Juha Vettenniemi, arviointiasiantuntija, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi)

Suomalainen ammatillinen koulutus on huippuluokkaa. Opiskelijamme ovat pärjänneet Euro- ja Worldskills-kilpailuissa, Taitaja-kisoissa näkee ensiluokkaista osaamista, SakuStars-kisoissa esiintyy monilahjakkaita nuoria ja ammatillisessa koulutuksessa on paljon lahjakkaita urheilijoita. Voidaan sanoa, että ammatillisesta koulutuksesta valmistuu monipuolisia huippuosaajia elinkeinoelämän palvelukseen.

Karvin arviointiasiantuntijat Jaana Saarinen, Salla Venäläinen ja Sirpa Orell

toimitusjohtaja, FT Petri Lempinen, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry

Koulutusta, kuten muutakin yhteiskuntaa, on uudistettava tietoon perustuen. Meillä on oltava perusteltu käsitys tulevaisuudesta, jota kohti olemme menossa. Samoin meidän on tunnettava nykyhetki, jota ei ole vielä tilastoitu tai historiaksi kirjoitettu.

Artikkelin on kirjoittanut perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppimisen ja osaamisen arviointihankkeen arviointiryhmä

Ammatillisen koulutuksen arviointia puntaroitiin kirjaimellisesti tulevaisuusmoodissa 3.10.2017 pidetyssä tulevaisuustyöpajassa Paasitornissa, Helsingissä. Tulevaisuustyöpaja toteutettiin Futures Research Consultingin (FRC), Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen, Karvin, ja meta-arvioinnin ulkoisen asiantuntijaryhmän yhteistyönä. Tulevaisuustyöpajan tarkoituksena oli luoda visio tai visioita tulevaisuuden osaamisesta ja arvioinnin tulevaisuudesta.

Seutukaupungit ovat talousalueensa keskuksia tai keskuspareja, jotka eivät ole maakuntakeskuksia. Näiden kaupunkien vaikutusalueella asuu lähes miljoona ihmistä. Ammatillisella koulutuksella on tärkeä rooli seutukaupunkien elinvoimaisuuden ylläpidossa.

Teksti perustuu KTT Sinimaaria Rankin puheeseen korkeakoulujen laatujärjestelmien seuranta- ja kehittämisseminaarissa. Seminaari pidettiin 14.6.2017 Finlandiatalossa Helsingissä.

Sara Juntunen, viestintäharjoittelija

Olen Sara Juntunen, Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen viestintäharjoittelija. Aloitin nelikuisen viestintäharjoitteluni maaliskuun lopussa, joten tällä hetkellä olen harjoitteluni loppusuoralla. En voi kuin ihmetellä, miten nopeasti aika onkaan lentänyt Karvissa. Tästä syystä haluan kirjoittaa, millaista on olla viestintäharjoittelussa Kansallisessa koulutuksen arviointikeskuksessa.

Mafi Saarilammi, arviointineuvos, HRD

Korkeakoulujen uusi auditointimalli vuosiksi 2018­–2024 on valmis. Yksi neljästä arviointialueesta on ”Vaikuttava korkeakoulu”. Miten monen korkeakoulutoimijan huulilla oleva sana ”vaikuttava” ymmärretään laatujärjestelmän silmälaseilla katsottuna? Uuden auditointimallin keskeinen tavoite on auttaa korkeakouluja onnistumaan kehittämistyössään. Laatujärjestelmää ei rakenneta vain siksi että tulee olla laatujärjestelmä. Laatutyö nähdäänkin nykyään monissa korkeakouluissa osana normaalia kehittämistoimintaa.

Timo Ala-Vähälä, tutkija

Eurooppalaiseen korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmään kohdistuu useita, toisistaan poikkeavia intressejä, jotka vetävät laatutyötä useisiin eri suuntiin. Ehkä merkittävin jännite on Euroopan komission ja yliopistoliitto EUA:n välillä: komissio ajaa yhtenäisempiä työmarkkina- ja koulutusalueita, kun taas EUA näkee laatutyön välineenä kohti vahvempaa yliopistojen autonomiaa ja parempia johtamisvalmiuksia.