Tutkimukseen perustuva opetus – mitä auditointiraportit kertovat?

Blogi Korkeakoulutus

Mira Huusko, arviointiasiantuntija, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi)

Osallistuin pohjoismaisten korkeakoulutuksen laadunvarmistustoimijoiden tapaamiseen Porvoossa 6.–7.9.2018. Teemoina olivat kuulumisten vaihdon lisäksi tutkimuksen sekä tutkimukseen perustuvan opetuksen laadunvarmistus. Suomalaisessa korkeakoulujen laadunvarmistusta koskevassa keskustelussa harvemmin pohditaan, mitä tutkimukseen perustuva opetus on ja miten sitä voitaisiin lähestyä. Pohjoismainen keskustelu herätti kiinnostukseni selvittää aihetta lisää.

Tutkimukseen perustuvan opetuksen lakisääteinen perusta

Yliopistolaissa tutkimukseen perustuva opetus on selkeästi tuotu esille: ”Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa” (yliopistolaki 558/2009, 2§).

Myös ammattikorkeakoululaissa on selvä maininta tutkimukseen perustuvasta opetuksesta: ”Ammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua” (ammattikorkeakoululaki 932/2004, 4§).

Suomalaisissa korkeakouluissa, erityisesti yliopistoissa, tutkimukseen perustuvaa opetusta harvoin kyseenalaistetaan, vaan se otetaan jonkinlaisena yliopistojen annettuna lähtökohtana. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) on myös osa ammattikorkeakoulujen toimintaa. Suomalaisen korkeakoulutuksen pohja onkin saksalaisessa sivistysyliopiston ajatuksessa, missä opetus ja tiede liitetään vahvasti yhteen.

Tutkimukseen perustuvan opetuksen osa-alueita

Muissa Pohjoismaissa tutkimukseen perustuvan opetuksen tilanne on hiukan toinen. Korkeakoulutuksen laadunvarmistuksen parissa toimijat pohtivat omissa laadunvarmistusjärjestelmissään, mitä tutkimukseen perustuva opetus on ja miten sitä voitaisiin määritellä ja sen olemassaoloa mitata. Berit Hyllseth on määritellyt tutkimukseen perustuvan opetuksen seuraavien osa-alueiden kautta:

  1. Opetus toteutetaan viimeisimpien tutkimustulosten mukaisesti.
  2. Koulutusohjelmat toteutetaan tutkimusympäristöissä.
  3. Tutkimuspohjaista opetusta tarjoavat kokopäiväiset opettajat, joilla on omaa tutkimustoimintaa.
  4. Tutkimuksen perustuvaa opetusta tarjoavat alan aktiiviset tutkijat.
  5. Tutkimukseen perustuva opetus tarkoittaa, että opiskelijat osallistuvat tieteellisen menetelmän harjoitteluun aktiivisen tutkijan ohjauksessa.

Koska Suomessa tutkimukseen perustuvaa opetusta pidetään usein itsestäänselvyytenä, helposti ajatellaan, että nuo kaikki osa-alueet toteutuvat myös täällä. Halusin varmistaa, onko näin.

Miten tutkimukseen perustuva opetus näkyy auditoinneissa?

Päätin lähestyä aihetta toteutettujen auditointien avulla. Korkeakoulujen laatujärjestelmien toisen kierroksen auditointien yhteydessä tutkimukseen perustuvasta opetuksesta kysyttiin itsearviointien ohjeistuksessa ja osassa auditointihaastatteluista. Kun tarkastelin lähemmin 37 auditointiraporttia vuosilta 2012–2018, tutkimukseen perustuvaan opetukseen tuli lisäsyvyyttä. Vaikka erityisesti ammattikorkeakoulujen puolella tutkimukseen perustuvassa opetuksen toteuttamisessa oli myös haasteita, useimmiten sen toteutumisesta korkeakouluissa oltiin ylpeitä. Ammattikorkeakoulujen haasteina saattoi olla TKI- ja hanketoiminnan erottautuminen opetustoiminnasta, ja sitä toteuttivat muut kuin opetusta antavat henkilöt.

Yliopistojen auditointiraporteissa painotettiin vahvaa opetuksen ja tutkimuksen yhteyttä. Sitä tuotiin esiin kertomalla, että kaikki tutkijat opettavat ja kaikki opettajat tutkivat. Yliopistoissa myös korostettiin, että sitä opetetaan, mitä tutkitaan. Opetus toteutetaan viimeisimpien tutkimustulosten mukaisesti ja siinä huomioidaan yksikön tutkimusprofiili ja sen painotukset.

Lopputyöt haluttiin sitoa molemmilla korkeakoulusektoreilla yksikössä toteutettavaan tutkimukseen tai TKI-toimintaan. Opiskelijoita saatettiin ottaa lopputyöntekijöinä mukaan projekteihin, joita henkilökunta muutenkin toteutti ja joissa oli rahoitusta.  Opiskelijat voivat näin myös itse vaikuttaa tutkimuksen kehittymiseen. Näin opiskelijat saivat tutustua tutkimuksen maailmaan autenttisissa tutkimusympäristöissä.

Tutkimus tai TKI-toiminta oli usein integroitu kaikkiin opetussuunnitelmiin sekä yksittäisiin kursseihin. Erityisesti tutkimusmenetelmäkursseilla tutkimuspainotukset tulivat esille. TKI-toiminnan kautta kursseihin sisällytettiin alueellista ja kansallista osaamista. Opiskelijoita saatettiin rohkaista jatkamaan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tai tohtorintutkintoon. Perustutkintovaiheen opiskelijat ja jatko-opiskelijat saivat osallistua tutkimusryhmien toimintaan ja luennoille halutessaan, ja siihen kannustettiin.

Tutkimukseen perustuvaan opetukseen on osassa korkeakouluja myös kehitetty omat indikaattorinsa, ja sitä on kuvattu itsearviointiraporteissa sekä toiminta- ja laatukäsikirjoissa.

Tulevaisuudessa asiaan kiinnitettäneen enemmän huomiota

Kun verrataan auditointiraporttien antamaa kuvaa tutkimukseen perustuvasta opetuksesta Berit Hyllsethin esittämiin osa-alueisiin, voidaan todeta, että kaikki Hyllsethin eri osa-alueet toteutuvat myös suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä, vaikka niitä ei usein eritelläkään. Erityisesti uudessa kolmannen kierroksen auditointimallissa tutkimukseen perustuvalle opetukselle on omat itsearviointikysymyksensä, joten jatkossa aiheeseen kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota:

  • Miten tutkimus, kehitys- ja innovaatiotoiminta tai taiteellinen toiminta on integroitu opetukseen?
  • Miten korkeakoulu huolehtii uusimman tutkimustiedon kytkeytymisestä koulutukseen?
  • Miten henkilöstöä kannustetaan koulutuksen ja TKI-yhteyden vahvistamiseen?

Ehkä hiljalleen näille kehitetään korkeakouluissa myös tarkemmat seurantajärjestelmät, joilla tutkimukseen perustuva opetus ja sen laatu varmistetaan kaikessa opetuksessa. Korkeakoulutuksen tehtävänä on kasvattaa kriittisiä uusia toimijoita, mihin tutkimukseen perustuva opetus voi antaa hyvät lähtökohdat.

Keskustele kirjoituksesta Karvin Facebook-sivulla

Teksti:

Mira Huusko

arviointiasiantuntija, Karvi