Pedagogisten johtajien tavat kehittää johtamisosaamistaan
Valtaosa pedagogisista johtajista (88–94 %) kertoi kehittävänsä osaamistaan keskustelemalla opetuksesta, ohjauksesta ja pedagogisesta johtamisesta kollegoidensa kanssa sekä pyytämällä palautetta ja käymällä aiheista keskusteluja esihenkilönsä kanssa (ks. Kuvio 31). Vain yksittäiset vastaajat (1–2 %) olivat väittämistä eri mieltä.
Samoin suurin osa pedagogisista johtajista (78–91 %) arvioi kehittävänsä osaamistaan osallistumalla uusien opetus- ja ohjauskäytäntöjen kehittämiseen yhdessä henkilöstön kanssa sekä osallistumalla koulutuksen järjestäjän tarjoamiin johtamista ja pedagogiikkaa käsitteleviin koulutuksiin. Myös näiden väittämien osalta vain yksittäiset vastaajat (1 %) olivat eri mieltä.
Lisäksi suuri osa pedagogisista johtajista kertoi kehittävänsä osaamistaan osallistumalla erilaisiin kehittämishankkeisiin, verkostoihin, tapahtumiin ja muihin ammatillisiin tilaisuuksiin. Vastaajista 68 prosenttia ilmoitti osallistuvansa myös muiden organisaatioiden järjestämiin pedagogiikkaa tai johtamista käsitteleviin kehittämis- ja koulutustilaisuuksiin. Näiden toimintatapojen osalta vain pieni osa vastaajista oli eri mieltä.
Pedagogisten johtajien arvioissa johtamisosaamisen kehittämisestä verkostoissa ja yhteistyöhön perustuen ilmeni eroja sukupuolen, koulutuksen järjestäjän koon, johtamiskoulutuksen sekä johtamistehtävän mukaan. Naiset arvioivat kehittävänsä osaamistaan verkostojen ja yhteistyön kautta vahvemmin kuin miehet. Koulutuksen järjestäjän koon mukaan tarkasteltuna myönteisimmät arviot antoivat keskisuurten organisaatioiden pedagogiset johtajat, kun taas suurten koulutuksen järjestäjien pedagogiset johtajat antoivat kriittisimmät arviot. Johtamiskoulutuksen mukaan tarkasteltuna myönteisimmät arviot antoivat useita johtamiskoulutuksia suorittaneet, kun taas kriittisimmät arviot antoivat ne johtajat, joilla ei ole johtamiskoulutusta. Johtamistehtävän mukaan tarkasteltuna myönteisimmät arviot antoivat kuntayhtymän rehtorit ja kuntayhtymän johtajat, kun taas tutkintovastaavat antoivat kriittisimmät arviot. (Ks. liite 9).
Suuri osa (63 %) pedagogisista johtajista kertoi kehittävänsä johtamisosaamistaan lukemalla pedagogiikkaa tai johtamista käsittelevää kirjallisuutta (ks. Kuvio 32). Alle puolet vastaajista (46 %) ilmoitti kehittävänsä osaamistaan seuraamalla tutkimustietoa tai tekemällä yhteistyötä tutkijoiden kanssa. Tutkimuksen tekeminen osana oman osaamisen kehittämistä oli harvinaisempaa: vain kahdeksan prosenttia pedagogisista johtajista kertoi tekevänsä itse tutkimusta johtamisosaamisensa kehittämisessä.
Yli puolet pedagogisista johtajista (57 %) kertoi kehittävänsä johtamisosaamistaan kokeilemalla erilaisia johtamiskäytäntöjä ja -tapoja. Lisäksi valtaosa vastaajista (76 %) arvioi hyödyntävänsä johtamisensa kehittämisessä palautekyselyistä ja muista palautejärjestelmistä saatavaa tietoa.
Valtaosa (84 %) pedagogisista johtajista kertoi kehittävänsä johtamisosaamistaan hakemalla virikkeitä ja uusia näkökulmia kollegoilta sekä muilta opetus-, ohjaus- ja koulutusalan toimijoilta. Yli kolmannes vastaajista (37 %) ilmoitti hyödyntävänsä mentorointia oman osaamisensa kehittämisen tukena. Työnohjausta hyödynsi puolestaan vain pieni osa (15 %) pedagogisista johtajista (ks. Kuvio 33).
