2.4 Tulosten analysointi ja raportointi
Valmiita tilastoaineistoja (KOSKI- ja Vipunen-aineistot) analysoitiin määrällisesti. Koulutuksen järjestäjien itsearviointivastauksia analysoitiin sekä määrällisesti että laadullisesti. Määrälliset analyysit toteutettiin Microsoft Excel-, SPSS Statistics- ja RStudio-ohjelmistoilla. Laadullinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla, ja analyysin tukena käytettiin Microsoft Excel -ohjelmistoa.
KOSKI-rekisterin arvosanatietoja tarkasteltiin frekvenssi- ja prosenttijakaumien sekä keski- ja hajontalukujen avulla. Ammatillisten ja yhteisten tutkinnon osien arvosanoja tarkasteltiin sekä yleisellä tasolla että tutkinnon osittain ja osa-alueittain. Lisäksi arvosanoja tarkasteltiin opiskelijoita ja koulutuksen järjestäjiä kuvaavien taustamuuttujien mukaan.
Kahden ryhmän keskimääräisiä eroja tarkasteltiin Mann-Whitneyn testillä ja usean ryhmän välisiä eroja Kruskall-Wallisin testillä. Tilastollisen testauksen avulla voidaan arvioida, kuinka todennäköistä on, että havaittu ero olisi syntynyt sattumalta: tilastollisesti merkitsevä ero viittaa siihen, että 95 prosentin todennäköisyydellä eron taustalla ovat muut kuin satunnaiset tekijät (testin p-arvo alle 0,05). Tilastollisesti merkitsevä ero raportoitiin silloin, kun p < 0,001.
Ryhmien välisten erojen suuruutta kuvattiin efektikoolla, jonka mittarina käytettiin Vargha-Delaneyn A -indikaattoria. Indikaattori kuvaa todennäköisyyttä sille, että ryhmästä A satunnaisesti valitun henkilön pistemäärä on suurempi kuin ryhmästä B satunnaisesti valitun henkilön. Arvo vaihtelee välillä 0–1, ja arvon 0,5 kohdalla ryhmien välillä ei ole efektiä. Tässä raportissa Vargha-Delaneyn A -indikaattorin tulkinnassa käytetään taulukossa 2 esitettyjä raja-arvoja.
TAULUKKO 2. Vargha Delaneyn A:n tulkintarajat tässä raportissa
| Vargha Delaneyn A:n tulkintarajat tässä raportissa | Ensimmäisen ryhmän eduksi | Toisen ryhmän eduksi |
|---|---|---|
| Ei eroa | 0,44-0,56 | |
| Pieni ero | 0,56-0,64 | 0,36-0,44 |
| Keskisuuri ero | 0,64-0,71 | 0,29-0,36 |
| Suuri ero | yli 0,71 | alle 0,29 |
Koulutuksen järjestäjien itsearviointi sisälsi monivalinta- ja avokysymyksiä. Monivalintakysymysten vastauksia tarkasteltiin pääasiassa väittämätasolla. Lisäksi samaan teemaan liittyvistä kysymyksistä muodostettiin kuusi osa-aluekohtaista summamuuttujaa sekä kokonaissumma. Osa-alueet olivat HOKSin laadinta ja päivittäminen, osaamisen hankkiminen, näytöt ja arviointi, opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamisen kehittäminen, työpaikkaohjaajien osaamisen kehittäminen sekä pedagogisen toiminnan seuranta, arviointi ja kehittäminen.
Itsearvioinnin avokysymysten vastaukset ja perustelut analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Menetelmän avulla aineistosta tunnistettiin keskeisiä teemoja, yhtäläisyyksiä ja eroja, ja tulokset kuvattiin tiivistetyssä muodossa keskeisimpinä havaintoina. Tanssialan perustutkinnosta valmistuneille suunnatun kyselyn vastauksia tarkasteltiin väittämätasolla. Avoimien kysymysten vastauksista esitettiin keskeisimmät havainnot.
Opiskelija- ja työelämäpalautteen vastauksia tarkasteltiin väittämätasolla. Opiskelijapalautteen tuloksia tarkasteltiin osin myös koulutuksen järjestäjittäin. Työelämäpalautteen tuloksia ei tarkasteltu järjestäjittäin, koska vastauksia oli saatavilla vain neljän koulutuksen järjestäjän osalta.
Arvioinnissa hyödynnettiin Microsoft Copilot Chat -tekoälypalvelua koulutuksen järjestäjien itsearviointien avovastausten luokittelussa, teemoittelussa sekä tekstien selkeyttämisen ja tiivistämisen tukena.