Ammatillisista perustutkinnoista työelämään – Arviointi työllistymisen tukemisesta sekä urasuunnittelu- ja työelämävalmiuksista

Opetus- ja ohjaushenkilöstöä pyydettiin arvioimaan, miten osaamistarpeiden ennakointiin liittyvät asiat toteutuvat heidän oman koulutuksen järjestäjänsä toiminnassa. Melko moni opettajista ja ohjaajista ei osannut ottaa kantaa ennakointia koskeviin asioihin. Kantaa ottaneista hieman yli puolet arvioi säännöllisen yhteistyön toiminta-alueensa työelämän kanssa toteutuvan vähintäänkin hyvin, noin kolmannes kohtalaisesti ja reilu kymmenesosa huonosti tai erittäin huonosti (kuvio 13). Kriittisimmin suhtauduttiin ennakoinnin työn- ja vastuunjaon selkeyteen, jonka vain vajaa kolmannes arvioi toteutuvan hyvin tai erittäin hyvin. 

Henkilöstöstä noin 40 prosenttia arvioi, että ennakoinnin tulosten hyödyntäminen opetuksessa ja ohjauksessa, käytettävissä olevan tiedon käyttökelpoisuus sekä henkilöstön mahdollisuus osallistua ennakointiin toteutuvat hyvin tai erittäin hyvin. Suunnilleen yhtä moni arvioi näiden toteutuvan kohtalaisesti, mutta henkilöstön osallistumismahdollisuuksien kohdalla oli enemmän kriittisiä arvioita. 

Reilu kolmannes katsoi, että ennakoinnin tulosten systemaattinen hyödyntäminen koulutustarjonnan suunnittelussa toteutuu hyvin tai erittäin hyvin. Suunnilleen sama osuus arvioi ennakoinnin vakiintuneen vähintäänkin hyvin osaksi koulutustarjonnan suunnittelua ja päätöksentekoa. Noin neljäsosa oli kuitenkin eri mieltä ja arvioi näiden väittämien toteutuvan huonosti tai erittäin huonosti.

KUVIO 13. Opetus- ja ohjaushenkilöstön näkemykset ennakointiin liittyvien asioiden toteutumisesta oman koulutuksen järjestäjän toiminnassa

Eri puolella Suomea sijaitsevien ja eri kokoisten järjestäjien välillä oli hieman eroja siinä, miten hyvin henkilöstö arvioi ennakoinnin toteutuvan [1 ]. (Ks. liite 5.) 

• 1:

  Taustamuuttujittain tehtävää tarkastelua varten muodostettiin summamuuttuja kuvion 13 muuttujista.