7.1 Opetus- ja ohjaushenkilöstön näkemykset toimintakulttuurin johtamisesta ja kehittämisestä

Alle puolet opetus- ja ohjaushenkilöstöstä (42–46 %) arvioi, että oppilaitoksessa hyödynnetään opetushenkilöstöltä tulevia ehdotuksia pedagogisessa uudistamisessa, pedagogiikkaan liittyviä asioita sovitaan yhdessä opetushenkilöstön kanssa, opetushenkilöstön osaamista hyödynnetään opetuksen kehittämisessä ja opetushenkilöstö pääsee vaikuttamaan pedagogisiin linjauksiin ja malleihin (ks. Kuvio 37). Noin kolmannes vastaajista (31–34 %) arvioi, etteivät nämä toimintatavat toteudu oppilaitoksessa.

KUVIO 37. Opetus- ja ohjaushenkilöstön osallistuminen ja vaikuttamismahdollisuudet pedagogiikan kehittämiseen opetus- ja ohjaushenkilöstön arvioimana

Alle puolet opetus- ja ohjaushenkilöstöstä (40–44 %) arvioi, että oppilaitoksessa on pedagogiikan kehittämistä tukeva vuorovaikutteinen työskentelyilmapiiri, pedagogista uudistustyötä tehdään yhdessä, opetuksen ja ohjauksen johtamistyössä hyödynnetään oppimista koskevaa tietoa ja pedagogisissa uudistuksissa hyödynnetään palautetietoa (ks. Kuvio 38). Noin kolmannes vastaajista (28–32 %) oli väittämistä eri mieltä.

Opetushenkilöstön arvioissa osallistavasta ja tietoperustaisesta pedagogisesta kehittämisestä oli eroja koulutuksen järjestäjän kielen, työtehtävän, koulutuksen järjestäjän koon ja koulutusalan mukaan. Ruotsinkielisten koulutuksen järjestäjien henkilöstö antoi myönteisempiä arvioita kuin suomenkielisten koulutuksen järjestäjien henkilöstö. Ammatillisten tutkinnon osien opettajat arvioivat osallistavan ja tietoperustaisen pedagogisen kehittämisen toteutuvan vahvemmin kuin yhteisten tutkinnon osien opettajat. Koulutuksen järjestäjän koon mukaan tarkasteltuna arviot olivat myönteisimmät pienten koulutuksen järjestäjien henkilöstön keskuudessa ja heikoimmat suurten koulutuksen järjestäjien henkilöstön keskuudessa. Myös koulutusalojen välillä oli eroja: myönteisimmät arviot osallistavasta ja tietoperustaisesta pedagogisesta kehittämisestä antoi terveys- ja hyvinvointialan henkilöstö, kun taas heikoimmat arviot antoi usealla koulutusalalla työskentelevä henkilöstö. Lisäksi opetushenkilöstön kokemuksissa pedagogisesta vuoropuhelusta oli eroja koulutuksen järjestäjän koon mukaan. Myönteisimmät arviot pedagogisesta vuoropuhelusta antoi keskisuurten koulutuksen järjestäjien henkilöstö, kun taas suurten koulutuksen järjestäjien henkilöstön arviot olivat kriittisimpiä. (Ks. liite 6.)

KUVIO 38. Yhteistyö ja tiedon hyödyntäminen pedagogiikan kehittämisessä opetus- ja ohjaushenkilöstön arvioimana

Lähes kaikki (99–100 %) opetus- ja ohjaushenkilöstöön kuuluvat kertoivat kohtelevansa opiskelijoitaan kunnioittavasti ja yhdenvertaisesti, kannustavansa ja tukevansa heitä opinnoissaan sekä ylläpitävänsä opetuksessa hyvää ilmapiiriä (ks. Kuvio 39).

KUVIO 39. Opiskelijoiden kohtaaminen ja tukeminen opinnoissaan opetus- ja ohjaushenkilöstön arvioimana