Tutkimusperustaisuus korkeakouluopetuksessa: toteutunut toimintatapa vai ideaalitilanne?

Tutkimukseen perustuva opetus on suomalaisen korkeakoulutuksen kulmakivi. Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa sen toteutumista ohjaavat lait ja opetussuunnitelmat, mutta käytännön toteutus vaihtelee. Mitä tutkimusperustaisuus tarkoittaa arjen opetustyössä ja miten se näkyy opetuksessa ja koulutuksessa auditointien perusteella?

Yliopistolain (558/2009, 2 §) mukaan yliopistojen yhtenä tehtävänä on antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta. Ammattikorkeakoululain (932/2014, 4 §) mukaan ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua. Molemmilla korkeakoulusektoreilla opetuksen pitää siis perustua tutkimukseen.

Tässä blogissa tarkastelen, miten tutkimus- ja TKI-toiminta (tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta) integroituvat opetukseen korkeakoulujen auditointiraporttien (2018–2024) pohjalta. Teimme kolmannen auditointikierroksen yhteenvetoa varten analyysiä opetuksen ja koulutuksen tutkimusperustaisuudesta (Harri ym., 2025, s. 17). Aineistona olivat korkeakoulujen kolmannen kierroksen auditointiraportit vuosilta 2018–2024. Tarkastelin myös korkeakoulujen toisen auditointikierroksen jälkeen, mitä auditointiraporteissa kerrottiin opetuksen ja tutkimuksen tutkimusperustaisuudesta (Huusko, 2018).

Tarkastelen tässä blogissa auditointiraporttiaineistoon ja yhteenvetoraporttiin perustuen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen koulutuksen tutkimusperustaisuuden toteutumista (ks. myös Huusko ym., 2025).  Suorat lainaukset ovat julkaistuista auditointiraporteista.

Yliopistoissa koulutuksen tutkimusperustaisuutta pidettiin tärkeänä arvona

Auditointiraporttien analyysin mukaan koulutuksen tutkimusperustaisuus toteutui yliopistoissa niin, että aktiiviset tutkijat opettavat ja opettajat tutkivat. Auditointiraporttien mukaan tämä varmistaa tutkimuksen ja opetuksen välisen yhteyden. Koulutusten tutkimusperustaisuus oli mainittu usean yliopiston strategiassa.

Depending on the capacity, staff members can sometimes link teaching and research. Both bachelor and master theses have a strong connection to research, especially to third-party funding. According to the discussions during the audit visit, research platforms and the institutionalised dean’s coffee meeting form an integral part of multidisciplinary cooperation in both teaching and research.

Yliopistoissa koulutusten tutkimusperustaisuutta pidettiin vahvana arvona. Henkilöstö liitti oman tutkimuksensa sisällöt opetukseen ja osa yliopistojen opetushenkilöstöstä teki tutkimusta myös omasta opetuksestaan. 

The general philosophy is that all teachers research and all researchers teach. Another principle is that as part of their studies all students should adopt a research-based approach and participate in research activities throughout their studies. In the current curriculum design guidelines, research-based teaching and learning is one of the strategic focus areas.

Yliopistoissa korostettiin myös tutkimusvalmiuksien opettamista opiskelijoille. Yliopistoissa pidettiin tärkeänä opetuksen kehittämisen tutkimusperustaisuutta. Tutkimusperustaisuuden näkymisessä koulutuksessa oli kuitenkin alakohtaisia eroja.

Tutkimustoiminta on sisällytetty koulutukseen niin, että tutkimukseen perustuva tieto kytkeytyy koulutukseen monin eri tavoin. Auditointiryhmä kuuli haastatteluissa konkreettisia kuvauksia siitä, miten tutkijat perustavat opetuksensa sisällöllisesti omaan tutkimukseensa ja miten osa opettajista teki tutkimusta omasta opetuksestaan.

Muutaman yliopiston vahvuutena oli opetuksen tutkimusperustainen kehittäminen. Auditointiraporttien mukaan yliopistoissa tutkimus ja opetus liittyvätkin tiiviisti toisiinsa. Tutkimusperustaisuus oli useiden yliopistojen strateginen arvo, mikä näkyi myös koulutuksessa. Yliopistoissa opiskelijoita ohjataan omaksumaan tutkimusperustainen ote ja osallistumaan tutkimustoimintaan jo opintojensa aikana.

Ammattikorkeakouluissa TKI-toiminta liitettiin työelämäyhteyteen

Auditointiraporttien analyysin mukaan ammattikorkeakoulujen koulutuksen TKI-lähtöisyys toteutui opetuksessa, harjoitteluissa, simulaatioympäristöissä ja työelämän kehittämistehtävissä, opinnäytetöissä sekä opettajien TKI-hankkeissa. Opiskelijat ratkaisivat oppimistehtävissä ja erilaisissa tapahtumissa yritysten käytännön ongelmia. Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat osallistuivat ammattikorkeakoulututkintoa suorittavia opiskelijoita aktiivisemmin TKI-toimintaan. Opettajien osallistuminen TKI-toimintaan oli myös keino opettajien oman osaamisen kehittämiselle ja työn monipuolistamiselle.

TKI-toiminta näkyy myös opintojaksojen sisällöissä ja opettajien työssä. Opettajien TKI-toimintaan osallistumisessa näyttäisi olevan kuitenkin eroavaisuutta eri alojen välillä.

Ammattikorkeakoulujen auditointiraporteissa TKI-toiminta liitettiin koulutuksen yhteydessä enemmän työelämäyhteistyöhön kuin tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Korkeakouluissa, joissa oli käytössä jokin tietty pedagoginen toimintamalli, TKI-toiminta liittyi koulutukseen sen suuntaviivojen mukaisesti.

Opetuksen ja TKI-toiminnan yhteistyötä tukevat monialaiset oppimisympäristöt ja niissä toteutettavat työelämäprojektit, joiden pitkäjänteinen suunnittelu ja toteuttaminen mahdollistuvat osaamisperusteisten moduuliopetussuunnitelmien avulla.

Auditointiraporttien suositusten mukaan osassa ammattikorkeakouluja opetuksen ja TKI-toiminnan yhteyttä tulee vielä vahvistaa sekä ottaa opiskelijat entistä enemmän mukaan TKI-hankkeisiin.

Systemaattisia TKI:n ja opetuksen integroimisen malleja koko ammattikorkeakoulun tasolla ei haastatteluissa tullut esiin, vaan esimerkit ilmensivät pääasiassa yksittäisen opettajan tai tutkijan oman TKI-toiminnan kytkemisestä omaan opetukseen. Haastatteluiden perusteella opiskelijoita voisi kytkeä hankkeisiin entistä monipuolisemmin. Auditointiryhmä suosittelee TKI-toiminnan integroinnin huomioimista opetussuunnitelmien uudistamisessa ja opintojaksojen suunnittelussa.

Ammattikorkeakouluissa TKI-toiminta liitettiin pääosin siis opetukseen, harjoitteluihin, projekteihin ja opinnäytetöihin. Opiskelijat ja erityisesti YAMK-opiskelijat osallistuivat työelämälähtöisiin kehittämistehtäviin. Opettajille TKI-toiminta tarjosi mahdollisuuden oman osaamisen kehittämiseen, mutta sen integrointi opetukseen vaihteli aloittain ja perustui usein yksittäisten opettajien omaan toimintaan. Auditointiraporttien mukaan opetuksen ja TKI-toiminnan yhteyttä tulisi edelleen vahvistaa ja opiskelijoita ottaa entistä monipuolisemmin mukaan hankkeisiin.

Tutkimusperustaisuuden vahvistaminen vahvistaa myös yleisiä valmiuksia

Tutkimusperustaisuus on korkeakoulutuksen ydinpiirre, sillä se erottaa korkeakoulutuksen muista koulutusasteista. Opetus rakentuu tutkimustiedon, kriittisen ajattelun ja tieteellisen menetelmän varaan, mikä varmistaa, että korkeakoulutus pysyy sekä ajantasaisena että uudistumiskykyisenä. Useimmissa auditointiraporteissa ei kuitenkaan mainittu, miten tutkimustietoa opiskelijoiden oppimisesta, opetuksesta, koulutuksen kehittämisestä tai opetusmenetelmistä hyödynnetään koulutuksen kehittämisessä.

Korkeakoulupedagogiikan arvioinnin (Toom ym., 2023) mukaan opetuksen ja tutkimuksen tai TKI-toiminnan yhteys toteutuu pääasiassa opetussisällöissä, mikä toteutuu erityisesti monipuolisilla pedagogisilla ratkaisuilla. Arvioinnin mukaan opetuksen ja tutkimuksen tai TKI-toiminnan yhteyksiä tulee kuitenkin edelleen kehittää ja arvioida yhteyden toteutumista. (Toom ym., 2023, s. 113, 171.) Korkeakoulut voisivat aikaisempaa tietoisemmin vahvistaa koulutuksen tutkimusperustaisuuden avulla myös opiskelijoiden yleisiä valmiuksia, kuten kriittistä ja analyyttista ajattelua, ongelmanratkaisukykyä ja tiedon arviointikykyä. TKI-toiminnan nykyistä vahvempi integroiminen opetukseen ei ole vain väylä ammattitaidon syventämiseen, vaan myös tapa kasvattaa opiskelijoista tutkivasti ja vastuullisesti ajattelevia asiantuntijoita, jotka osaavat soveltaa tietoa eri tilanteissa.

Onkin tärkeää, että tutkimusperustaisuus ei rajoitu pelkästään opetuksen sisältöihin, vaan ulottuu myös siihen, miten asioita opetetaan. Opettajat eivät ole ainoastaan tiedon jakajia, vaan tutkimuksellisen ajattelutavan välittäjiä: opettajien tulisi kannustaa opiskelijoita esittämään kysymyksiä, argumentoimaan, kritisoimaan, kokeilemaan, analysoimaan ja muodostamaan omia johtopäätöksiä. Tutkimuksellinen ote voidaan herättää esimerkiksi tutkimusartikkeleita lukemalla, tutkimusasetelmia kehittämällä, tapaustehtävillä, projekteissa, simulaatioissa ja työelämäläheisessä ongelmanratkaisussa, mitkä kaikki tukevat opiskelijoiden kykyä soveltaa tietoa itsenäisesti ja kriittisesti. Näin tutkimusperustaisuus vaikuttaa siihen, mitä opitaan, mutta myös siihen, miten opitaan, mikä vahvistaa opiskelijoiden valmiuksia kohdata monimutkaisia ja muuttuvia haasteita tulevassa työelämässä.

Neljännellä auditointikierroksella tutkimusperustaisuus on nostettu yhdeksi opetuksen laadun ja kehittämisen kriteeriksi (Karvi, 2025, s. 13). Tämä tarkoittaa, että koulutus perustuu tutkimukseen ja korkeakoulu yhdistää tutkimus- tai TKI-toimintansa koulutusohjelmiin. Tutkimusperustaisuus ei siten ole vain opetuksen taustaperiaate, vaan se näkyy myös oppimisen tavoissa, joissa opiskelijoita rohkaistaan soveltamaan tutkimuksellista ajattelua, kriittisyyttä ja tiedon arviointikykyä. Tavoitteena on korkeakoulutus, joka heijastaa korkeakoulun omaa profiilia ja painoaloja sekä vahvistaa opiskelijoiden valmiuksia toimia tutkivina ja kehittämisorientoituneina asiantuntijoina.

Lähteet

Ammattikorkeakoululaki 932/2014. Finlex. 

Harri, M., Huusko, M., Isoaho, K., Moitus, S., Mustonen, K. & Vuori, H. (2025). Laatua ja vaikuttavuutta. Yhteenveto korkeakoulujen kolmannen kierroksen auditoinneista vuosina 2018–2024. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Tiivistelmät 1.

Huusko, M. (2018). Tutkimukseen perustuva opetus – mitä auditointiraportit kertovat? Karvilla on asiaa -blogi, 11.8.2018. 

Huusko, M., Mäki, K., Nurkka, N. & Ilves, V. (2025). TKI – ammattikorkeakoulujen henkilöstöä yhdistävä vai erottava tekijä? AMK-lehti/UAS Journal 2. 23.05.2025. 

Karvi (2025). Korkeakoulujen auditoinnit 2025–2030. Pilottivaiheen auditointikäsikirja. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 4. 

Toom, A., Heide, T., Jäppinen, V., Karjalainen, A., Mäki, K., Tynjälä, P., Huusko, M., Nurkka, N., Vahtivuori-Hänninen, S. & Karvonen, A. (2023). Korkeakoulupedagogiikan tila ja uudistaminen -arviointi. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 22. 

Yliopistolaki 558/2009. Finlex