Ammatillinen osaaminen ja pedagoginen toiminta tanssialan perustutkinnossa

Keskeisiä tuloksia

• Yleisin arvosana näytöstä oli kiitettävä 5. 
• Suomen- ja ruotsinkielisillä opiskelijoilla yleisin arvosana oli kiitettävä 5 ja muunkielisillä hyvä 4.
• Miesten suorituksissa yleisin arvosana oli hyvä 4 ja naisten suorituksissa kiitettävä 5.
• Kiitettävä 5 oli yleisin arvosana sekä opiskelijoilla, joilla ei ollut erityisen tuen päätöstä, että opiskelijoilla, joilla oli erityisen tuen päätös. Vaativan erityisen tuen päätöksen saaneilla yleisin arvosana oli hyvä 3. 
• Osaamisessa ei ollut eroja oppivelvollisten ja ei-oppivelvollisten opiskelijoiden välillä. 
• Näyttöpaikka tai se, millä kokoonpanolla näyttö oli arvioitu ei vaikuttanut merkittävästi arvosanaan. 

Opiskelijoiden osaaminen ammatillisissa tutkinnon osissa 

Ammatillisten tutkinnon osien arvosanojen perusteella opiskelijoiden osaaminen oli keskimäärin hyvää [1 ]. Lähes puolet (48 %) arvosanoista oli hyviä (3–4) ja lähes puolet (48 %) kiitettäviä (5) (kuvio 23). Vain 4 prosenttia arvosanoista oli tyydyttäviä (1–2). Tässä aineistossa arvioinnin mukauttamisia ja ammattitaitovaatimuksista poikkeamisia ei ollut tehty yhtään. Opiskelijoiden osaamisessa oli vaihtelua koulutuksen järjestäjien välillä (ks. liite 2).

Opiskelijoiden osaamista tarkastellaan erikseen suoritusmääriltään yleisimmissä tutkinnon osissa. Yleisimmin opiskelijat olivat suorittaneet tanssitaitojen kehittäminen sekä tanssiryhmässä tanssiminen -tutkinnon osia. Reilu kolmasosa (36 %) kaikista suorituksista oli tehty näihin tutkinnon osiin. Tutkinnon osien osaamisessa oli hieman vaihtelua, mutta kaikissa neljässä yleisimmässä tutkinnon osassa yleisin arvosana oli kiitettävä 5 (kuvio 24). Tanssiryhmässä tanssimisen ja taiteellisen työskentelyn tutkinnon osissa kiitettävien arvosanojen osuus oli yli puolet (54–58 %). Kaikissa neljässä tutkinnon osassa tyydyttävien (1–2) arvosanojen osuus oli hyvin pieni (3–6 %). Liitteeseen 3 on koottu kaikkien suoritettujen ammatillisen tutkinnon osien arvosanojen perustunnusluvut.

Osaaminen äidinkielen mukaan 

Kuviossa 25 on esitetty ammatillisten tutkinnon osien arvosanojen jakaumat äidinkielen mukaan tarkasteltuna. Suomen- ja ruotsinkielisillä opiskelijoilla yleisin arvosana oli kiitettävä 5 ja muunkielisillä hyvä 4. Muunkielisillä opiskelijoilla tyydyttävien (1–2) arvosanojen osuus oli 13 prosenttia ja suomenkielisillä 3 prosenttia. Ruotsinkielisillä ei ollut lainkaan tyydyttäviä arvosanoja. Eri kieliryhmien arvosanojen tilastollista vertailua ei tehty, koska aineisto sisälsi vain kolmen ruotsinkielisen ja 20 muunkielisen opiskelijan suorituksia. 

Osaaminen sukupuolen mukaan 

Naisten suorituksissa yleisin arvosana oli kiitettävä 5 ja miesten suorituksissa hyvä 4. Tyydyttävien (1–2) arvosanojen osuus oli sekä naisilla että miehillä hyvin pieni (1–4 %) (kuvio 26). Sukupuolten välistä arvosanojen tilastollista vertailua ei tehty, koska aineisto sisälsi vain 20 miesopiskelijan suorituksia.

Osaaminen oppivelvollisilla ja ei-oppivelvollisilla

Reilu neljäsosa (26 %) ammatillisista tutkinnon osista oli oppivelvollisten opiskelijoiden suorittamia. Osaamisessa ei ollut eroja oppivelvollisten ja ei-oppivelvollisten opiskelijoiden välillä (kuvio 27). Sekä oppivelvollisilla että ei-oppivelvollisilla kiitettäviä arvosanoja oli lähes puolet (47–48 %). 

Osaaminen erityisen tuen mukaan

Ammatillisista tutkinnon osista 10 prosenttia oli opintojensa aikana erityisen tuen päätöksen saaneiden ja 9 prosenttia vaativan erityisen tuen päätöksen opiskelijoiden suorituksia. Kiitettävä 5 oli yleisin arvosana sekä opiskelijoilla, joilla ei ollut erityisen tuen päätöstä, että opiskelijoilla, joilla oli erityisen tuen päätös (kuvio 28). Vaativan erityisen tuen päätöksen saaneilla yleisin arvosana oli hyvä 3. Tyydyttävien (1–2) arvosanojen osuus oli vaativan erityisen tuen päätöksen saaneilla vajaa neljäsosa (23 %), erityisen tuen päätöksen saaneilla vajaa kymmenesosa (7 %) ja opiskelijoilla, joilla ei ollut erityisen tuen päätöstä vain prosentti. Arvosanojen tilastollista vertailua ei tehty näiden ryhmien välillä, sillä aineisto sisälsi vain 19 erityisen tuen päätöksen saaneen ja 20 vaativan erityisen tuen päätöksen saaneen opiskelijan suorituksia.

Arvosanat näyttöympäristön mukaan

Arvosanoissa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja näyttöpaikan mukaan. Työpaikalla sekä työpaikan ja oppilaitoksen yhdistelmänä toteutetuissa näytöissä kiitettävien arvosanojen osuus oli 42 prosenttia ja oppilaitoksessa toteutetuissa 29 prosenttia (kuvio 29). Tyydyttävien arvosanojen osuus oli kaikissa näyttöympäristöissä matala. Oppilaitosnäytöissä tyydyttävien arvosanojen osuus oli 8 prosenttia ja työpaikkanäytöissä yhdistelmänäytöissä 4 prosenttia. 

Arvosanat näytön arvioijien mukaan 

Arvosanojen jakaumia tarkasteltiin kolmen yleisimmän näytön arvioinnin tehneen kokoonpanon mukaan. Opiskelijoiden arvosanoissa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja arvioinnin tehneen kokoonpanon mukaan. Opettajan ja työelämän edustajan yhdessä arvioimista näytöistä 47 prosenttia oli kiitettäviä (kuvio 30). Opettajan ja muun koulutuksen järjestäjän edustajan arvioimissa näytöissä kiitettävien arvosanojen osuus oli 58 prosenttia ja opettajan yksin arvioimissa näytöissä 46 prosenttia. Tyydyttävien arvosanojen osuus oli hieman suurempi silloin, kun yksi opettaja oli arvioinut näytön. 

 

• 1:

  Arvosanojen mediaani (keskimmäinen suuruusjärjestykseen asetetuista arvosanoista) 4, moodi (yleisin arvosana) 5, keskiarvo 4,2 ja keskihajonta (arvosanojen poikkeama keskiarvosta) 0,88.