Palautteiden hyödyntäminen opetuksen ja ohjauksen johtamisen kehittämisessä
Opetushenkilöstön mukaan opetuksen ja ohjauksen kehittämisessä hyödynnetään yleisimmin työelämältä, opetus- ja ohjaushenkilöstöltä sekä opiskelijoilta saatua palautetta. Lähes puolet opetus- ja ohjaushenkilöstöstä (43–48 %) kertoi, että näitä hyödynnetään oppilaitoksessa paljon tai erittäin paljon (ks. Kuvio 20). Hieman yli viidesosa (22 %) opetus- ja ohjaushenkilöstöstä koki, että heidän antamaansa palautetta hyödynnetään kehittämisessä vain vähän.
Reilu kolmannes opetus- ja ohjaushenkilöstöstä (35–38 %) kertoi, että oppilaitoksessa hyödynnetään opetuksen ja ohjauksen kehittämisessä paljon tai erittäin paljon oppilaitosten itsearviointeja, sisäisiä auditointeja sekä kansallisia arviointeja. Sen sijaan noin neljännes (24–25 %) vastaajista arvioi, että näitä hyödynnetään kehittämistyössä vain vähän.
Suuri osa (68–83 %) pedagogisista johtajista arvioi hyödyntävänsä pedagogisessa johtamisessaan paljon opetus- ja ohjaushenkilöstöltä, opiskelijoilta sekä työelämän edustajilta saatua palautetta. Myös huoltajien palaute oli tärkeä tietolähde, sillä 72 prosenttia vastaajista ilmoitti hyödyntävänsä sitä johtamistyössään joko paljon tai jonkin verran (ks. Kuvio 21).
Yli puolet pedagogisista johtajista (58 %) arvioi hyödyntävänsä johtamistyössään paljon oppilaitoksen itsearviointien ja sisäisten auditointien tuottamaa tietoa, ja noin kolmannes (31 %) vastaajista hyödynsi niitä jonkin verran. Vain pieni osa (11 %) vastaajista ilmoitti hyödyntävänsä niitä vähän.
Oppimistulosarvioinneista ja muista kansallisista arvioinneista saatavaa tietoa hyödynnettiin myös laajasti. Pedagogisista johtajista 44 prosenttia arvioi hyödyntävänsä tätä tietoa paljon ja 40 prosenttia jonkin verran. Vain pieni osa (16 %) vastaajista ilmoitti hyödyntävänsä arviointitietoa vähän.
