Ammatillisista perustutkinnoista työelämään – Arviointi työllistymisen tukemisesta sekä urasuunnittelu- ja työelämävalmiuksista

Koulutuksen järjestäjiltä kysyttiin, onko heidän organisaatiossaan käytössä dokumentoitu toimintamalli – esimerkiksi ohjaussuunnitelma tai vastaava – opiskelijoiden urasuunnittelun ja työllistymisen tukemiseksi. Vastausten perusteella tällainen toimintamalli oli käytössä 79 prosentilla järjestäjistä, ja 21 prosentilta se puuttui. Ruotsinkielisistä järjestäjistä kaikilla oli dokumentoitu toimintamalli, suomenkielisistä 76 prosentilla. Koon mukaan tarkasteltuna yleisimmin tällainen toimintamalli oli keskisuurilla järjestäjillä (88 %). Sen sijaan pienistä järjestäjistä vain 69 prosentilla oli dokumentoitu toimintamalli. Myös alueiden välillä oli eroja dokumentoidun toimintamallin yleisyydessä. Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla valtaosalla (91 %) järjestäjistä oli tällainen toimintamalli, Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla vain 67 prosentilla.

Lisäksi järjestäjiä pyydettiin arvioimaan, miten hyvin erilaiset työllistymistä tukevat asiat on heidän organisaatioissaan määritelty. Koulutuksen järjestäjien vastausten mukaan parhaiten oli määritelty, miten työelämässä oppimisen jaksot suunnitellaan osaksi opiskelijoiden polkua niin, että ne tukevat työllistymistä: 83 prosenttia arvioi tämän toteutuvan hyvin tai erittäin hyvin (kuvio 14). Myös ohjauksen ja tuen toteuttaminen oppijan polun eri vaiheissa oli määritelty vähintäänkin hyvin 77 prosentilla järjestäjistä. Sen sijaan ohjauksen ja tuen sisältöjen määrittely oppijan polun eri vaiheisiin toteutui hieman heikommin: noin 60 prosenttia arvioi sen toteutuvan hyvin tai erittäin ja vajaa 40 prosenttia kohtalaisesti. 

Heikoimmin oli määritelty yhteistyö ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Järjestäjistä 43 prosenttia arvioi, että TE-palvelujen, Ohjaamojen tai muiden vastaavien toimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö on määritelty hyvin tai erittäin hyvin, kolmannes arvioi määrittelyn kohtalaiseksi ja noin neljännes huonoksi tai erittäin huonoksi. Työnantajien kanssa tehtävän yhteistyön määrittelyn osalta tulos oli samansuuntainen. 

KUVIO 14. Koulutuksen järjestäjien arviot siitä, miten hyvin opiskelijoiden työllistymisen tukemiseen liittyvät asiat on määritelty heidän organisaatiossaan

Eri puolilla maata sijaitsevien ja erikokoisten järjestäjien arvioissa oli jonkin verran eroja sen suhteen, kuinka hyvin heidän organisaatiossaan on määritelty työllistymistä edistävät sisäiset käytännöt [1 ] ja työllistymisen edistämiseen liittyvä yhteistyö [2 ]. Lisäksi ruotsinkieliset järjestäjät arvioivat työllistymistä edistävien sisäisten käytäntöjen määrittelyn myönteisemmin kuin suomenkieliset järjestäjät. (Ks. liite 6.)

• 1:

  Työllistymistä edistävät sisäiset käytännöt -summa muodostettiin kuvion 14 muuttujista ”Organisaatiossanne on määritelty, miten työelämässä oppimisen jaksot suunnitellaan osaksi opiskelijoiden polkua niin, että ne tukevat työllistymistä”, ”Organisaatiossanne on määritelty, miten urasuunnitteluun ja työllistymiseen liittyvä ohjaus ja tuki toteutetaan oppijan polun eri vaiheissa” ja ”Organisaatiossanne on määritelty urasuunnitteluun ja työllistymiseen liittyvän ohjauksen ja tuen sisällöt oppijan polun eri vaiheisiin” 

• 2:

  Työllistymisen edistämiseen liittyvä yhteistyö -summamuuttuja muodostettiin kuvion 14 muuttujista ”Organisaatiossamme on määritelty, miten ja millaista yhteistyötä alueen TE-palvelujen, Ohjaamojen tai muiden vastaavien toimijoiden kanssa tehdään urasuunnitteluun ja työllistymiseen liittyvässä ohjauksessa ja tuessa” ja Organisaatiossamme on määritelty, miten ja millaista yhteistyötä alueen työnantajien kanssa tehdään urasuunnitteluun ja työllistymiseen liittyvässä ohjauksessa ja tuessa”