Pedagoginen johtaminen ammatillisessa koulutuksessa

Enemmistö opetus- ja ohjaushenkilöstöstä [1 ] (74 %) kertoi tuntevansa oppilaitoksensa pedagogiset linjaukset ja toimintamallit, ja lähes yhtä suuri osuus (71 %) arvioi niiden ohjaavan omaa opetus- ja ohjaustyötään (ks. Kuvio 4). Oppilaitoksen pedagogisen johtamisen rakenteita ja vastuita piti selkeinä 60 prosenttia vastaajista, mutta reilu neljännes oli tästä eri mieltä. Lisäksi lähes kolmannes (29 %) opetushenkilöstöstä arvioi, ettei pedagogisia linjauksia ja toimintamalleja ole määritelty yhdessä henkilöstön ja johdon kanssa. 

Enemmistö opetus- ja ohjaushenkilöstöstä (60–62 %) oli sitä mieltä, että oppilaitoksen pedagogiset linjaukset ohjaavat yksikön opetusta ja ohjausta ja toteutuvat käytännössä sekä ohjaavat opetuksen ja ohjauksen kehittämistä (ks. Kuvio 5). Noin neljännes (23–24 %) vastaajista oli näistä väittämistä eri mieltä.

Opetushenkilöstön arvioissa pedagogisen johtamisen rakenteiden ja linjausten ohjaavuudesta oli eroja koulutuksen järjestäjän koon mukaan. Pienten koulutuksen järjestäjien henkilöstö arvioi niiden ohjaavan toimintaa vahvimmin, kun taas suurten koulutuksen järjestäjien henkilöstön arviot olivat heikoimpia. (Ks. liite 4.)

Suurin osa (74–92 %) opetushenkilöstöstä arvioi tuntevansa omaa opetus- ja ohjaustyötään koskevat linjaukset ja toimintaperiaatteet (ks. Kuvio 6). Parhaiten tunnettiin osaamisen arviointia sekä HOKSin laadintaa ja päivittämistä koskevat linjaukset, jotka valtaosa (92 %) vastaajista kertoi tuntevansa. Heikoimmin tunnettiin osaamisen kehittymisen seurannan sekä muualla kuin työpaikalla järjestettävän koulutuksen oppimisympäristöjä koskevat linjaukset. Näiden osalta vajaa kymmenesosa (8 %) vastaajista ilmoitti, ettei tunne niitä.

Opetus- ja ohjaustyötä koskevien linjausten tuntemisessa oli eroja opetushenkilöstön sukupuolen, työtehtävän ja koulutusalan mukaan. Naiset arvioivat tuntevansa linjaukset miehiä paremmin, ja ammatillisten tutkinnon osien opettajat arvioivat tuntevansa opetus- ja ohjaustyötä koskevat linjaukset paremmin kuin yhteisten tutkinnon osien opettajat. Koulutusalojen välillä oli eroja opetus- ja ohjaustyötä koskevien linjausten tuntemisessa siten, että arviot olivat korkeimmat palvelualoilla ja matalimmat usealla koulutusalalla työskentelevän henkilöstön keskuudessa. (Ks. liite 4.)

Enemmistö (61–77 %) opetushenkilöstöstä arvioi, että oppilaitoksessa varmistetaan ja tuetaan opetus- ja ohjaustyötä koskevien linjausten ja toimintaperiaatteiden toteutumista (ks. Kuvio 7). Myönteisimmin arvioitiin HOKSin laadintaa ja päivittämistä sekä osaamisen arviointia koskevien toimintaperiaatteiden toteutuminen. Näissä 77 prosenttia vastaajista oli samaa mieltä väittämien kanssa. Heikoimmin arvioitiin osaamisen kehittymisen seurannan toimintaperiaatteiden toteutumista eri oppimisympäristöissä sekä työelämässä oppimisen linjausten ohjaavuutta työelämässä oppimisen toteutuksessa. Noin kymmenesosa (10–12 %) vastaajista arvioi, ettei näiden toimintaperiaatteiden toteutumista tueta ja varmisteta oppilaitoksessa riittävästi.

Opetushenkilöstön arvioissa yhteisten pedagogisten linjausten varmistamisesta oli eroja sukupuolen, työtehtävän, koulutuksen järjestäjän koon ja koulutusalan mukaan. Naiset arvioivat yhteisten pedagogisten linjausten varmistamisen toteutuvan miehiä vahvemmin, ja ammatillisten tutkinnon osien opettajat antoivat siitä myönteisempiä arvioita kuin yhteisten tutkinnon osien opettajat. Koulutuksen järjestäjän koon mukaan tarkasteltuna arviot olivat myönteisimmät pienten koulutuksen järjestäjien henkilöstön keskuudessa ja heikoimmat suurten koulutuksen järjestäjien henkilöstön keskuudessa. Myös koulutusalojen välillä oli eroja: myönteisimmät arviot yhteisten pedagogisten linjausten varmistamisesta antoi terveys- ja hyvinvointialan henkilöstö, kun taas heikoimmat arviot antoi tekniikan alan henkilöstö. (Ks. liite 6.)

• 1:

  Jatkossa opetus- ja ohjaushenkilöstöstä käytetään nimitystä myös opetushenkilöstö