4.4 Pedagogisen toiminnan seuranta, arviointi ja kehittäminen
Opetus- ja ohjaushenkilöstön sekä työpaikkaohjaajien osaamisen kehittäminen
Kaikki tanssialan järjestäjät arvioivat opetus- ja ohjaushenkilöstön pedagogisen osaamisen ja työelämäosaamisen ylläpitämisen ja kehittämisen toteutuvan hyvin tai erittäin hyvin (kuvio 20). Myös työpaikkaohjaajien riittävän ohjaus- ja arviointiosaamisen varmistamisen, ylläpitämisen ja kehittämisen arvioitiin toteutuvan vähintään hyvin. Sen sijaan yksi järjestäjä arvioi työpaikkaohjaajien ohjaus- ja arviointiosaamisen ylläpitämisen ja kehittämisen vain kohtalaiselle tasolle. Syynä tähän mainittiin, että työpaikkaohjaajilta vaatii ison resurssin osallistua usean päivän koulutukseen.
Opiskelijapalautteen (Vipunen 2026b) mukaan enemmistö opiskelijoista (69 %) oli tyytyväisiä työpaikkaohjaajien ohjaus- ja ammattitaitoon [1 ]. Kuitenkin vajaa kolmasosa (31 %) opiskelijoista ei ollut tyytyväisiä tai oli vain osin tyytyväisiä heitä ohjanneiden työpaikkaohjaajien ohjaus- ja ammattitaitoon.
Opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamisen kehittämisen kohteet
Koulutuksen järjestäjät toivat itsearvioinnissa esiin myös opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamisen kehittämistarpeita. Kaikki viisi koulutuksen järjestäjää vastasivat kysymykseen [2 ]. Kehittämistarpeet liittyivät erityisesti erilaisten ja erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden huomioimiseen opetuksessa, ohjauksessa ja opintojen yksilöllistämisessä. Opetuksen toteutustapoihin liittyen kehitettävää tunnistettiin aikaan ja paikkaan sitomattoman opetuksen ja ohjauksen kehittämisessä sekä verkko-opetuksen vahvistamisessa ja digitaalisten työkalujen hyödyntämisessä opetuksen tukena. Lisäksi yksittäisinä kehittämiskohteina mainittiin erityisopettajan pätevyyden hankkiminen laajemmin aineenopettajille, osaamisen jatkuva kehittäminen ja ylläpitäminen sekä työajan järjestäminen siten, että opettajien työelämäjaksot ovat mahdollisia.
Työpaikkaohjaajien osaamisen kehittämisen kohteet
Koulutuksen järjestäjät arvioivat itsearvioinnissa myös työpaikkaohjaajien osaamisen kehittämisen kohteita. Kaikki viisi järjestäjää vastasivat kysymykseen [3 ]. Kahdessa vastauksessa tuotiin esiin, että osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen edellyttävät riittävästi aikaa ja resursseja sekä oppilaitokselta että työelämältä. Lisäksi tuotiin esiin tarve vahvistaa oppilaitoksen ja työpaikkojen välistä vuorovaikutusta. Työpaikkaohjaajakoulutuksen osalta nähtiin tarpeelliseksi kehittää erityisesti kulttuurialoille suunnattua räätälöityä koulutusta.
Hyviä toimintatapoja opetus- ja ohjaushenkilöstön sekä työpaikkaohjaajien osaamisen kehittämisessä
Koulutuksen järjestäjiä pyydettiin tuomaan esiin heillä käytössä olevia hyviä toimintatapoja, joita he hyödyntävät opetus- ja ohjaushenkilöstön ja työpaikkaohjaajien osaamisen kehittämisessä.
Opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamista kehitetään yleisimmin säännöllisillä koulutuksilla, luennoilla, työelämäjaksoilla, tiimipalavereilla, job shadowingilla, Erasmus- ja kv-yhteistyöllä [4 ]. Osaamisen kehittämistä tuetaan myös hyödyntämällä ulkopuolisia asiantuntijoita sekä mahdollistamalla opettajien osallistuminen opintovapaille ja taiteelliseen työskentelyyn. Lisäksi osaamista kehitetään itse- ja vertaisarvioinnin avulla, mikä tukee oman työn reflektointia ja henkilökohtaista kehittymistä. Yksittäisessä vastauksessa nostettiin esiin myös työelämäyhteistyö keskeisenä keinona osaamisen ylläpitämisessä ja kehittämisessä.
Työpaikkaohjaajien osaamista kehitetään säännöllisillä työpaikkaohjaajakoulutuksilla, jatkuvalla vuorovaikutuksella työelämän kanssa sekä neuvonnalla ja ohjauksella [5 ]. Lisäksi yhdessä vastauksessa todettiin, että pitkäaikainen yhteistyö samojen työelämän edustajien kanssa tukee osaamisen pitkäjänteistä kehittämistä.
Pedagogisen toiminnan seuranta, arviointi ja kehittäminen
Itsearvioinnissa koulutuksen järjestäjät arvioivat myös pedagogisen toimintansa seurannan, arvioinnin ja kehittämisen toteutumista. Kaikki järjestäjät arvioivat näyttöjen toteuttamis- ja arviointikäytäntöjen sekä arvosanojen seurannan toteutuvan hyvin tai erittäin hyvin (kuvio 21). Yksi järjestäjä arvioi yhteisten tutkinnon osien toteuttamis- ja arviointikäytäntöjen toteutuvan vain kohtalaisesti, muut järjestäjät vähintään hyvin.
Tanssialan perustutkinnon opiskelijoita ohjanneista työpaikkaohjaajista 99 prosenttia oli sitä mieltä, että oppilaitoksella on kyky kehittää työelämässä oppimista saamansa palautteen perusteella [6 ].
Kaikki järjestäjät arvioivat opettajien osallistumisen pedagogisen toiminnan kehittämiseen toteutuvan hyvin tai erittäin hyvin (kuvio 22). Koulutuksen järjestäjien välillä oli kuitenkin eroja siinä, miten johdon tuen pedagogisen toiminnan kehittämiseen koettiin toteutuvan. Kaksi järjestäjää arvioi johdon tuen vain kohtalaiselle tasolle ja kolme järjestäjää vähintään hyvälle tasolle. Samoin opiskelijoiden ja työelämän osallistumisessa pedagogisen toiminnan kehittämiseen oli eroja järjestäjien välillä. Kaksi järjestäjää arvioi opiskelijoiden osallistumisen pedagogisen toiminnan kehittämiseen toteutuvan vain kohtalaisesti ja yksi järjestäjä arvioi työelämän osallistumisen toteutuvan peräti huonosti.
Koulutuksen järjestäjiä pyydettiin kuvaamaan pedagogisen toiminnan kehittämisessä kohtaamiaan haasteita. Vastauksista ei noussut yhtä selkeää yhteistä teemaa. Yksittäisissä vastauksissa tuotiin esiin johdon sitoutumisen riittämättömyys pitkäjänteiseen kehittämiseen sekä ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat säästöpaineet, jotka aiheuttavat epävarmuutta koulutuksen jatkuvuudesta. Lisäksi todettiin, että suurissa organisaatioissa tehdyt yhteiset linjaukset eivät aina tue tanssi- ja kulttuurialojen pedagogista kehittämistä. Vastauksissa korostettiin myös tarvetta avoimemmalle keskustelulle koulutuksen pitkäjänteisestä kehittämisestä. Lisäksi todettiin, että kehittävä palaute ei aina johda pedagogisiin muutoksiin ja että opiskelijoiden osallistamista kehittämistyöhön tulisi vahvistaa.