelijoiden tarpeita vastaava tuki ja ohjaus sekä työelämässä oppimisen toteutuminen asetettujen tavoitteiden mukaisesti toteutuvat hyvin. Myös työpaikkaohjaajat olivat tyytyväisiä työelämässä oppimiseen. Lähes kaikki työpaikkaohjaajat kokivat saaneensa oppilaitokselta riittävästi tukea opiskelijoiden ohjaamiseen, ja valtaosa heistä arvioi oppilaitoksen myös varmistaneen opiskelijoiden riittävät valmiudet työelämässä oppimiseen. Koulutuksen järjestäjien mukaan myös työpaikkaohjaajien ohjaus- ja arviointiosaamisen varmistaminen sekä kehittäminen toteutuvat pääosin hyvin.

Kehittämissuositus

Koulutuksen järjestäjien tulee varmistaa, että opiskelijoille rakentuu opintojen aikana monipuolisia yhteyksiä tanssialan ammattilaisiin ja verkostoihin

Vaikka tanssialalla työelämä rakentuu usein perinteisten työpaikkojen sijaan projekteista, verkostoista sekä apuraha- ja freelancetoiminnasta, opiskelijoiden on tärkeää päästä opintojensa aikana tutustumaan alan työelämään ja työtehtäviin sekä rakentamaan työelämäverkostoja työelämässä oppimisen ja muiden yhteistyömuotojen kautta. Tätä voidaan tukea esimerkiksi ulkopuolisten ammattilaisten ohjaamilla produktioilla, oppilaitoksen ulkopuolelle suuntautuvilla esityksillä, mentoroinnilla ja muilla työelämäyhteistyön muodoilla. Työelämäkontaktien rakentuminen jo opintojen aikana tukee osaamisen kehittymistä, ammatillisen identiteetin vahvistumista ja työllistymismahdollisuuksia valmistumisen jälkeen.

Näytöt toteutetaan pääsääntöisesti työelämässä mutta työelämän osallistumista näyttöjen arviointiin tulee lisätä

Laki ammatillisesta koulutuksesta (2017/531, § 52) edellyttää, että näytöt toteutetaan ensisijaisesti työpaikoilla aidoissa työtilanteissa ja että opettaja sekä työelämän edustaja arvioivat ne yhdessä. Arvioinnin perusteella tämä tavoite toteutuu melko hyvin tanssialan perustutkinnossa, sillä suurin osa (67 %) näytöistä on toteutettu aidoissa työelämän tilanteissa ja enemmistö (64 %) näytöistä on arvioitu yhdessä opettajan ja työelämän edustajan kanssa. Työelämän edustajien osallistumista näyttöjen arviointiin on kuitenkin tarpeen lisätä, sillä yli kolmasosa näytöistä on arvioitu ilman työelämän edustajaa. Lisäksi näyttöjen toteuttamista työelämässä tulisi edelleen vahvistaa.

Kehittämissuositus

Tanssialan näyttötoimintaa tulee kehittää niin, että näyttöjen toteuttaminen yhteistyössä työelämän kanssa yleistyy 

Koulutuksen työelämälähtöisyyden ja opiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittymisen kannalta on tärkeää, että näytöt toteutetaan mahdollisuuksien mukaan aidoissa työtilanteissa. Lisäksi työelämän edustajien osallistuminen näyttöjen suunnitteluun ja arviointiin on tärkeää riippumatta siitä, toteutetaanko näyttö oppilaitoksessa vai työelämässä. Näytöt ovat samalla myös oppimistilanteita, joissa työelämän toimijoilta saatu palaute tukee opiskelijoiden ammatillista kasvua. Lisäksi työelämän osallistuminen näyttöihin lisää opiskelijoiden näkyvyyttä alan toimijoille, mikä voi edistää työelämäverkostojen rakentumista ja työllistymistä.

Työelämän toimijoilla ei kuitenkaan aina ole mahdollisuutta osallistua koko näyttöprosessiin, vaan osallistuminen voi rajoittua esimerkiksi loppunäytökseen. Tällöin opiskelijan osaamista ja sen kehittymistä voidaan tehdä näkyväksi esimerkiksi työpäiväkirjojen, portfolioiden, videoiden ja näyttösuunnitelman avulla. Näin työelämän toimijat saavat kattavamman kuvan opiskelijan osaamisesta ja sen kehittymisestä. Samalla portfolioiden ja muiden osaamisen dokumentointiin tarkoitettujen välineiden käyttö tukee opiskelijoiden valmiuksia markkinoida osaamistaan ja työllistää itseään.

Koulutuksen järjestäjien, työelämän toimijoiden, Opetushallituksen ja muiden sidosryhmien tulee kehittää tanssialan näyttötoimintaa yhdessä niin, että näyttöjen toteuttaminen yhteistyössä työelämän kanssa yleistyy. 

Opiskelijoiden vahvuuksia ovat ammatin perusosaaminen ja vuorovaikutustaidot, mutta työkentän kokonaisuuden ymmärtämisessä ja itsensä työllistämisen taidoissa on kehitettävää

Tanssialan perustutkinnosta valmistuvien osaamisen keskeisiä ammatillisia vahvuuksia ovat monipuolinen tanssijan perusosaaminen sekä yhteistyö-, vuorovaikutus- ja ryhmätyötaidot. Lisäksi tanssijoiksi valmistuvilla on vahvat itsensä kehittämisen taidot. Kehitettävää on erityisesti oman osaamisen tunnistamisessa, yrittäjyysosaamisessa ja itsensä työllistämisen taidoissa. Myös opiskelijat toivoivat, että olisivat saaneet koulutuksesta paremmat valmiudet yrittäjyyteen.

Tanssialan perustutkinnon opiskelijoiden osaaminen on näyttöjen ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden arvosanojen perusteella keskimäärin erittäin hyvää. Yhteisten tutkinnon osien osa-alueista opiskelijat menestyivät keskimäärin parhaiten taiteessa ja luovassa ilmaisussa ja heikoiten matematiikassa sekä fysiikassa ja kemiassa. Koulutuksen järjestäjistä neljä viidestä arvioi, että tanssialan perustutkinnon suorittaneilla on riittävät valmiudet korkeakouluopintoihin. 

Kehittämissuositus

Itsenäisenä ammatinharjoittajana toimimisen valmiuksia tulee vahvistaa koulutuksen aikana 

Tanssialan opiskelijoiden ymmärrystä alan työelämästä ja sen monimuotoisuudesta tulee vahvistaa koulutuksen aikana. Työllistymisen kannalta on tärkeää, että opiskelijat hahmottavat, millaisista työtehtävistä, toimeksiannoista ja tulonlähteistä tanssialan ammattilaisen työ ja toimeentulo voi muodostua. Alan ammattilaisten vierailut, uratarinat ja kokemukset erilaisista urapoluista voivat tarjota opiskelijoille ajankohtaista tietoa alan käytännöistä, toimintatavoista ja työmahdollisuuksista sekä auttaa ymmärtämään alan moninaisuutta.

Itsenäisenä ammatinharjoittajana toimimiseen liittyviä valmiuksia tulee kehittää johdonmukaisesti koko koulutuksen ajan. Taiteilijan toimeentulo muodostuu usein palkkatyön, apurahatyöskentelyn ja yritystoiminnan yhdistelmästä. Siksi on tärkeää, että opiskelijat saavat opintojensa aikana riittävästi tietoa näistä tulonmuodoista ja niiden eroista sekä valmiuksia yhdistää niitä osana työuraansa. Lisäksi opiskelijoiden apurahaosaamista sekä kykyä tuotteistaa ja markkinoida omaa osaamistaan tulee vahvistaa. Yrittäjyystaitoja voidaan kehittää myös käytännössä esimerkiksi kannustamalla opiskelijoita perustamaan opintojen aikana yritys, osuuskunta tai NYT-harjoitusyritys joko yksin tai yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa.

Näiden valmiuksien vahvistamiseksi koulutuksen järjestäjiä kannustetaan kehittämään yhdessä opinnollinen kokonaisuus, joka vahvistaa opiskelijoiden ja valmistuneiden valmiuksia toimia tanssialan työelämässä, rakentaa omaa ammatillista uraansa ja työllistää itsensä erilaisissa toimintaympäristöissä. Opintoja voitaisiin tarjota valinnaisina tutkinnon osina, ja ne voisivat olla avoimia myös valmistuneille. Osallistumisen mahdollistamiseksi opintoja voitaisiin toteuttaa kokonaan tai osittain verkossa.

Tanssialan erityispiirteet tulee ottaa nykyistä vahvemmin huomioon pedagogisen toiminnan kehittämisessä

Koulutuksen järjestäjien välillä oli eroja siinä, miten johdon tuki pedagogisen toiminnan kehittämisessä toteutui. Kaksi viidestä koulutuksen järjestäjästä arvioi johdon tuen toteutuvan vain kohtalaisesti, kun taas kolme arvioi sen toteutuvan vähintään hyvin. Myös opiskelijoiden ja työelämän osallistumisessa pedagogisen toiminnan kehittämiseen oli eroja järjestäjien välillä. Kaksi järjestäjää arvioi opiskelijoiden osallistumisen pedagogisen toiminnan kehittämiseen toteutuvan vain kohtalaisesti ja yksi järjestäjä arvioi työelämän osallistumisen toteutuvan jopa huonosti. Lisäksi HOKS-prosessin toimivuuden seurannassa ja arvioinnissa sekä HOKS-prosessin kehittämisessä seurannan ja arvioinnin pohjalta oli vaihtelua koulutuksen järjestäjien välillä.

Koulutuksen järjestäjät toivat esiin erilaisia pedagogisen toiminnan kehittämiseen liittyviä haasteita. Vastauksissa mainittiin johdon sitoutumisen riittämättömyys pitkäjänteiseen kehittämiseen sekä ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat säästöpaineet, jotka aiheuttavat epävarmuutta koulutuksen jatkuvuudesta. Lisäksi todettiin, että suurissa organisaatioissa tehdyt yhteiset linjaukset eivät aina tue tanssi- ja kulttuurialojen pedagogista kehittämistä, ja että avoimelle keskustelulle pitkäjänteisestä kehittämisestä olisi tarvetta. Lisäksi opiskelijoiden osallistumista pedagogisen toiminnan kehittämiseen katsottiin tarpeelliseksi vahvistaa.

Kehittämissuositus

Koulutuksen järjestäjien tulee vahvistaa opiskelijoiden ja työelämän osallistumista pedagogiseen kehittämiseen sekä varmistaa, että organisaation linjaukset tukevat tanssialan koulutuksen tarpeita ja kehittämistä 

Pedagogisen toiminnan kehittäminen edellyttää johdon tukea sekä kehittämismyönteistä toimintakulttuuria. Koulutuksen järjestäjien johdon tulee tukea ja kannustaa henkilöstöä, opiskelijoita ja työelämän edustajia osallistumaan pedagogisen toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. Erityisesti suurissa organisaatioissa on tärkeää arvioida, miten hyvin yhteiset linjaukset ja kehittämistoimet tukevat tanssialan ja muiden pienten alojen pedagogisen toiminnan kehittämistä.

Opettajien, opiskelijoiden ja työelämän edustajien osallistumisen pedagogisen toiminnan kehittämiseen tulisi olla luonteva osa oppilaitoksen arkea. Koulutuksen järjestäjien tulee luoda selkeät toimintatavat eri toimijaryhmien osallistamiselle ja tarjota monipuolisia sekä joustavia mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa. Työelämän toimijoiden osallistuminen on erityisen tärkeää koulutuksen työelämälähtöisyyden kannalta. 

Pedagogisen toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä voidaan hyödyntää koulutuksen järjestäjien sekä muiden toimijoiden keräämää palaute- ja seurantatietoa. Palautteen käsittely yhdessä palautteen antajien kanssa vahvistaa osallisuutta ja kannustaa osallistumaan kehittämistyöhön myös jatkossa. Myös HOKS-prosessin toimivuutta tulee arvioida suunnitelmallisesti palaute- ja arviointitietoa hyödyntäen. 

Tanssialan koulutuksen järjestäjien vähäinen määrä luo hyvät edellytykset yhteistyölle, vertaiskehittämiselle ja yhteiselle tiedonvaihdolle. Koulutuksen järjestäjiä kannustetaan ylläpitämään ja kehittämään nykyisiä yhteistyöverkostoja. Verkostot mahdollistavat ajankohtaisen tiedon vaihdon sekä yhteistyön esimerkiksi opiskelijavalinnoissa, pääsykoekäytännöissä ja opettajavaihdossa. Samalla ne tukevat koulutuksen kehittämistä ja vahvistavat yhteyttä alan työelämään.

Työllistymistä tukevat työelämäyhteydet ja verkostoituminen, mutta työpaikkojen vähäisyys vaikeuttaa työllistymistä

Tanssialan perustutkinnon opiskelijoiden opintojen läpäisy näyttäytyy kokonaisuutena melko hyvänä. Vuonna 2022 tutkinnon aloittaneista opiskelijoista 72 prosenttia oli suorittanut tutkinnon loppuun kolmessa vuodessa, ja 17 prosentilla opinnot olivat tarkasteluhetkellä edelleen kesken. Vain yksittäiset opiskelijat olivat vaihtaneet toiseen ammatilliseen tutkintoon tai keskeyttäneet opintonsa kokonaan.

Tanssialan perustutkinnon suorittaneet sijoittuvat pääosin työelämään joko päätoimisesti työllisinä tai työssä käyvinä opiskelijoina. Työelämään sijoittuneiden määrä säilyi viiden vuoden tarkastelujaksolla lähes samana tai kasvoi valmistumisen jälkeisinä vuosina. Työttömien määrä jäi useimmiten työelämään sijoittuneiden määrää pienemmäksi.

 Vuosina 2023–2025 tanssialan perustutkinnosta valmistuneille tehdyn kyselyn (n = 22) mukaan vastaushetkellä keväällä 2026 työelämässä oli vajaa puolet vastaajista (45 %, n = 10), kun taas puolet (n = 11) opiskeli tutkintoon johtavassa koulutuksessa. 

Koulutuksen järjestäjien mukaan työllistymistä edistävät erityisesti tiivis yhteistyö ja verkostoituminen alan toimijoiden kanssa sekä työelämässä oppimisen aikana hankittu työkokemus. Lisäksi henkilökohtaiset tekijät, kuten motivaatio, sitoutuminen alaan ja kyky toimia erilaisissa työyhteisöissä, tukevat työllistymistä. Työllistymistä puolestaan haastavat kulttuurialan työpaikkojen vähäinen määrä, freelancer-kentän rahoitukseen liittyvät epävarmuudet sekä tanssialan yleinen työmarkkinatilanne.

Lopuksi

Suomessa tanssialan perustutkintoa järjestää viisi koulutuksen järjestäjää. Koulutuksella on tärkeä merkitys sekä suomalaisen tanssialan elinvoimaisuuden että opiskelijoiden osaamisen ja uramahdollisuuksien näkökulmasta. Koulutuksen aikana kehittyvät taiteellinen osaaminen, vuorovaikutustaidot, pitkäjänteisyys, esiintymisvalmiudet ja kyky työskennellä tavoitteellisesti. Nämä valmiudet tukevat menestymistä myös muilla koulutus- ja ammattialoilla.

Arvioinnin perusteella tanssialan perustutkinto tarjoaa opiskelijoille hyvät valmiudet tanssijan ammattiin sekä jatko-opintoihin. Osa valmistuneista suuntaa korkeakoulutukseen tai muihin jatko-opintoihin, ja tutkinto toimii myös luontevana väylänä esimerkiksi liikunnan, kasvatuksen, hyvinvoinnin ja muiden ihmisläheisten alojen opintoihin. 

Tanssialan perustutkinnon merkitystä tarkasteltaessa on syytä huomioida työllisyystilannetta ja työpaikkojen määrää laajempi kokonaisuus. Tanssialalla työ ja toimeentulo koostuvat usein eri tulonmuotojen yhdistelmistä, kuten palkkatyöstä, mikroyrittäjyydestä, apurahatyöskentelystä ja osuuskuntayrittäjyydestä. Tämä voi heijastua tilastoihin siten, että henkilöt näkyvät eri ajankohtina joko työllisinä tai työttöminä.

Tanssialan perustutkinnon arvo perustuu myös siihen, että koulutus tarjoaa opiskelijoille vahvan ammatillisen ja yleisen osaamispohjan. Tämä tukee siirtymistä jatko-opintoihin, työelämässä toimimista ja monipuolisten urapolkujen rakentumista. Näin tanssialan koulutuksen vaikutukset ulottuvat tanssialaa laajemmalle yhteiskuntaan.