Ammatillinen osaaminen ja pedagoginen toiminta tanssialan perustutkinnossa

Keskeisiä tuloksia

• Tyydyttäviä arvosanoja oli yhteisissä tutkinnon osissa hieman enemmän (10 %) kuin ammatillisissa tutkinnon osissa (4 %). 
• Yleisin arvosana yhteisistä tutkinnon osista oli kiitettävä 5.
• Opiskelijoiden osaaminen arvosanojen perusteella oli parasta taiteessa ja luovassa ilmaisussa, opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiuksissa sekä työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämisessä.
• Heikointa osaaminen oli matematiikassa sekä fysiikassa ja kemiassa. 
• Suomen- ja ruotsinkielisillä opiskelijoilla yleisin arvosana oli kiitettävä 5 ja muunkielisillä hyvä 4.
• Sekä ei erityisen tuen opiskelijoilla että erityisen tuen päätöksen saaneilla opiskelijoilla yleisin arvosana oli kiitettävä 5. Vaativan erityisen tuen päätöksen saaneilla opiskelijoilla yleisin arvosana oli hyvä 4.
• Oppivelvollisilla yleisin arvosana oli hyvä 4 ja ei-oppivelvollisilla kiitettävä 5.

Opiskelijoiden osaaminen yhteisissä tutkinnon osissa 

Ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy 35 osaamispistettä yhteisiä tutkinnon osia. Yhteisten tutkinnon osien pakolliset osa-alueet ovat viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (11 osp), matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen (6 osp) ja yhteiskunta- ja työelämäosaaminen (9 osp). Tässä arvioinnissa tarkasteltiin vain yhteisten tutkinnon osien pakollisten osa-alueiden arvosanoja.

Tanssialan perustutkinnon opiskelijoiden osaaminen yhteisissä tutkinnon osissa oli arvosanojen perusteella erittäin hyvää [1 ]. Vajaa puolet (48 %) arvosanoista oli hyviä (3–4) ja lähes yhtä suuri osuus (42 %) kiitettäviä (5) (kuvio 31). Vain kymmenesosa (10 %) arvosanoista oli tyydyttäviä (1–2). Yhteisen tutkinnon osan osa-alueen arviointi oli mukautettu kahden (0,1 %) suorituksen kohdalla. Osaamistavoitteista ei ollut poikettu yhdessäkään arvioinnissa. 

Seuraavaksi tarkastellaan yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden osaamista aloittaen viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen -tutkinnon osasta. Liitteeseen 4 on koottu yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden arvosanojen perustunnusluvut.

Arvosanat viestintä ja vuorovaikutusosaaminen -tutkinnon osan pakollisissa osa-alueissa

Viestintä ja vuorovaikutus -tutkinnon osan kaikille perustutkinto-opiskelijoille pakolliset osa-alueet ovat viestintä ja vuorovaikutus äidinkielellä, toisella kotimaisella kielellä ja vieraalla kielellä sekä toiminta digitaalisessa ympäristössä sekä taide ja luova ilmaisu.

Arvosanojen perusteella osaaminen oli kaikilla osa-alueilla keskimäärin hyvää (kuvio 32). Osaaminen oli selvästi parasta taiteen ja luovan ilmaisun osa-alueessa, josta valtaosa opiskelijoista (84 %) sai kiitettävän arvosanan. Osaaminen oli keskimäärin hieman muita osa-alueita heikompaa toisen kotimaisen kielen opinnoissa, jossa 15 prosenttia arvosanoista oli tyydyttäviä (1–2), joskin opiskelijoiden välillä hajontaa oli paljon ja kolmasosa (33 %) arvosanoista oli kiitettäviä (5). Opiskelijoiden osaamisessa ei ollut merkittäviä eroja koulutuksen järjestäjien välillä (ks. liite 5).

Arvosanat matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen -tutkinnon osan pakollisissa osa-alueissa

Matemaattis-luonnontieteellisessä osaamisessa oli paljon hajontaa opiskelijoiden välillä [2 ]. Arvosanojen perusteella suurella osalla opiskelijoista (74–80 %) matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen oli vähintään hyvää (kuvio 33). Matematiikan osalta neljäsosalla (26 %) ja fysikaalisten ja kemiallisten ilmiöiden osalta viidesosalla (20 %) opiskelijoista osaaminen jäi tyydyttäväksi. Matematiikan kohdalla yleisin arvosana oli hyvä 3 ja fysikaalisten ja kemiallisten ilmiöiden kohdalla hyvä 4. Opiskelijoiden osaamisessa ei ollut merkittäviä eroja koulutuksen järjestäjien välillä (ks. liite 6).

Arvosanat yhteiskunta- ja työelämäosaaminen -tutkinnon osan pakollisissa osa-alueissa

Yhteiskunta- ja työelämäosaaminen -tutkinnon osassa opiskelijoiden osaaminen oli arvosanojen perusteella keskimäärin erittäin hyvää (kuvio 34). Parhaiten opiskelijat hallitsivat opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet ja työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämisen. Lähes kaikki opiskelijat saivat näistä osa-alueista vähintään hyvän arvosanan. 

Opiskelijoiden osaaminen oli jonkin verran muita osa-alueita heikompaa yhteiskunnassa ja kansalaisena toimimisen osa-alueella, jossa tyydyttävien arvosanojen osuus oli 14 prosenttia. Opiskelijoiden osaamisessa ei ollut merkittäviä eroja koulutuksen järjestäjien välillä (ks. liite 7).

Osaaminen äidinkielen mukaan

Kuviossa 35 on esitetty yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden arvosanojen jakaumat äidinkielen mukaan tarkasteltuna. Suomen- ja ruotsinkielisillä opiskelijoilla yleisin arvosana oli kiitettävä 5 ja muunkielisillä hyvä 4. Muunkielisillä opiskelijoilla neljäsosa (25 %) arvosanoista oli tyydyttäviä (1–2). Suomenkielisillä tyydyttäviä arvosanoja oli hieman alle kymmenesosa (9 %) ja ruotsinkielisillä hieman yli kymmenesosa (13 %). Eri kieliryhmien arvosanojen tilastollista vertailua ei tehty, koska aineisto sisälsi vain kolmen ruotsinkielisen ja 20 muunkielisen opiskelijan suorituksia. 

Osaaminen sukupuolen mukaan

Miesten suorituksissa yleisin arvosana oli hyvä 4 ja naisten suorituksissa kiitettävä 5. Tyydyttävien (1–2) arvosanojen osuus oli sekä miehillä että naisilla noin kymmenesosa (9–10 %) (kuvio 36). Naisilla kiitettävien arvosanojen osuus oli 43 prosenttia ja miehillä 29 prosenttia. Sukupuolten välistä arvosanojen tilastollista vertailua ei tehty, koska aineisto sisälsi vain 20 miesopiskelijan suorituksia. 

Osaaminen oppivelvollisilla ja ei-oppivelvollisilla

Suurin osa (86 %) yhteisistä tutkinnon osista oli ei-oppivelvollisten opiskelijoiden suorittamia (kuvio 37). Oppivelvollisilla yleisin arvosana oli hyvä 4 ja ei-oppivelvollisilla kiitettävä 5. Yhteisten tutkinnon osien osaamisessa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa oppivelvollisten ja ei-oppivelvollisten opiskelijoiden välillä.

Osaaminen erityisen tuen mukaan

Sekä ei erityisen tuen opiskelijoilla että erityisen tuen päätöksen saaneilla opiskelijoilla yleisin arvosana oli kiitettävä 5 (kuvio 38). Vaativan erityisen tuen päätöksen saaneilla opiskelijoilla yleisin arvosana oli hyvä 4. Tyydyttävien arvosanojen osuus oli erityisen tuen tai vaativan erityisen tuen päätöksen saaneilla hieman suurempi (16 %) kuin muilla opiskelijoilla (9 %). Arvosanojen tilastollista vertailua ei tehty näiden ryhmien välillä, sillä aineisto sisälsi vain 19 erityisen tuen päätöksen saaneen ja 20 vaativan erityisen tuen päätöksen saaneen opiskelijan suorituksia.

Perusopetuksen päättöarvosanojen yhteys tutkinnon osien arvosanoihin tanssialan perustutkinnossa

Arvioinnissa tarkasteltiin perusopetuksen äidinkielen, matematiikan ja yhteiskuntaopin päättöarvosanojen yhteyttä ammatillisten tutkinnon osien ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden arvosanojen keskiarvoon [3 ]. Yhteisten tutkinnon osien kohdalla havaittiin hieman ammatillisia tutkinnon osia vahvempi positiivinen yhteys. Päättöarvosanat selittivät noin 10 prosenttia ammatillisten tutkinnon osien ja noin 36 prosenttia yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden arvosanojen vaihtelusta.

Tarkasteltaessa suomea tai ruotsia äidinkielenä opiskelevien äidinkielen päättöarvosanan yhteyttä viestintä ja vuorovaikutus äidinkielellä osa-alueen arvosanoihin, selitti äidinkielen päättöarvosana noin 24 prosenttia arvosanojen vaihtelusta. Suomea tai ruotsia toisena kielenä opiskelevien osuus oli niin pieni, ettei yhteyttä tarkasteltu tämän tutkinnon osalta. Matematiikan päättöarvosana selitti noin 17 prosenttia matematiikka ja matematiikan soveltaminen osa-alueen arvosanojen vaihtelusta. Yhteiskuntaopin arvosana selitti noin 8 prosenttia yhteiskunnassa ja kansalaisena toimiminen -tutkinnon osan osa-alueen arvosanoista.

• 1:

  Arvosanojen keskiarvo 4,0, mediaani (keskimmäinen suuruusjärjestykseen asetetuista arvosanoista) 4, moodi (yleisin arvosana) 5, ja keskihajonta (arvosanojen poikkeama keskiarvosta) 1,08

• 2:

  Matematiikka ja matematiikan soveltaminen kh. 1,21; Fysikaaliset ja kemialliset ilmiöt ja niiden soveltaminen kh. 1,18

• 3:

  Jos päättöarvosanat ja tutkinnon osien arvosanat eivät korreloisi lainkaan keskenään, selitysosuus olisi 0 prosenttia. Tällöin opiskelijoiden päättöarvosanat eivät kertoisi mitään siitä, millaisia arvosanoja he keskimäärin saavat ammatillisista tutkinnon osista tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueista. Jos taas päättöarvosanat määrittäisivät täysin tutkinnon osien arvosanat, selitysosuus olisi 100 prosenttia. Tällöin päättöarvosanat kertoisivat suoraan sen, mitkä opiskelijan tutkinnon osien tai niiden osa-alueiden arvosanat ovat eikä osien välillä olisi lainkaan oppilaskohtaista vaihtelua.