Ammatillisista perustutkinnoista työelämään – Arviointi työllistymisen tukemisesta sekä urasuunnittelu- ja työelämävalmiuksista

Järjestäjiltä kysyttiin avokysymyksenä, miten he kehittäisivät osaamistarpeiden ennakointia perustutkintokoulutuksen suunnittelun ja päätöksenteon näkökulmasta. Kysymykseen vastasi 79 järjestäjää. Osa mainitsi vastauksessaan useita asioita, jolloin mainintoja oli yhteensä 104. Vastaukset luokiteltiin taulukon 16 mukaisesti.

TAULUKKO 16. Koulutuksen järjestäjien näkemykset ennakoinnin kehittämiskohteista 

Alueellisen ennakointiyhteistyön kehittäminen niin työelämän, työllisyyspalvelujen kuin muiden koulutuksen järjestäjien kanssa nähtiin tärkeäksi. Yhteistyöhön toivottiin lisää säännöllisyyttä ja suunnitelmallisuutta. 

• Yritysten kanssa tulisi tehdä tiivistä yhteistyötä ja jatkuvaa keskustelua ennakoinnista ja tulevaisuuden osaamistarpeista.
• Työvoima-alueen kanssa yhteistyön käynnistäminen, joka on hävinnyt te-palvelujen uudistumisen myötä.
• Pitäisi säännöllisesti ja systemaattisesti kokoontua muiden alueen koulutuksen järjestäjien kanssa ja sopia koulutustarjonnasta, olla tietoisempia toistemme suunnitelmista.

Tarkemman ja ajantasaisemman tiedon saatavuus ja hyödyntäminen nousi toiseksi keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Vastauksissa korostui tarve saada koulutuksen suunnittelun ja päätöksenteon tueksi tarkempaa ja tuoreempaa tietoa esimerkiksi työllistymisestä ja jatko-opintoihin sijoittumisesta. Kehitettävää nähtiin sekä tiedon ajantasaisuudessa että hallittavuudessa.

• Valtakunnallisesti saataisiin ajantasaisempaa tietoa valmistuneiden työllistymisestä ja jatko-opinnoista.
• Ennakointitiedon helpompi saatavuus - tällä hetkellä tietoa on työlästä etsiä eri lähteistä.
• Esimerkiksi valtakunnalliset avoimemmat tietovarannot ja koulutuksen järjestäjien helpompi pääsy tietoon tukisi ennakointitiedon hyödyntämistä.​
• Eri lähteistä tuotettava tieto tulisi koota ja analysoida koulutuksen järjestäjien käyttöön, ettei jokaisen järjestäjän tarvitse tehdä tätä erikseen.

Ennakointitoiminnan systematisointiin ja vakiinnuttamiseen liittyvissä vastauksissa korostettiin tarvetta tehdä osaamistarpeiden ennakoinnista organisoidumpaa ja yhtenäisempää toimintaa koulutuksen järjestäjän organisaatiossa. Ennakointia tulisi toteuttaa suunnitelmallisesti osana vuosisuunnittelua ja päätöksentekoa, selkein vastuunjaoin ja yhteisin käytäntein kaikilla koulutusaloilla. Tähän liittyy myös henkilöstön osaamisen vahvistaminen, dokumentoinnin kehittäminen sekä ennakointiin liittyvän tiedon käsittelyn ja hallinnan parantaminen. 

• Oman oppilaitoksen systemaattisempi ennakointityö ja siihen liittyvät työpajat.
• Kaikkien alojen perustutkintojen tasaisempi osaamistarpeiden ennakointi päätöksenteossa.
• Vi behöver en tydligare arbets- och ansvarsfördelning för prognosticeringen.

Osaamistarpeiden selvittäminen ja ketterä reagointi nousi vastauksissa myös esiin kehittämiskohteena. Työelämän tarpeita tulisi tunnistaa ja analysoida systemaattisemmin joko koulutuksen järjestäjän toimesta tai yhteistyössä kumppaneiden kanssa. 

• Kehittäisimme omalle organisaatiolle nykyistä systemaattisemman tavan tunnistaa osaamistarpeita ja analysoida sitä huomioiden työelämän tarpeet ja toisaalta mahdollisuudet.
• Ennakointikyselyiden edelleen kehittäminen kumppaneiden kanssa.
• Olemme kehittämässä oppilaitokselle sopivaa CRM-ratkaisua, jolla kerätään tietoa mm. rekrytointi- ja osaamistarpeista.

Muutamissa vastauksissa tuotiin esiin, että ennakointiin pitäisi olla enemmän aikaa ja resursseja. Esimerkiksi pienellä koulutuksen järjestäjällä resurssit ovat rajalliset, eikä niitä ole välttämättä mahdollista käyttää kovinkaan paljon ennakointiin. Muutamissa vastauksissa korostettiin tutkintojen sisältöjen kehittämistä. Tällä viitattiin siihen, että tutkintojen ja tutkinnon perusteiden kehittämisessä on tärkeää ennakoida työelämän osaamistarpeita ja uudistaa niitä joustavasti. Samalla tutkintojen tulisi mahdollistaa alueellisiin tarpeisiin reagoiminen. Muissa ei varsinaisesti esitetty kehittämiskohdetta, vaan enemmänkin mainittiin jokin toimintatapa, jota ennakoinnissa nykyisellään sovelletaan.