5.4 Opintojen läpäisy, tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja jatko-opintovalmiudet
Opintojen läpäisy
Tanssialan perustutkinnon opintojen läpäisyä tarkastellaan niiden opiskelijoiden osalta, joiden tavoitteena oli koko tutkinnon suorittaminen. Vuonna 2022 tanssialan perustutkinnon opinnot aloittaneista opiskelijoista [1 ] enemmistö (72 %) oli kolme vuotta myöhemmin suorittanut kyseisen tutkinnon ja 17 prosentilla oli opinnot kesken. Vain yksittäiset opiskelijat (1–4) olivat vaihtaneet toiseen ammatilliseen tutkintoon ja suorittaneet sen loppuun tai keskeyttäneet opinnot. (Vipunen 2026d.)
Tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja sitä edistävät ja vaikeuttavat tekijät
Seuraavaksi tarkastellaan tutkinnon suorittaneiden työllistymistä tilastotietojen ja valmistuneiden kyselyn perusteella. Lisäksi kuvataan koulutuksen järjestäjien ja työelämän arvioita työllistymistä edistävistä ja vaikeuttavista tekijöistä.
Tanssialan perustutkinnon suorittaneiden työllistyminen Vipusen tietojen ja valmistuneiden kyselyn mukaan
Vuosina 2020–2024 tutkinnon suorittaneiden työllistyminen vaihteli vuosittain (taulukko 12.). Tanssialan perustutkinnon suorittaneet olivat yleisimmin työelämässä joko päätoimisina työllisinä tai työssä käyvinä opiskelijoina. Työelämään sijoittuneiden määrä säilyi pääosin samana tai kasvoi valmistumisen jälkeisinä vuosina, kun taas työttömien määrä jäi useimmiten työelämässä olevien tutkinnon suorittaneiden määrää pienemmäksi. Työllisten määrä vaihteli vuoden kuluttua tutkinnon suorittamisesta 12–18 tutkinnon suorittaneen välillä ja kolmen vuoden kuluttua valmistumisesta 18–24 tutkinnon suorittaneen välillä. Työttömien määrä vaihteli 6–12 tutkinnon suorittaneen välillä, mutta joinakin vuosina työttömiä oli vain yksittäisiä tutkinnon suorittaneita. (Vipunen 2026e.)
TAULUKKO 12. Työllisten, työllisten opiskelijoiden ja työttömien tanssialan perustutkinnon suorittaneiden määrä tutkinnon suorittaneista vuosina 2020–2024 1 ja 3 vuotta tutkinnon suorittamisen jälkeen (n = 27–48). [2 ] Lähde: Vipunen 2026e
| Vuosi | Työlliset 1 v. tutkinnon jälkeen | Työllinen opiskelija 1 v. tutkinnon jälkeen | Työlliset 3 v. tutkinnon jälkeen | Työllinen opiskelija 3 v. tutkinnon jälkeen | Työttömät 1 v. tutkinnon jälkeen | Työttömät 3 v. tutkinnon jälkeen | Tutkinnon suorittaneet yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Määrä (n) | Määrä (n) | Määrä (n) | Määrä (n) | Määrä (n) | Määrä (n) | Määrä (n) | |
| 2020 | 12 | 6 | 18 | 12 | 9 | n = 1-4 | 45 |
| 2021 | 9 | 9 | 9 | 9 | n = 1-4 | 6 | 39 |
| 2022 | 12 | 6 | 9 | 15 | 9 | 6 | 48 |
| 2023 | 12 | n = 1-4 | 12 | 6 | 12 | n = 1-4 | 27 |
| 2024 | 12 | 6 | 12 | 6 | 6 | n = 1-4 | 42 |
Arvioinnin osana toteutetussa tanssialan perustutkinnosta vuosina 2023–2025 valmistuneille suunnatussa kyselyssä tiedusteltiin valmistuneiden tilannetta heti valmistumisen jälkeen sekä vastaushetkellä keväällä 2026. Kyselyn mukaan puolet vastaajista [3 ] (50 %, n = 11) oli heti valmistumisen jälkeen työelämässä joko työllistyneenä työssäoppimispaikkaansa, muuhun työpaikkaan tai toimien yrittäjänä, ammatinharjoittajana, freelancerina tai kevytyrittäjänä. Noin neljäsosa vastaajista (27 %, n = 6) oli työelämän ulkopuolella, mutta teki yksittäisiä työtehtäviä tai toimeksiantoja. Lisäksi vajaa neljäsosa (23 %, n = 5) oli ollut yhtäjaksoisesti työelämän ulkopuolella esimerkiksi työttömänä, vanhempainvapaalla tai päätoimisena opiskelijana.
Vastaushetkellä keväällä 2026 vajaa puolet vastaajista (45 %, n = 10) oli työelämässä joko yrittäjänä tai toisen palveluksessa. Vastanneista puolet (n = 11) opiskeli tutkintoon johtavassa koulutuksessa ja yksi vastaaja oli perhevapaalla. Työelämässä olevista 60 prosenttia työskenteli suorittamaansa tutkintoa vastaavalla alalla.
Työllistymistä edistäviä ja vaikeuttavia tekijöitä koulutuksen järjestäjien ja työelämän arvioimana
Koulutuksen järjestäjien itsearvioinnissa koulutuksen järjestäjiä pyydettiin arvioimaan valmistuneiden työllistymistä edistäviä ja vaikeuttavia tekijöitä. Vastausten perusteella työllistymistä edistävät tekijät liittyvät työelämäyhteyksiin, osaamiseen, motivaatioon sekä alan tuntemukseen [4 ]. Työelämäyhteydet, tiivis yhteistyö työelämän kanssa, verkostoituminen alan toimijoihin ja kollegoihin sekä työharjoittelujen kautta saatu työkokemus tukevat työllistymistä. Lisäksi vahva ammatillinen osaaminen, työelämävalmiudet, monipuolinen ja laaja opetustarjonta sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö tukevat valmiuksia toimia erilaisissa työtehtävissä. Myös henkilökohtaiset tekijät, kuten motivaatio, intohimo alaa kohtaan sekä kyky toimia moninaisissa ryhmissä, tukevat työllistymistä.
Järjestäjien mukaan työllistymistä vaikeuttavat kulttuurikentän työpaikkojen vähyys, freelancer-kentän rahoitushaasteet sekä alan työtilanne [5 ]. Yksittäisinä tekijöinä mainittiin apurahojen hakemisen vaikeus, verkostojen puute, tanssijan ammatin heikko arvostus sekä nuorten työllistymiseen liittyvät haasteet. Lisäksi esiin tuotiin osaamisen puutteet, työelämävalmiuksiin liittyvät haasteet ja asenteeseen liittyvät tekijät.
Tutkinnon suorittaneiden jatko-opintovalmiudet
Neljä tanssialan perustutkinnon järjestäjää viidestä oli täysin samaa mieltä siitä, että tutkinnon suorittaneilla oli riittävät valmiudet korkeakouluopintoihin. Yksi järjestäjä ei ollut väittämän kanssa samaa eikä eri mieltä. Koulutuksen järjestäjät perustelivat tutkinnon suorittaneiden jatko-opintovalmiuksia pääasiassa sillä, että suuri osa valmistuneista hakeutuu alan korkeakouluopintoihin [6 ]. Yksittäisissä vastauksissa jatko-opintovalmiuksia perusteltiin laadukkaalla ja monipuolisella koulutuksella ja hyvillä oppimisvalmiuksilla.
-
1:
N = 54
-
2:
Vipusen tietosuojakäytännön mukaisesti henkilömääriä 1–4 ei esitetä tarkkoina lukuina, vaan ne on merkitty muodossa ”1–4”.
-
3:
n = 22
-
4:
Kysymykseen vastanneita viisi, kaikkien mainintojen N = 11
-
5:
Kysymykseen vastanneita neljä, kaikkien mainintojen N = 11
-
6:
Kysymykseen vastanneita viisi, kaikkien mainintojen N = 6