Ammatillinen osaaminen ja pedagoginen toiminta tanssialan perustutkinnossa

Koulutuksen järjestäjien ja työelämän edustajien yhdessä toteuttamassa itsearvioinnissa arvioitiin tutkinnosta valmistuvien opiskelijoiden osaamisen keskeisiä vahvuuksia ja kehittämistarpeita. Arviointi kohdistui sekä ammattialakohtaiseen osaamiseen että elinikäisen oppimisen avaintaitoihin. Ammattialakohtaisella osaamisella tarkoitetaan tässä arvioinnissa työprosessien suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin, työmenetelmien ja -välineiden sekä teoriatiedon hallintaan, työturvallisuuteen ja työelämätaitoihin liittyvää osaamista. Elinikäisen oppimisen avaintaitoihin kuuluvat viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, itsensä kehittämisen taidot, digitaalinen osaaminen, kulttuuriosaaminen, kestävän kehityksen osaaminen, yrittäjyysosaaminen, yhteiskunnallinen osaaminen ja kansalaistaidot sekä matemaattinen, luonnontieteellinen ja teknologinen osaaminen.

Tanssialan perustutkinnosta valmistuvien osaamisen vahvuudet ja kehittämiskohteet

Seuraavaksi tarkastellaan koulutuksen järjestäjien ja työelämän edustajien arvioita tutkinnosta valmistuneiden osaamisen vahvuuksista ja kehittämiskohteista.

Tanssialan perustutkinnosta valmistuvien osaamisen keskeisiä vahvuuksia ovat monipuoliset tanssijan perustaidot ja tanssiprosessien hallinta sekä hyvät yhteistyö-, vuorovaikutus- ja ryhmätyötaidot (taulukko 11). Lisäksi vahvuuksina korostuvat itsensä kehittämisen taidot ja motivaatio alaa kohtaan. Yksittäisenä vahvuutena mainitaan myös työturvallisuuden hallinta ja siihen liittyvä ymmärrys työn riskeistä. Kehittämistarpeissa ei noussut esiin yhtä selkeästi yhteistä osa-aluetta. Yksittäisissä vastauksissa kehitettävää nähtiin oman osaamisen tunnistamisessa, vastuullisessa ammattiosaamisessa sekä teknisen ja teoreettisen osaamisen vahvistamisessa. Lisäksi mainittiin tarpeet kehittää nopeatempoisemman liikkeen oppimista, joustavaa ajattelua ja sopeutumiskykyä taiteellisessa yhteis- ja ensembletyöskentelyssä sekä yrittäjyysosaamista.

TAULUKKO 11. Tanssialan perustutkinnosta valmistuvien opiskelijoiden osaamisen keskeisiä vahvuuksia ja kehittämistarpeita koulutuksen järjestäjien ja työelämän edustajien arvioimana. Lähde: Koulutuksen järjestäjien itsearviointi 

Opiskelijoiden kokemukset omista valmiuksistaan

Enemmistö opiskelijapalautteeseen vastanneista opiskelijoista (79 %) oli tyytyväisiä saamaansa koulutukseen ja selvä enemmistö (86 %) myös koki koulutuksen parantaneen heidän valmiuksiaan siirtyä työelämään tai jatko-opintoihin (kuvio 39). Useimmat opiskelijat (93 %) arvioivat saaneensa koulutuksen aikana osaamista ja ammattitaitoa, jota he pystyvät hyödyntämään.

Enemmistö opiskelijoista (74 %) oli sitä mieltä, että koulutus antoi valmiuksia toimia ammattialalla kestävän kehityksen mukaisesti. Kuitenkin reilu neljäsosa (27 %) opiskelijoista koki, ettei ollut saanut tai oli saanut vain osin valmiuksia toimia kestävän kehityksen mukaisesti.  Tyytymättömimpiä opiskelijat olivat yrittäjyyteen saamiinsa valmiuksiin. Lähes puolet opiskelijoista (42 %) koki, ettei koulutus antanut tai antoi vain osin valmiuksia yrittäjyyteen. 

Tanssialan perustutkinnosta valmistuneiden kokemukset koulutuksen tuottamista valmiuksista

Arvioinnin osana toteutettiin tanssialan perustutkinnosta vuosina 2023–2025 valmistuneille kysely, jossa kysyttiin koulutuksen tuottamista valmiuksista. Enemmistö (68 %) vastaajista [1 ] koki saaneensa riittävästi opetusta ja ohjausta ammatin perustaitoihin (kuvio 40). Sen sijaan noin viidesosa vastaajista arvioi, ettei ollut saanut riittävästi valmiuksia työelämässä toimimiseen. Yrittäjyysvalmiuksien osalta kehittämistarve oli vielä suurempi, sillä noin kolmasosa vastaajista koki, ettei ollut saanut niihin riittävästi valmiuksia. Reilu puolet (59 %) valmistuneista oli sitä mieltä, että koulutus antoi riittävät valmiudet ammattikorkeakoulu- tai yliopisto-opintoihin. Reilu kolmasosa vastaajista (36 %) oli väittämästä osittain samaa ja osittain eri mieltä, ja 5 prosenttia oli eri mieltä.

Valmistuneilta kysyttiin myös, minkä verran he kokivat koulutuksen kehittäneen eri osaamisia. Vastaajat arvioivat koulutuksen kehittäneen selvästi eniten sosiaalisia taitoja ja tiimityöskentelytaitoja, työtehtävien käytännön osaamista sekä oma-aloitteisuutta ja itseohjautuvuutta (kuvio 41). Lisäksi enemmistö (68–73 %) vastanneista koki koulutuksen kehittäneen paljon työturvallisuuteen liittyvää osaamista, ongelmanratkaisutaitoja, kykyä oppia ja omaksua uutta sekä paineensietokykyä. Selvästi vähiten koulutuksen koettiin kehittäneen talousosaamista ja yrittäjyysvalmiuksia. Myös kansainvälisyys- ja monikulttuurisuusosaamisen sekä tieto- ja viestintätekniikan taitojen arvioitiin kehittyneen melko vähän. 

Valmistuneilta selvitettiin avoimilla kysymyksillä myös, millaisia taitoja he olisivat toivoneet oppineensa koulutuksessa enemmän, jotta siirtyminen työelämään ja jatko-opintoihin olisi ollut sujuvampaa. Lisäksi heitä pyydettiin kuvaamaan, millaista ammatillista ja alaan liittyvää osaamista he suosittelisivat nykyisten ja tulevien opiskelijoiden kehittävän. 

Kymmenen valmistunutta vastasi kysymykseen siitä, mitä taitoja he olisivat kaivanneet koulutuksessa enemmän työelämään siirtymisen sujuvoittamiseksi.  Valmistuneiden vastauksista nousi esiin kaksi keskeistä teemaa. Ensimmäinen liittyi työelämävalmiuksiin ja työllistymistä tukeviin taitoihin tanssialalla. Valmistuneet kokivat kaipaavansa enemmän konkreettisia työkaluja työnhakuun, verkostoitumiseen ja oman osaamisen esiin tuomiseen, kuten CV:n ja portfolion rakentamiseen, koe-esiintymistilanteiden harjoitteluun sekä oman työn markkinointiin. Lisäksi esiin nousi tarve laajemmalle osaamiselle suhteessa nykyiseen tanssikenttään, esimerkiksi äänenkäyttöön, monialaisuuteen sekä alan yrittäjyyteen, rahoitukseen ja apurahajärjestelmiin liittyvään tietoon.

Toinen teema koski oman työn suunnittelua, jäsentämistä ja ammatillisen toimijuuden tukemista. Vastauksissa korostui tarve paremmalle ymmärrykselle siitä, miten taiteellista työtä, toimeentulon rakentamista ja erilaisia työmuotoja voidaan yhdistää pitkäjänteisesti. Valmistuneet toivoivat tukea oman työn organisointiin, rahoitus- ja hakeutumisprosessien aikatauluttamiseen sekä ryhmätyö- ja yhteistyötaitoihin. Samalla kaivattiin koulutukselta enemmän henkilökohtaista tukea, selkeyttä ja fokusointia olennaiseen, jotta siirtymä opiskelusta monimuotoiseen ja epävarmaan työelämään olisi tuntunut hallittavammalta ja kestävämmältä.

Kolme valmistunutta vastasi kysymykseen siitä, mitä taitoja he olisivat kaivanneet koulutuksessa enemmän jatko-opintoihin siirtymisen sujuvoittamiseksi. Yhdessä vastauksessa toivottiin enemmän kirjoitustehtäviä, joissa harjoitellaan lähteisiin viittaamista sekä alan tutkimuskirjallisuuden ja muun aineiston tarkastelua. Toisessa vastauksessa kaivattiin enemmän teoreettisen tiedon opetusta. Lisäksi yksi valmistunut toi esille, että yhteisten oppiaineiden (esim. matikka, englanti) opiskelussa ei ollut helppoa oppia uutta, jos osasi jo perustaidot.

Kahdeksan valmistunutta vastasi kysymykseen siitä, millaista ammatillista ja alaan liittyvää osaamista he suosittelisivat nykyisten ja tulevien opiskelijoiden kehittävän. Vastauksissa korostui tarve vahvistaa sekä ammatillista toimijuutta että työelämävalmiuksia. Erityisesti esiin nousivat verkostoitumistaidot, aktiivinen toiminta alan kentällä sekä apurahajärjestelmien tuntemus. Yksittäisissä vastauksissa painotettiin myös rohkeutta, itseluottamusta ja mentaalista vahvuutta: kykyä olla oma itsensä, sietää paineita, oppia nopeasti ja toimia erilaisissa ryhmissä ja yhteistyösuhteissa. Ammatillisen osaamisen osalta kannustettiin syventämään tanssin perustaitoja, kehittämään monipuolista osaamista sekä tunnistamaan ja vahvistamaan omia erityisiä vahvuuksia. Lisäksi yksittäisessä vastauksessa nostettiin esiin resilienssin ja arjenhallintataitojen merkitystä. Näihin liittyivät ammatillisen identiteetin ylläpitäminen, työn ja toimeentulon eri muotojen yhteensovittaminen sekä omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtiminen pitkäkestoisten ja epävarmuutta sisältävien taiteellisten prosessien aikana.

• 1:

  n = 22