4.3 Pedagogisten johtajien näkemykset pedagogisen johtamisen rakenteista
Valtaosa (82–84 %) pedagogisista johtajista arvioi, että koulutuksen järjestäjän pedagogisen johtamisen rakenteet ja vastuut ovat selkeitä. Samoin suurin osa (84 %) vastaajista arvioi, että koulutuksen järjestäjän linjaukset ja suunnitelmat ohjaavat pedagogiikan kehittämistä heidän johtamassaan organisaatiossa, yksikössä, koulutusalalla tai tutkinnossa. Kaikki vastaajat eivät kuitenkaan jakaneet tätä näkemystä. Pieni osa (13 %) pedagogisista johtajista koki, että pedagogisen johtamisen rakenteet ja vastuut eivät ole riittävän selkeitä. Vastaavasti osa vastaajista arvioi, että koulutuksen järjestäjän linjaukset ja suunnitelmat eivät tue tai ohjaa pedagogiikan kehittämistä riittävästi. (Ks. Kuvio 8.)
Enemmistö (76 %) pedagogisista johtajista arvioi, että koulutuksen järjestäjän laadunhallintajärjestelmät ja -käytännöt tukevat pedagogista johtamista. Toisaalta pieni osa vastaajista (13 %) koki, etteivät laadunhallintajärjestelmät tai -käytännöt tue pedagogista johtamista riittävästi. Pedagogisen johtamisen laadunhallinnan tuki toteutuu siis valtaosassa organisaatioista, mutta käytännöissä on myös vaihtelua koulutuksen järjestäjien välillä.
Pedagogisten johtajien arvioissa pedagogisen johtamisen rakenteiden selkeydestä ja linjausten ohjaavuudesta oli eroja johtamistehtävän mukaan. Johtamistehtävän mukaan tarkasteltuna myönteisimmät arviot antoivat opetuksesta ja ohjauksesta vastaavat johtajat, kun taas kriittisimmät arviot antoivat tutkintovastaavat. (Ks. liite 5)
Suurin osa pedagogisista johtajista (93 %) tunsi koulutuksen järjestäjän pedagogiset linjaukset. Valtaosa vastaajista (90 %) arvioi varmistavansa, että opetuksen ja ohjauksen toteuttaminen ja kehittäminen ovat koulutuksen järjestäjän strategian, arvojen ja vision mukaisia (ks. kuvio 9). Vaikka enemmistö arvioi näiden asioiden toteutuvan hyvin, pieni osa (10 %) vastaajista arvioi niiden toteutuvan vain kohtalaisesti ja yksittäiset vastaajat (1 %) heikosti.
Lisäksi valtaosa pedagogisista johtajista (84–89 %) huolehti siitä, että opetuksen ja ohjauksen toteutus noudattaa koulutuksen järjestäjän pedagogisia linjauksia, että linjaukset ohjaavat pedagogista kehittämistyötä sekä että opetuksen ja ohjauksen kehittämisen painopisteet toteutuvat oppilaitoksessa. Myös näissä väittämissä enemmistö vastaajista arvioi tilanteen hyväksi, mutta osa vastaajista katsoi niiden toteutuvan vain kohtalaisesti ja yksittäiset vastaajat heikosti.
Pedagogisten johtajien arvioissa koulutuksen järjestäjän strategian ja linjausten mukaisuudesta huolehtimisessa oli eroja sukupuolen ja johtamiskoulutuksen mukaan. Naiset arvioivat varmistavansa strategian ja linjausten mukaisuuden vahvemmin kuin miehet. Johtamiskoulutuksen mukaan tarkasteltuna myönteisimmät arviot antoivat opetushallinnon tutkinnon suorittaneet pedagogiset johtajat, kun taas kriittisimmät arviot antoivat ne johtajat, joilla ei ole johtamiskoulutusta. (Ks. liite 5.)
Valtaosa (92 %) pedagogisista johtajista arvioi huolehtivansa siitä, että henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) lakisääteiset periaatteet toteutuvat suunnitelman laadinnassa, päivittämisessä ja seurannassa (ks. Kuvio 10). Vastaavasti suurin osa (85–87 %) pedagogisista johtajista arvioi huolehtivansa siitä, että työpaikalla järjestettävän koulutuksen sekä muissa oppimisympäristöissä toteutettavan koulutuksen toimintaperiaatteet toteutuvat koulutuksen järjestäjän toiminnassa. Lisäksi valtaosa vastaajista (90–92 %) koki varmistavansa, että osaamisen osoittamiseen (näyttöihin) sekä osaamisen arviointiin liittyvät periaatteet toteutuvat näyttöjen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa.
Pedagogisten johtajien arvioissa ammatillisen koulutuksen linjausten toteutumisen varmistamisesta oli eroja sukupuolen mukaan. Naiset arvioivat huolehtivansa ammatillisen koulutuksen linjausten toteutumisesta vahvemmin kuin miehet. (Ks. Liite 5.)