Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen lausunto "Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio vuoteen 2040" -luonnokseen

Lausunto Korkeakoulutus

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) kiittää mahdollisuudesta lausua Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio vuoteen 2040 -luonnoksesta.  

Mahdollisuuksia erityisesti nuorille

Mahdollisuuksia erityisesti nuorille -tavoite korostaa tärkeää näkökulmaa, sillä nuorten koulutusmahdollisuuksien vahvistaminen on välttämätöntä Suomen tulevaisuuden osaamis- ja sivistystason nostamiseksi. Samalla tavoite jää kuitenkin kapeaksi suhteessa vision linjaukseen, jonka mukaan jokaisella tulee olla mahdollisuus päivittää osaamistaan elämän eri vaiheissa. Osaamistason nostaminen ei onnistu tarkastelemalla vain nuorten ensimmäistä koulutuspolkua, vaan tarvitaan myös aikuiskoulutusta ja jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia. Työelämän ja yhteiskunnan muutokset, kuten digitalisaatio ja vihreä siirtymä, lisäävät tarvetta osaamisen uudistamiseen myöhemmilläkin uravaiheilla.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) näkemyksen mukaan visiossa tulisi tunnistaa nuorten ohella myös aikuisopiskelijat ja myöhemmät uravaiheet. Lisäksi pelkkä mahdollisuuksien korostaminen jää liian yleiselle tasolle: resurssien, ohjauksen ja pedagogisen tuen riittävyys ratkaisee, muuttuuko mahdollisuus tosiasiallisiksi valmiuksiksi ja oppimistuloksiksi.

Vision ensimmäinen tavoite nostaa esiin koulutuksen korkean tason, saavutettavuuden ja yhteyden osaamistarpeisiin, mutta siitä puuttuu selkeä painotus tosiasiallisen osaamistason vahvistamisesta. Suomalainen koulutuspolitiikka on pitkään keskittynyt koulutuspaikkoihin, tutkintomääriin ja valmistumisaikoihin, vaikka KAPPAS-tutkimus 1 & 2 osoittaa puutteita opiskelijoiden perustiedoissa ja -taidoissa (OKM, 2025). Osaamistason nostaminen edellyttää, että opiskelijoiden valmiudet vahvistuvat kaikilla koulutusjärjestelmän tasoilla, eikä korkeakoulujen tule olla paikka, jossa paikataan aiempien koulutusasteiden puutteita.

Vision tulisi korostaa opetushenkilöstön pedagogista osaamista ja opiskelijoiden moninaisten lähtökohtien tunnistamista. Karvin arviointien mukaan korkeakouluissa käytetään monipuolisia pedagogisia menetelmiä (Toom ym. 2023; Harri ym. 2025), mutta pandemian jälkeiset muutokset ovat lisänneet tarvetta lähiopetukselle ja vuorovaikutukselle. Korkeatasoisen opetuksen ja pedagogisen osaamisen jatkuva kehittäminen tulisi sisällyttää vision tavoitteisiin nykyistä selkeämmin.

Karvin näkemyksen mukaan visiotavoitetta tulisi vahvistaa seuraavilla asioilla:

  1. Tosiasiallisen osaamisen ja oppimistulosten nosto tulee ottaa keskeisiksi tavoitteiksi.
  2. Koulutusjärjestelmän tasa-arvon on näyttävä opetuksen määrissä, resursseissa ja tuen rakenteissa. Opetusmuotojen valinta tulee olla pedagogisesti perusteltua.
  3. Opiskelijoiden ohjauksen ja pedagogisen tuen tarve on huomioitava nykyistä paremmin.
  4. Koko koulutuspolku varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen on nähtävä jatkumona, jossa osaaminen kehittyy vaiheittain.

Tavoitteen toteutuminen edellyttää koulutusjärjestelmän kokonaisvaltaista vahvistamista. Opiskelijoiden perustaitoja on tuettava jo ennen korkeakoulua, sillä osaamisen erot näkyvät selvästi opintojen alussa (Huusko & Nurkka, 2025a). Korkeakoulujen on saatava riittävät resurssit opetukseen, ohjaukseen ja pedagogiseen kehittämiseen, jotta ne voivat vastata opiskelijoiden moninaistumiseen ja tukea oppimista tutkittuun tietoon perustuvilla menetelmillä.

Osaamistason nostaminen ei onnistu pelkästään tutkintomääriä kasvattamalla tai opintoaikoja lyhentämällä. On määriteltävä, millaista osaamisen tasoa tavoitellaan ja miten sitä seurataan. Myös korkeakoulujen rahoitusmallien tulee tukea osaamisen korkeaa tasoa, eikä ainoastaan tutkintojen määrää tai valmistumisen nopeutta. Rahoitusmallia tulee kehittää suuntaan, jossa korkeakouluja palkitaan osaamisen korkeasta tasosta. Tämä vahvistaisi koko koulutusjärjestelmää ja tukisi osaamistason nousua.

Tavoitteen toteutumista edistävät lisäksi koulutuksellisen tasa-arvon vahvistaminen ja sujuvien siirtymien varmistaminen. Opintopolkujen tulee olla selkeitä ja esteettömiä opiskelijoiden taustasta riippumatta. Kun osaaminen kehittyy johdonmukaisesti koko koulutuspolun ajan, korkeakoulut voivat tarjota korkeatasoista, tasavertaista ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaavaa koulutusta.

Luovat osaajat ovat kansakunnan menestyksen avain

Luovat osaajat ovat kansakunnan menestyksen avain -tavoite on perusteltu, sillä korkeakoulutus, tutkimus ja innovaatiotoiminta ovat keskeisiä yhteiskunnan uudistumiselle ja taloudelliselle kilpailukyvylle. Luovuuden käsite olisi kuitenkin hyvä määritellä laajasti: luovilla osaajilla tulisi tarkoittaa monipuolista ja korkeatasoista osaamista kaikilla tieteenaloilla, ei vain luovien alojen erityisosaajia. Luovuus näkyy eri aloilla kykynä kehittää ja soveltaa tietoa uudella tavalla.

Tavoitetta tulisi selkeyttää siten, että:

  1. Luovuuden rinnalla korostuvat vahva tietoperusta, analyyttiset taidot ja alakohtainen asiantuntemus.
  2. Luovat ja vaikuttavat ratkaisut syntyvät usein monialaisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä.
  3. Korkeakouluilla tulee olla edellytykset tukea luovaa ja tutkimusperustaista työskentelyä riittävän rahoituksen, pedagogisen laadun ja autonomian avulla.

Täsmennettynä tavoite tunnistaa osaamisen keskeisen roolin yhteiskunnan uudistumisessa ja sen, että luovuus syntyy moninaisissa ympäristöissä.

Visiossa korostetaan osaamisen, kansainvälisen vetovoiman, tutkimuksen korkean tason ja yhteistyön merkitystä Suomen tulevaisuuden menestykselle, mikä on perusteltua. Tutkimuksen roolia globaalien haasteiden ratkaisemisessa olisi kuitenkin hyvä tuoda selvemmin esiin. Lisäksi visio sivuuttaa kotimaisten opiskelijoiden kansainvälisyysosaamisen, vaikka Karvin analyysin mukaan kansainväliset oppimiskokemukset ja liikkuvuus ovat yhä vähäisiä (Huusko & Nurkka 2024; Huusko & Nurkka 2025b; Pyykkö ym. 2020). Kansainvälisyystaitojen kehittäminen on keskeinen osa työelämätaitoja, eikä se saisi olla vain opiskelijan tai tutkijan oma valinta.

Visiossa tulisi vahvistaa myös työelämäyhteistyön roolia. Karvin havaintojen mukaan yhteistyö on vahvaa ammattikorkeakouluissa, mutta vaihtelevampaa yliopistoissa (Huusko 2025). Työelämän osallistuminen opetussuunnitelmien kehittämiseen edistää osaamisen ajantasaisuutta ja valmistuneiden työelämävalmiuksia. Kun korkeakoulujen tavoitteena on kouluttaa uudistajia ja innovaatioiden kehittäjiä, opiskelijoiden yleisiä työelämävalmiuksia, koulutuksen tutkimusperustaisuutta ja työelämäyhteistyötä tulee vahvistaa erityisesti niillä aloilla, joissa ne ovat olleet vähäisiä.

Ensimmäisen ja toisen visioteeman välillä on jonkin verran päällekkäisyyttä, koska tutkimus sekä luovat ja rohkeat osaajat mainitaan myös nuoria koskevan tavoitteen yhteydessä. Kokonaisuus olisi nykyistä selkeämpi, jos ensimmäinen tavoite keskittyisi koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen ja toinen tutkimukseen ja muuhun TKI-toimintaan. Tällöin myös otsikointia olisi syytä tarkentaa.

Tavoitteen saavuttaminen edellyttää sekä korkeakoulujen omia kehittämistoimia että valtakunnallisia ratkaisuja, jotka turvaavat edellytykset korkeatasoiselle opetukselle, tutkimukselle ja yhteistyölle. Korkeakoulujen tulee pystyä tukemaan opiskelijoiden ja henkilöstön monialaista, luovaa ja tutkimusperustaista työskentelyä riittävien resurssien ja pedagogisen osaamisen korkean tason avulla sekä toimivissa yhteistyörakenteissa.

Karvin korkeakoulujen auditointimalli 2025–2030 (Karvi 2025) tukee tavoitetta korostamalla korkeakoulujen toiminnan laatua, kehittämistä ja kilpailukykyä. Malli painottaa erityisesti pedagogisia lähtökohtia, opiskelijalähtöisyyttä, tutkimusperustaisuutta, työelämäyhteistyötä, kansainvälisyyttä ja jatkuvaa oppimista, jotka kaikki ovat tekijöitä, jotka ovat keskeisiä luovien ja uudistumista edistävien osaajien kouluttamisessa.

Tavoitteen toteutumista tukevat työelämäyhteistyön vahvistaminen, kansainvälisyysosaamisen systemaattinen kehittäminen sekä opiskelijoille tarjottavat mahdollisuudet monialaiseen ja tutkimusperustaiseen oppimiseen. Opiskelijoiden tulisi saada kokemuksia, jotka vahvistavat heidän kykyään ratkaista monimutkaisia yhteiskunnallisia ja globaaleja haasteita. Jotta Suomi menestyisi, korkeakouluilla tulee olla edellytykset kouluttaa osaajia, jotka uudistavat yhteiskuntaa, vahvistavat tuottavuutta ja lisäävät kansainvälistä kilpailukykyä.

Sivistyksen, demokratian ja tieteen vapauden kärkimaa

Sivistyksen, demokratian ja tieteen vapauden kärkimaa -tavoite on perusteltu ja tärkeä, sillä sivistys, demokraattinen osallisuus ja tieteen vapaus ovat suomalaisen korkeakoulutus- ja tutkimusjärjestelmän perusarvoja. Ne muodostavat toimivan ja vaikuttavan korkeakoulujärjestelmän perustan, jonka vaaliminen on välttämätöntä sekä korkeakoulujen autonomian että yhteiskunnan kehittämisen näkökulmasta. Korkeatasoinen koulutus, kriittinen ajattelu ja tutkimustieto ovat edellytyksiä demokraattiselle osallistumiselle ja monimutkaisten ilmiöiden ymmärtämiselle.

Tavoite korostaa tieteen vapautta, vastuullisuutta ja yhdenvertaisuutta, mikä on kannatettavaa. Korkeakoulujen kyky tuottaa luotettavaa, avointa ja riippumatonta tutkimusta sekä turvata opiskelijoiden ja henkilöstön yhdenvertaiset mahdollisuudet oppia ja osallistua on koko järjestelmän elinvoimaisuuden edellytys. Nämä arvot ovat keskeisiä myös Karvin arviointitoiminnassa.

Tavoite hyötyisi muutamista täsmennyksistä:

  1. Tavoitteessa mainitaan opetus ja tutkimus suomeksi ja ruotsiksi kaikilla aloilla, mutta olisi tärkeää tunnistaa myös kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden asema sekä se, että osa toiminnasta edellyttää vieraita kieliä. Kielitavoitetta voisi täydentää tasapainoisella kuvauksella kansallisten kielten ja kansainvälisyyden yhteensovittamisesta sekä opiskelijoiden kielitaidon ja samalla suomalaisten kielivarannon monipuolistamisesta.
  2. Osallistava toimintakulttuuri edellyttää suunnitelmallisia rakenteita, kuten selkeitä toimintamalleja, palautekanavia, opiskelijoiden osallistumista päätöksentekoon ja systemaattista seurantaa. Pelkkä kulttuurin kuvaus ei riitä, vaan tavoitetta olisi syytä täydentää rakenteellisen yhdenvertaisuuden ajatuksella.
  3. Luovuuden merkitystä yhteiskunnan uudistajana voisi laajentaa korostamalla tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan avoimuutta, riittävää rahoitusta ja vakaata toimintaympäristöä.
  4. Opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvoinnin kuvausta olisi syytä tarkentaa. Karvin arviointien mukaan kuormitus, tuen tarpeiden moninaisuus ja henkilöstön jaksaminen ovat korostuneet, joten täsmennys hyvinvoinnin seurannasta ja tukirakenteista olisi perusteltu.

Tavoitteen vaikuttavuutta lisäisi konkreettinen kuvaus siitä, millaisia rakenteita ja toimintamalleja tarvitaan akateemisen vapauden, yhdenvertaisuuden ja osallistavuuden toteuttamiseksi. Toteutusta voidaan edistää vahvistamalla pedagogista osaamista, akateemista vapautta, osallistavaa toimintakulttuuria ja tutkimuksen avoimuutta. Akateemisen vapauden turvaaminen edellyttää tutkijoiden riippumattomuutta, monipuolista rahoituspohjaa ja tiedon avointa saatavuutta. Osallistavaa ja yhdenvertaista toimintakulttuuria voidaan vahvistaa strategisilla linjauksilla, selkeillä rakenteilla, osallistavilla prosesseilla ja koko yhteisön sitoutumisella arvoihin ja tavoitteisiin.

Karvin auditointimalli 2025–2030 arvioi avoimuutta, osallistavuutta, moninaisuutta sekä opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointia. Konkreettisia keinoja ovat erilaisten opiskelijoiden ja henkilöstöryhmien osallistaminen päätöksentekoon, tasa-arvosuunnitelmien ja palautekanavien hyödyntäminen sekä hyvinvoinnin ja jaksamisen järjestelmällinen tukeminen. Karvin arviointien mukaan hyvinvointi ja osallisuus ovat keskeisiä sekä oppimisen että työkyvyn kannalta, joten niiden vahvistaminen on olennainen osa tavoitteen toteuttamista.

Lopuksi

Karvin näkemyksen mukaan vision tavoitteet ovat oikeansuuntaisia, mutta niitä tulisi täydentää erityisesti korostamalla tosiasiallisen osaamistason nostamista, koulutuksellista tasa-arvoa, korkeatasoista opetusta ja pedagogiikkaa sekä opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvoinnin tukemista muuttuvassa toimintaympäristössä. Vision ei tulisi painottua vain nuoriin, vaan sen tulisi kattaa koko koulutuspolku varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen korkeakoulutuksen näkökulmasta. 

Luovien osaajien tavoite on kannatettava, jos luovuus ymmärretään laaja-alaisena kykynä uudistaa ja soveltaa tietoa eri aloilla, ja jos opetuksen, tutkimuksen, työelämäyhteistyön ja kansainvälisyysosaamisen vahvistaminen nostetaan selkeämmin esiin. Sivistyksen, demokratian ja tieteen vapauden vaaliminen muodostaa vision arvoperustan, mutta tavoitteiden toteutuminen edellyttää riittäviä resursseja, korkeakoulujen autonomian turvaamista sekä rakenteita, jotka tukevat kaikkien opiskelijoiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia oppia ja menestyä. Yhteenvetona Karvi painottaa, että vision tulee keskittyä määrällisten tavoitteiden sijaan osaamisen korkeaan tasoon, koulutusjärjestelmän kokonaisvaltaiseen kehittämiseen ja korkeakoulujen kykyyn tuottaa kriittisesti ajattelevia, osaavia ja yhteiskuntaa uudistavia asiantuntijoita.

Lähteet