Pedagoginen johtaminen ammatillisessa koulutuksessa

Kaikilta ammatillisen koulutuksen järjestäjiltä kerättiin vastauksia pedagogisesta johtamisesta vastaavilta henkilöiltä verkkokyselyllä marras-joulukuussa 2025. Kyselyssä ohjeistettiin kohdentamaan kysely kaikille niille henkilöille, jotka osallistuivat pedagogiseen johtamiseen organisaation eri tasoilla. Vastaajina olivat muun muassa kuntayhtymien johtajat, toimitusjohtajat, rehtorit, apulaisrehtorit, koulutusalajohtajat ja koulutuspäälliköt.

Koulutuksen järjestäjän pedagogisesta johtamisesta vastaavien [1 ] eli pedagogisten johtajien kyselyyn vastasi 575 pedagogista johtajaa 117 koulutuksen järjestäjältä. Vastaajamäärät vaihtelivat koulutuksen järjestäjittäin yhden ja 23 vastauksen välillä. Pedagogisten johtajien kyselyyn ei saatu vastauksia neljältätoista kohdejoukkoon kuuluvalta koulutuksen järjestäjältä. 

Taulukoissa 2 ja 3 sekä kuvioissa 1–3 kuvataan pedagogisten johtajien kyselyyn vastanneiden vastaajien taustatietoja. Taulukossa 4. vastanneita kuvataan koulutuksen järjestäjään liittyvien taustatietojen mukaan. Lähes kaikki vastaajat (95 %) olivat suorittaneet opettajan pedagogiset opinnot. Enemmistöllä pedagogisista johtajista (75 %) ei ollut opetusvelvollisuutta ja noin neljäsosalla oli opetusvelvollisuutta. Kyselyssä vastaajia pyydettiin kertomaan roolinsa pedagogisessa johtamisessa. Vastaajat pystyivät valitsemaan usean vaihtoehdon. Vastaajista lähes puolet (48 %) toimi opetus- ja ohjaushenkilöstön esihenkilönä, esimerkiksi koulutuspäällikkönä. Noin kymmenesosa (10 %) vastaajista toimi opetuksesta ja ohjauksesta vastaavana johtajana tai tutkintovastaavana. Vastaajista hieman alle kymmenesosa (8 %) toimi kuntayhtymän johtajana tai rehtorina (ks. Taulukko 2.) Enemmistö pedagogisiin johtajiin kuuluvista vastaajista oli naisia (65 %) ja kolmasosa (33 %) oli miehiä. Kyselyssä vastaajat pystyivät valitsemaan useita koulutusaloja, joilla työskentelivät. Pedagogisten johtajien vastaajaryhmässä tekniikan alojen edustajia oli 39 prosenttia ja palvelualojen edustajia oli noin kolmannes. (Ks. Kuvio 1.)

TAULUKKO 2. Pedagogisen johtajien kyselyyn (n = 575) vastanneiden rooli koulutuksen järjestäjän pedagogisessa johtamisessa ja sukupuoli

Yleisimmin vastaajien tehtävät liittyivät koulutuksen järjestäjän kaikkia koulutuksia koskeviin hallinto- tai kehittämistehtäviin (49 %). Lisäksi noin kolmannes vastaajista (32 %) ilmoitti työskentelevänsä koulutuksen järjestäjän kaikkia koulutuksia koskevissa hallinto- tai kehittämistehtävissä. Perustutkintokoulutuksiin liittyviä tehtäviä oli 18 prosentilla vastaajista, kun taas koulutuksen järjestäjän johtamiseen liittyvä kokonaisvastuu sekä TUVA-koulutukseen liittyvät tehtävät olivat kummatkin noin joka kahdeksannella vastaajalla (13 % ja 12 %). (Ks. kuvio 2.)

Yli puolella pedagogisista johtajista (56 %) korkein suoritettu tutkinto oli yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto, ja vajaalla viidenneksellä (19 %) ylempi ammattikorkeakoulututkinto (Ks. Taulukko 3). Lisäksi 16 prosentilla vastaajista korkein suoritettu tutkinto oli ammattikorkeakoulututkinto. Muita tutkintotyyppejä esiintyi vain yksittäisillä vastaajilla. Enemmistö pedagogisista johtajista (68 %) oli työskennellyt ammatillisen koulutuksen johtamistehtävissä vähintään kuusi vuotta. Alle viisi vuotta johtamistehtävissä toimineita oli noin kolmasosa vastaajista.

TAULUKKO 3. Pedagogisten johtajien kyselyyn (n = 575) korkein suoritettu tutkinto ja johtamisen tehtävissä työskentelyn kesto

Pedagogisia johtajia pyydettiin kuvaamaan pedagogiseen johtamiseen liittyvää koulutustaan (ks. Kuvio 3). Hieman alle puolella (44 %) vastaajista oli suoritettuna opetushallinnon tutkinto, ja 17 prosenttia oli suorittanut yliopiston järjestämiä opetushallinnon opintoja. Viidesosa (20 %) vastaajista ilmoitti, ettei heillä ollut johtamiskoulutusta. Vastauksissa korostui muun johtamiskoulutuksen merkitys: lähes 53 prosenttia pedagogisista johtajista ilmoitti suorittaneensa muuta johtamiskoulutusta (ks. Kuvio 3). Avovastauksissa vastaajat kuvasivat tarkemmin suorittamiaan koulutuksia. Yleisimmin mainittiin johtamisen erikoisammattitutkinto sekä johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. Lisäksi vastaajat olivat suorittaneet johtamisopintoja ammattikorkeakouluissa esimerkiksi tradenomiopintojen yhteydessä. Vastauksissa mainittiin myös oppilaitosten omia johtamiskoulutuksia. Pieni osa vastaajista kertoi suorittaneensa MBA-koulutuksen.

Suurin osa vastaajista (98 %) edusti suomenkielisiä koulutuksen järjestäjiä (ks. Taulukko 4). Koulutuksen järjestäjän koon mukaan tarkasteltuna suurten, yli 3 000 opiskelijan järjestäjillä työskentelevät muodostivat yli puolet vastaajista (52 %).

TAULUKKO 4. Pedagogisten johtajien kyselyyn vastanneet (n = 575) koulutuksen vastaajan työnantajan kielen ja koon mukaan

• 1:

  Jatkossa pedagogisesta johtamisesta vastaavista käytetään käsitettä pedagoginen johtaja.