Arviointityökalujen kuvaukset

Varhaiskasvatus
Valssin logo

Valssiin liitetään runsas määrä arviointityökaluja, joista kunta tai yksityinen palveluntuottaja voi valita omiin tarpeisiinsa parhaiten sopivan. Valssista tällä hetkellä löytyvät arviointityökalut on listattu alla.

Ladattavat tiedostot sisältävät kuvauksen työkalun sisällöistä, esimerkkejä työkalujen väittämistä ja pohdintakysymyksiä lomakkeisiin vastanneille. Pohdintakysymyksiä voi halutessaan hyödyntää osana tiedonkeruun jälkeen käytäviä keskusteluja ja reflektointia. Varhaiskasvatustoimijat saavat kokonaiset arviointityökalut käyttöönsä Valssin kautta.

Valssin arviointityökalut on jaettu laadun rakenne- ja prosessitekijöihin. Tämä jako mukailee suomalaiseen varhaiskasvatukseen laadittuja laatuindikaattoreita, eli tutkimusperustaisia kuvauksia laadukkaan varhaiskasvatuksen olennaisista ja tavoiteltavista ominaisuuksista. Lisätietoa indikaattoreista löytyy Laadun arvioinnin perusteet ja suositukset -asiakirjasta: linkki

Laadun prosessitekijöiden indikaattorit

Varhaiskasvatustoimintaan liittyvillä laadun prosessitekijöillä tarkoitetaan varhaispedagogiikan ydintoimintoja ja yksikön pedagogista toimintakulttuuria, joilla on edelleen suora yhteys lapsen kokemuksiin. Laadun prosessitekijät kuvaavat, miten varhaiskasvatukselle asetettuja tavoitteita ja sisältöjä käytännössä toteutetaan. Prosessitekijät muodostuvat tavoitteellista ja pedagogista toimintaa jäsentävistä toimintatavoista sekä ohjaavista periaatteista, jotka edelleen todentuvat yksilöiden ja kontekstien välisessä vuorovaikutuksessa. Prosessitekijöiden arviointityökaluihin vastaa yleensä varhaiskasvatuksen lapsiryhmien henkilöstö.

Laadun prosessitekijöiden indikaattoritArviointityökalut
Henkilöstön ja lapsen välinen vuorovaikutus 

1. Vuorovaikutus on myönteistä, välittävää, kannustavaa ja hellää. Henkilöstö sitoutuu lapseen ja lapsiryhmään.

3. Henkilöstö toimii sensitiivisesti ja havaitsee lasten aloitteet sekä vastaa niihin lasten osallisuutta ja toimijuutta tukevalla tavalla.

5. Henkilöstö huomioi ryhmän kaikki lapset ja ymmärtää lasten erilaisia ilmaisun tapoja.

Vuorovaikutuksen sensitiivisyys ja ilmaisun tavat

2. Henkilöstö on vastavuoroisessa vuorovaikutuksessa lasten kanssa tavalla, joka vastaa lasten kehitystä, kiinnostuksen kohteita sekä oppimisen valmiuksia.

4. Henkilöstö käyttää kieltä mahdollisimman rikkaalla ja monipuolisella tavalla lasten ikä- ja kehitystaso huomioiden. Henkilöstö mukauttaa kielenkäyttönsä lapsen kokemusmaailmaan, sanoittaa toimintaa kielellisesti ja innostaa lapsia osallistumaan päivittäiseen kielelliseen vuorovaikutukseen omien edellytystensä ja taitojensa mukaisesti.

Vastavuoroinen ja kielellinen vuorovaikutus
Pedagoginen suunnittelu, dokumentointi, arviointi ja kehittäminen 

6. Henkilöstö vastaa opetussuunnitelman mukaisen toiminnan suunnittelusta, dokumentoinnista, arvioinnista ja kehittämisestä lapsen oppimista ja kehitystä tukevalla tavalla.

7. Henkilöstö havainnoi ja dokumentoi lasten arkea varhaiskasvatuksessa säännöllisesti ja systemaattisesti ymmärtääkseen lapsen kokemusmaailmaa. Yhdessä lasten kanssa monipuolisin menetelmin tuotettua tietoa hyödynnetään toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä.

Pedagoginen prosessi (suunnittelu, dokumentointi, arviointi ja kehittäminen)
Pedagoginen toiminta ja oppimisympäristöt 

9. Henkilöstö ja lapset toteuttavat yhdessä leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa, joka tarjoaa lapsille myönteisiä oppimiskokemuksia. Toiminta edistää oppimisen alueiden sekä laaja-alaisen osaamisen mukaisten tavoitteiden toteutumista.

8. Varhaiskasvatuksen toiminta on lapsille merkityksellistä, oppimaan haastavaa sekä innostavaa.

10. Lapsen yksilöllisyys huomioidaan niin, että jokainen lapsi oppii tunnistamaan ja löytämään omat vahvuutensa ja kiinnostuksen kohteensa.

Matemaattinen ajattelu

Teknologiakasvatus

Ympäristö- ja kestävyyskasvatus

Monilukutaito, digitaalinen osaaminen ja mediakasvatus

Liikuntakasvatus

Leikki

11. Ruokailutilanteet, lepohetket, siirtymät, pukemistilanteet ja muut perustoiminnot toteutetaan pedagogisesti tavoitteellisena.

14. Henkilöstö rakentaa päivittäiset siirtymätilanteet joustaviksi ja johdonmukaisiksi siten, että päivän kokonaisuus muodostuu lapsen hyvinvointia ja oppimista tukevaksi.

Ruokakasvatus

Perustoiminnot
12. Lapsen yksilöllinen tuen tarve tunnistetaan. Henkilöstö arvioi tuen tarvetta yhdessä huoltajien kanssa ja lapselle järjestään tarvittaessa tarkoituksenmukaista tukea monialaisessa yhteistyössäLapsen tuki
13. Henkilöstön ja lasten yhdessä suunnittelema ja rakentama pedagoginen oppimisympäristö kannustaa lapsia leikkimään, liikkumaan, tutkimaan, luomaan ja ilmaisemaan. Oppimisympäristöä arvioidaan ja muokataan säännöllisesti lasten tarpeiden ja mielenkiinnonkohteiden mukaisesti siten, että se haastaa ja innostaa lapsia oppimaan.Fyysinen oppimisympäristö
Johtaminen pedagogisen toiminnan tasolla 

15. Varhaiskasvatusyksikön johtaja vastaa yksiköidensä pedagogiikan tavoitteellisesta ja suunnitelmallisesta johtamisesta, arvioinnista ja kehittämisestä sekä henkilöstön työssä oppimisen mahdollistamisesta. Pedagogiikan johtaminen toteutuu varhaiskasvatuksen opettajien tuella ja koko henkilöstöä osallistaen.

16. Varhaiskasvatuksen opettajan vastuulla on lapsiryhmän toiminnan suunnittelu, toiminnan tavoitteiden toteutuminen sekä toiminnan arviointi ja kehittäminen. Koko henkilöstö yhdessä suunnittelee, toteuttaa, arvioi ja kehittää pedagogista toimintaa.

 
Vertaisvuorovaikutus ja ryhmän ilmapiiri 

17. Henkilöstö rakentaa myönteisen oppimisympäristön lapsille. Ryhmän ilmapiiri on turvallinen, lämmin, oppimaan innostava ja välittävä.

18. Henkilöstö ja lapset yhdessä muodostavat oppijoiden yhteisön, jossa kaikkien lasten mielekäs osallistumisen toimintaan toteutuu. Henkilöstö tukee lasten ryhmätoimintaa ohjaten ja esimerkkiä antaen.

19. Henkilöstö rakentaa ja ohjaa ryhmän toimintakulttuuria systemaattisesti siten, että se edistää, pitää yllä ja kehittää yhteenkuuluvuutta. Henkilöstö huolehtii siitä, että jokainen lapsi saa kokea olevansa ryhmän jäsen ja tuntee kuuluvansa ryhmään. Henkilöstö tukee lasten monipuolisten kaverisuhteiden muodostumista ja ylläpitämistä.

Vertaisvuorovaikutus, yhteisöllisyys ja ryhmän ilmapiiri
20. Henkilöstö varmistaa, että jokaisella lapsella on hyvä olla varhaiskasvatuksessa. Lapset kokevat tulevansa kuulluksi sekä arvostetuiksi sellaisina kuin ovat.Lapsen emotionaalisen hyvinvoinnin ja osallisuuden tukeminen
21. Henkilöstö rakentaa ja ylläpitää ryhmässä ilmapiiriä, joka perustuu lasten yksilöllisten erojen sekä erilaisten kulttuurien, uskontojen ja katsomusten arvostamiselle. Henkilöstö tukee lasten monikielisyyttä ryhmässä. 
Henkilöstön keskinäinen vuorovaikutus ja monialainen yhteistyö 

22. Henkilöstö rakentaa luottamukseen, arvostukseen ja kunnioitukseen perustuvaa ammatillista vuorovaikutusta osana varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria.

23. Varhaiskasvatuksen henkilöstö tunnistaa eri ammattiryhmien ammatilliset velvollisuudet, osaamisen ja vastuut osana varhaiskasvatustyön kokonaisuutta. Henkilöstö hyödyntää erilaista osaamista varhaiskasvatustyössä ja sen kehittämisessä.

24. Henkilöstö tunnistaa omat ja yhteistyötahojen ammatilliset vastuut ja osaamisen sekä hyödyntää niitä monialaisessa yhteistyössä.

Monialainen yhteistyö

Henkilöstön keskinäinen vuorovaikutus
Henkilöstön ja huoltajien välinen vuorovaikutus 

25. Kasvatusyhteistyön lähtökohtana on lapsen ja hänen huoltajiensa arvostaminen sekä avoin, tasavertainen ja luottamuksellinen suhde. Vuorovaikutuksessa näkyy kunnioitus huoltajien tuntemukseen lapsestaan sekä henkilöstön ammatillinen tieto ja osaaminen.

26. Huoltajien osallisuus varhaiskasvatuksen suunnitteluun, toimintaan ja arviointiin mahdollistetaan. Erilaisia kasvatusyhteistyön muotoja ja toimintatapoja suunnitellaan yhdessä huoltajien kanssa.

Kasvatusyhteistyö ja huoltajien osallisuus

 

Laadun rakennetekijöiden indikaattorit

Laadun rakennetekijät ovat varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyviä tekijöitä, joita määrittävät ja säätelevät esimerkiksi lait, asetukset ja muut valtakunnalliset asiakirjat. Rakenteisiin liittyvät tekijät ovat tämän vuoksi suhteellisen pysyviä. Ne liittyvät siihen, kuka vastaa varhaiskasvatustoiminnasta, missä varhaiskasvatustoiminta tapahtuu ja millaiset puitteet toiminnalle luodaan. Näin ollen ne luovat reunaehtoja pedagogiselle toiminnalle. Rakennetekijöiden arviointityökaluihin vastaa yleensä varhaiskasvatuksen johto, asiantuntijat ja päiväkodin johtajat.

 Laadun rakennetekijöiden indikaattoritArviointityökalut
Varhaiskasvatusta ohjaava lainsäädäntö 

1. Varhaiskasvatusta ohjaavaa lainsäädäntöä kehitetään niin, että se turvaa laadukkaan varhaiskasvatuksen järjestämisen, toteuttamisen, arvioinnin ja kehittämisen. Kansallisen tason säädökset ovat ymmärrettävät ja kattavat.

2. Lainsäädännössä määritellyt henkilöstön ja lasten välinen suhdeluku sekä ryhmäkoko- ja rakenne perustuvat tutkimus- ja asiantuntijatietoon varhaiskasvatuksen laadusta sekä lapsen kehityksestä, ja ne mahdollistavat pedagogisen toiminnan organisoinnin siten, että varhaiskasvatukselle asetetut tavoitteet toteutuvat.

3. Lainsäädäntöön sisältyvät henkilöstön kelpoisuusvaatimukset perustuvat varhaiskasvatuksen kehittyviin osaamisvaatimuksiin. Kelpoisuusvaatimusten määrittelyssä huomioidaan asiantuntija- ja tutkimustieto.

4. Lainsäädännössä varhaiskasvatuksen eri toimintamuodoille on asetettu selkeät ja ymmärrettävät tavoitteet, tehtävät ja vaatimukset.

Karvi ja muut toimijat tuottavat arviointitietoa kansallisen tason indikaattoreiden toteutumisesta
Varhaiskasvatuksen riittävyys, saatavuus, saavutettavuus ja inklusiivisuus 

5. Kansallinen ohjausjärjestelmä turvaa kaikkien lasten oikeuden varhaiskasvatukseen. Laadukkaat, inklusiivisuuden periaatetta toteuttavat palvelut ovat kaikkien lasten saatavilla ja saavutettavissa.

6. Kansallinen ohjausjärjestelmä linjaa ja turvaa yksilöllisen kehityksen ja oppimisen tuen toteuttamisen, jotta jokainen lapsi saa tarvitsemansa tuen.

7. Varhaiskasvatuksen järjestäjän on varmistettava, että laadukkaat, inklusiivisuuden periaatetta toteuttavat varhaiskasvatuspalvelut ovat kaikkien lasten saatavilla ja saavutettavissa.

8. Paikalliset varhaiskasvatuspalvelut on järjestetty siten, että ne turvaavat kehityksen ja oppimisen tuen toteuttamisen ja varmistavat, että jokainen lapsi saa tarvitsemansa tuen. Lapsen tarvitsema tuki tuodaan lapsen oppimisympäristöön.

9. Päiväkodin johtaja varmistaa päivittäin, että paikalla on lain edellyttämä ja riittävä määrä henkilöstöä lasten määrään nähden, jotta lasten turvallisuus ja vuorovaikutussuhteiden pysyvyys voidaan taata sekä varhaiskasvatukselle asetetut tavoitteet toteutuvat.

10. Varhaiskasvatuksen henkilöstö varmistaa, että kaikki lapset voivat osallistua kaikkeen toimintaan taustastaan ja yksilöllisistä ominaisuuksistaan riippumatta.

Lapsen tuen paikalliset linjaukset

 

Karvi ja muut toimijat tuottavat arviointitietoa kansallisen tason indikaattoreiden toteutumisesta

Varhaiskasvatusta ohjaava opetussuunnitelma 

11. Varhaiskasvatuksen järjestämistä ja toteutusta ohjaa ja säätelee lasten kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin sekä niitä edistävän pedagogiikan kokonaisvaltaisesti huomioiva kansallisen tason opetussuunnitelma. Opetussuunnitelma koskee kaikkia alle kouluikäisiä lapsia kaikissa varhaiskasvatusmuodoissa.

12. Paikallisesti laadittu opetussuunnitelma konkretisoi kansallista opetussuunnitelmaa ja on henkilöstön työväline varhaiskasvatukselle asetettujen tavoitteiden toteutumisessa.

13. Paikallista opetussuunnitelmaa arvioidaan yhdessä keskeisten yhteistyötahojen, kuten lasten, huoltajien, päättäjien ja yhteistyökumppaneiden, kanssa.

Paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman laadinta, ylläpito, arviointi ja päivittäminen

 

Karvi ja muut toimijat tuottavat arviointitietoa kansallisen tason indikaattoreiden toteutumisesta

Henkilöstön perus- ja täydennyskoulutus sekä osaamisen kehittäminen 

14. Kansallinen ohjausjärjestelmä linjaa ja edistää henkilöstön peruskoulutusta sekä suunnitelmallisen jatkuvan täydennyskoulutuksen toteuttamista ja kehittämistä siten, että ne vastaavat laadukkaiden varhaiskasvatuspalveluiden toteuttamisen tarpeita.

15. Varhaiskasvatuksen henkilöstön täydennyskoulutus ja muu ammatillisen osaamisen kehittäminen ovat suunnitelmallisia ja perustuvat osaamisen todennettuihin kehittämistarpeisiin. Täydennyskoulutukseen kannustetaan ja siihen luodaan mahdollisuuksia.

Henkilöstön täydennyskoulutus ja ammatillisen osaamisen kehittäminen (asiantuntijalomake)

Henkilöstön täydennyskoulutus ja ammatillisen osaamisen kehittäminen (henkilöstölomake)

Karvi ja muut toimijat tuottavat arviointitietoa kansallisen tason indikaattoreiden toteutumisesta

Huoltajille suunnattu varhaiskasvatusta koskeva ohjaus ja neuvonta 

16. Varhaiskasvatuspalveluja koskevaa ohjausta ja neuvontaa toteutetaan kattavasti siten, että varhaiskasvatuksen toimintamuodot, niiden ominaispiirteet ja tehtävät informoidaan huoltajille selkeästi.

17. Huoltajille suunnatulla varhaiskasvatuspalveluja koskevalla ohjauksella ja neuvonnalla varmistetaan lasten yhdenvertainen oikeus ja mahdollisuus osallistua varhaiskasvatukseen. Lapsen oikeus varhaiskasvatukseen on neuvonnan ja ohjauksen ensisijainen peruste.

Huoltajille suunnattu varhaiskasvatuspalveluita koskeva ohjaus ja neuvonta
Varhaiskasvatuspalvelujen ohjaus, neuvonta ja valvonta 

18. Kansallinen ohjausjärjestelmä linjaa yksityisen varhaiskasvatuksen ohjausta ja neuvontaa paikallisella tasolla siten, että se määrittelee selvästi yksityisen palveluntuottajan vastuut ja kunnan järjestäjän velvollisuudet.

19. Yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen ohjausta, neuvontaa ja valvontaa toteutetaan siten, että yksityisesti tuotetussa varhaiskasvatuksessa varmistetaan varhaiskasvatukselle asetettujen lakisääteisten ja laadullisten tavoitteiden toteutuminen.

Yksityisen varhaiskasvatuksen ohjaus, neuvonta ja valvonta

 

Karvi ja muut toimijat tuottavat arviointitietoa kansallisen tason indikaattoreiden toteutumisesta

Yhtenäinen koulutus- ja kasvatusjärjestelmä ja siirtymät 

20. Yhtenäinen, varhaiskasvatuksesta seuraaville koulutusasteille ulottuva koulutus- ja kasvatusjärjestelmä varmistaa, että siirtymät ovat sujuvia ja turvaavat oppimispolkujen tasa-arvoisten jatkumoiden toteuttamisen.

21. Lasten siirtymät kotoa varhaiskasvatukseen, varhaiskasvatuspalvelujen sisällä sekä edelleen esiopetukseen ja perusopetukseen suunnitellaan ja toteutetaan niin, että lasten oppimispoluista muodostuu sujuva ja tasa-arvoinen jatkumo.

22. Henkilöstö suunnittelee ja toteuttaa yhdessä lasten huoltajien kanssa toimivia, lasten turvallisuuden tunnetta ja oppimista tukevia käytäntöjä, kun lapsi siirtyy kotihoidosta varhaiskasvatukseen.

23. Henkilöstö suunnittelee ja toteuttaa yhdessä varhaiskasvatuksen muiden ammattilaisten, perusopetuksen ammattilaisten sekä huoltajien kanssa toimivia ja lasten hyvinvointia ja oppimista edistäviä käytäntöjä varhaiskasvatuksesta, sen eri toimintamuodoista tai yksiköistä toiseen ja esiopetuksesta perusopetukseen siirtymiseen.

Lapsen varhaiskasvatuksen aloitusta tukevat rakenteet (asiantuntijalomake)

Lapsen varhaiskasvatuksen aloitus (henkilöstölomake)

Karvi ja muut toimijat tuottavat arviointitietoa kansallisen tason indikaattoreiden toteutumisesta

Varhaiskasvatuksen arvioinnin ja kehittämisen rakenteet 

24. Kansallinen arviointijärjestelmän kokonaisuus tuottaa olennaista ja kattavaa arviointitietoa. Arviointi on suunnitelmallista ja tukee varhaiskasvatuksen kehittämistä ja varhaiskasvatukselle asetettujen tavoitteiden toteuttamista eri tasoilla.

25. Varhaiskasvatuksen järjestäjillä ja yksityisillä palveluntuottajilla on arviointijärjestelmä, jonka avulla varhaiskasvatuspalveluita ja pedagogiikkaa voidaan kehittää.

26. Arviointiin ja kehittämiseen osallistuvat varhaiskasvatuksen muodoista ja järjestämistavoista riippumatta kaikki varhaiskasvatuksen osapuolet, kuten toimijat organisaation eri tasoilla, lapset ja heidän huoltajansa sekä päätöksentekijät.

Laadunhallinta ja toiminnan systemaattinen arviointi

 

Karvi ja muut toimijat tuottavat arviointitietoa kansallisen tason indikaattoreiden toteutumisesta

Varhaiskasvatuksen johtamisjärjestelmä 

27. Paikallisella tasolla on selkeä varhaiskasvatuksen päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmä, johtamisen rakenteet ja menettelytavat. Johtamisjärjestelmä tukee henkilöstön pedagogista työtä ja lasten hyvinvointia sekä varmistaa varhaiskasvatukselle asetettujen tavoitteiden toteutumisen.

28. Varhaiskasvatuksen johtaminen perustuu arviointi-, seuranta- ja ennakointitietoon sekä asiantuntija- ja tutkimustietoon. Varhaiskasvatuksen johtamisesta vastaavilla henkilöillä on riittävä varhaiskasvatuksen asiantuntemus ja johtamistaito.

 
Henkilöstörakenne ja varhaiskasvatukselle varatut resurssit 

29. Varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi tulee varata sellaiset henkilöstö- ja taloudelliset resurssit sekä suunnitella henkilöstörakenne siten, että varhaiskasvatukselle asetetut tavoitteet toteutuvat ja lasten pysyvät vuorovaikutussuhteet henkilöstön ja vertaisten kanssa voidaan turvata.

30. Henkilöstörakenne ja -määrä sekä muut resurssit lapsiryhmissä suunnataan siten, että varhaiskasvatukselle asetetut tavoitteet toteutuvat ja lasten pysyvät vuorovaikutussuhteet henkilöstön ja vertaisten kanssa voidaan turvata.

 
Varhaiskasvatuksen työaikarakenteet ja -suunnittelu 

31. Työaikarakenteita sekä työaikojen suunnittelua ja järjestelyjä linjataan ja ohjataan niin, että henkilöstö voi toteuttaa suunnitelmallista varhaiskasvatusta hyödyntämällä ammatillista koulutustaan ja osaamistaan parhaalla mahdollisella tavalla.

32. Työaikarakenteet ja työajat ovat sellaiset, että henkilöstön ammatillinen osaaminen voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla ja lasten etu huomioiden.

 
Lapsiryhmän rakenne ja koko 
33. Lapsiryhmien rakenne ja koko muodostetaan siten, että lasten etu, hyvinvointi ja oppimisen edistäminen ovat ensisijaisia perusteita 
Varhaiskasvatuksen oppimisympäristöt 
34. Varhaiskasvatuksen kaikki oppimisympäristöt ovat terveellisiä, turvallisia, monipuolisia ja oppimista edistäviä. 

Tuomas Sarkkinen

Tuomas Sarkkinen

Arviointiasiantuntija
Varhaiskasvatus
+358 29 533 5582 Helsinki