Tiivistelmä
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteutti tanssialan perustutkinnon arvioinnin vuonna 2026. Arviointi kohdistui tutkintoa järjestävien koulutuksen järjestäjien pedagogiseen toimintaan ja opiskelijoiden osaamiseen. Lisäksi arvioinnilla tuotettiin tietoa siitä, millaiset valmiudet koulutus antaa työelämään ja jatko-opintoihin. Arvioinnissa oli mukana 5 koulutuksen järjestäjää. Arviointi on osa ammatillisen koulutuksen kansallista oppimistulosten arviointia ja se perustuu Karvin, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen yhdessä laatimaan suunnitelmaan vuosina 2021–2026 arvioitavista ammatillisista tutkinnoista.
Arviointiaineisto koostui laajasta ja monipuolisesta aineistosta. Tietoa koulutuksen järjestäjien pedagogisesta toiminnasta saatiin itsearvioinneilla, jotka koulutuksen järjestäjät toteuttivat yhdessä työelämän kanssa. Pedagogista toimintaa arvioitiin myös kansallisten opiskelija- ja työelämäpalautteiden tulosten sekä Koski-tietovarannosta saatujen tietojen perusteella. Opiskelijoiden osaamista arvioitiin näyttöjen ja yhteisten tutkinnon osien arvosanojen sekä koulutuksen järjestäjien ja työelämän edustajien arvioiden perusteella. Opiskelijoiden kokemuksista saatiin tietoa myös valmistuneille opiskelijoille kohdistetusta kyselystä. Koulutuksen vaikuttavuuden arvioinnissa käytettiin lisäksi opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen tietoja muun muassa koulutuksen läpäisystä ja valmistumisen jälkeisestä työllistymisestä.
Tanssialan perustutkinnossa opintojen henkilökohtaistaminen toteutuu kokonaisuutena hyvin. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, puuttuvan osaamisen hankkimisen suunnittelu, opintojen eteneminen opiskelijan yksilöllisen aikataulun mukaisesti sekä HOKSin päivittäminen opiskelijan tarpeiden mukaan toteutuvat hyvin koulutuksessa. Kehittämistarpeita liittyy opiskelijoiden mahdollisuuksiin vaikuttaa tutkinnon osien valintaan sekä työpaikkaohjaajien perehdyttämiseen opiskelijan HOKSiin kirjattuihin tavoitteisiin.
Näyttöjen toteuttaminen työpaikoilla ja työelämän osallistuminen näyttöjen arviointiin toteutuu tanssialan perustutkinnossa melko hyvin. Suurin osa (67 %) näytöistä on toteutettu aidoissa työelämän tilanteissa ja enemmistö (64 %) näytöistä oli arvioitu yhdessä opettajan ja työelämän edustajan kanssa. Kuitenkin yli kolmasosa näytöistä oli arvioitu ilman työelämän edustaja.
Tanssialan perustutkinnon opiskelijoiden osaaminen on näyttöjen ja yhteisten tutkinnon osien arvosanojen perusteella keskimäärin erittäin hyvää. Näytöistä ja yhteisistä tutkinnon osista yleisin arvosana oli kiitettävä (5). Tyydyttäviä arvosanoja oli yhteisissä tutkinnon osissa hieman enemmän (10 %) kuin ammatillisissa tutkinnon osissa (4 %).
Tanssialan perustutkinnosta valmistuvien osaamisen keskeisiä ammatillisia vahvuuksia ovat monipuolinen tanssijan perusosaaminen sekä yhteistyö-, vuorovaikutus- ja ryhmätyötaidot. Lisäksi tanssijoiksi valmistuvilla on vahvat itsensä kehittämisen taidot. Kehitettävää on erityisesti oman osaamisen tunnistamisessa, yrittäjyysosaamisessa ja itsensä työllistämisen taidoissa. Myös opiskelijat toivoivat, että olisivat saaneet koulutuksesta paremmat valmiudet yrittäjyyteen.
Opiskelijat ovat keskimäärin tyytyväisiä saamansa koulutukseen ja kokivat sen parantaneen heidän valmiuksiaan työelämään siirtymiseen, siellä toimimiseen tai jatko-opintoihin. Koulutuksen järjestäjistä neljä viidestä arvioi, että tanssialan perustutkinnon suorittaneilla on riittävät valmiudet korkeakouluopintoihin.
Tanssialan perustutkinnossa opintojen läpäisy on hyvää. Vuonna 2022 tanssialan perustutkinnon opinnot aloittaneista opiskelijoista enemmistö (72 %) oli kolme vuotta myöhemmin suorittanut kyseisen tutkinnon. Yksittäiset opiskelijat (1–4) olivat vaihtaneet toiseen ammatilliseen tutkintoon ja suorittaneet sen loppuun tai keskeyttäneet opinnot.
Tanssialan perustutkinnosta vuonna 2022 valmistuneista reilu kolmasosa oli vuosi valmistumisen jälkeen joko päätoimisesti työllisiä tai työssäkäyviä opiskelijoita, ja vajaa kolmasosa oli työttömänä. Kolme vuotta valmistumisen jälkeen työllisyystilanne oli selvästi parempi: vuonna 2023 kolme vuotta aiemmin valmistuneista kaksi kolmasosaa oli työllisiä ja noin kymmenesosa työttömiä. Koulutuksen järjestäjien mukaan tiivis yhteistyö työelämän kanssa, verkostoituminen alan toimijoihin ja kollegoihin sekä työharjoittelujen kautta saatu työkokemus edistävät työllistymistä.
Arviointiraportin lopussa on esitelty tulosten perusteella muodostetut kehittämissuositukset. Suositukset liittyvät muun muassa koulutuksen järjestäjien ja työelämän välisen yhteistyön kehittämiseen. Opiskelijoiden osaamista koskevat suositukset kohdistuvat erityisesti yrittäjyysosaamisen ja itsensä työllistämisen taitojen vahvistamiseen.